Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Kasvien hoito, ongelmat ja sisustus.

Valvoja: Moderaattorit

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 21:58, 21.09.2017

Pistänpä tänne joutessani pientä päivitystä. Nyt on 317-litraiseen vaihdettu silikonit äärimmäisellä tarkkuudella ja huolellisuudella, jahka testaan vedenpitävyyden vielä kylppärissä ja hommaan altaan alle uuden styroksin, niin pääsee virittelemään sitä olohuoneeseen. Päätin tänään pistää mullat likoamaan, ostin kymmenisen litraa kaktusmultaa ja sekaan muutama litra halvinta (ja pussin ravinnetaulukon mukaan laimeinta) kukkamultaa. Pistin mullat kahteen tavalliseen sankoon, sekaan akvaarion siivouksessa tullutta lietettä siinä toivossa, että siinä jo menisi mullan sekaan akvaariosta bakteereja, täytin sangot vedellä ja sekoittelin. Huomenna "vaihdan" vedet kunhan multa on painunut sangon pohjalle, jospa sieltä osa ravinteista liukenisi pois. Lisään liotetun mullan sekaan vielä myöhemmin lannoittamatonta turvetta ja yhden kukkapurkin käytetyt mullat. Ostan akvaarioon vielä vähän lisää hiekkaa kun tuon 180-litraisen hiekat ei ihan riitä, ostoslistalla on myös muutama uusi nopeakasvuinen kasvi. Tänään testasin hanaveden pH:n ja karbonaattikovuuden, pH on 7,5-8 välillä, karbonaattikovuus 4, vesilaitoksen mukaan kokonaiskovuus on 6,2 (kokonaiskovuuden tippatesti oli vanhentunut eikä enää toiminut). En ole vielä päättänyt, laitanko korallimurskaa kalkin lähteeksi altaaseen vai en, koska kalat on happaman ja pehmeän veden kaloja (tetroja ja kirjoahvenia yms.) niin saattaisivat viihtyä paremmin ilman kalkkilisää. Toisaalta mietin, että voisi laittaa pH-miinusta ja korallimurskaa että kasvit saa kalkkia mutta veden pH ei nousisi liikaa, mutta se vaikuttaa äkkiseltään vähän hölmöltä. En ole kovin hyvä käytännön akvaariokemiassa, mutta veikkaan että pH-miinus vesittäisi sen korallimurskan tarkoituksen ja toisinpäin. Jos joku tietää tuosta paremmin, niin korjatkaa ihmeessä! Päivitän projektin kuulumisia tänne hitaasti sitä mukaa kun jotain tapahtuu, toivottavasti siitä on hyötyä muillekin maa-altaan perustajille. Harmi ettei suomeksi ole juurikaan aiheesta tietoa, googlekin ohjaa ensimmäisenä tähän keskusteluun.
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 15:32, 02.10.2017

No niin, eilinen meni akvaariota vaihtaessa ja nyt on 317-litrainen "maa-akvaario" pyörimässä. Homma oli helpompaa kuin uskalsin odottaa, mitään ikäviä yllätyksiä ei vielä ole ilmennyt. Multaa meni tuohon altaaseen vajaat kaksi ämpärillistä, lisäksi muutama litra hienoa hiekkaa ja päälle 25 kilon säkki akvaariosoraa. Ulkosuodattimen liejun sekoitin mullan sekaan siinä toivossa, että samalla pohjan bakteeritoiminta saisi hyvän lähdön. Pohjasta tuli ehkä hieman liian paksu, täytynee jollain lusikoida tuota soraa vähemmäksi tai enemmän takareunaa kohti. Kalat ja kasvit olivat eilen muutaman tunnin ämpäreissä evakossa, siirsin ne takaisin altaaseen kun ensin olin pyörittänyt sisä- ja ulkosuodatinta tunnin ajan keräämässä irtoroskia. Yllätyksekseni vesi oli paljon kirkkaampaa kuin aiemmin hiekkapohjalle perustettaessa, ja kalat eivät olleet lainkaan "shokissa" vaikka päädyin kumoamaan kalasangot altaaseen lähes kylmiltään, veden lämpötila oli sama sekä sangossa että altaassa. Pari minuuttia uuteen altaaseen päästyään keisaritetrat päättivät aloittaa kosiopyrähtelynsä (enkä ole ikinä nähnyt noita koiraita yhtä upeassa kutuasussa "pörhistelemässä" naaraille), neontetrat hajaantuivat myös välittömästi tutkimaan uusia nurkkia reippaina ja avainkirjoahvenvanhus (jolle tulee vielä pari lajitoveria) puikkelehti kantojen lomassa. pH asettui vajaaseen seitsemään, kun se aiemmin oli n. 7,5. Tällä hetkellä akvaario huutaa lisää kasvillisuutta ja kalat hieman isompia parvia, kalahankinnat saa vielä odottaa että varmistun akvaarion toiminnasta. Muutaman viikon päästä sisäsuodatin lähtee pois, ulkosuodattimen ajattelin jättää vettä kierrättämään. Tai sitten toisin päin. Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja buttnekkid » 21:11, 02.10.2017

Kuvia?
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
buttnekkid
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 169
Ikä: 37
Liittynyt: 22:50, 24.02.2014
Paikkakunta: Saarijärvi
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja Pintuliini » 22:02, 02.10.2017

Jep, kuvia kuvia nyt! :D
Työpaikan akvaan oli ilmestynyt komea parvi kultapyrstösattareita. Niistä olen aiemminkin haaveillut. Voi että tekisi mieli laittaa pystyyn sellainen oikein kunnon Walstad-viritelmä. Hänen akvoistahan tuo sattarikuume alun perin tarttuikin. Ehkä keväällä! :roll: Siihen asti seurailen tätä sun projektia. :)
60l kirsikkabarbit
180l Etelä-Amerikka
Pintuliini
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 43
Ikä: 29
Liittynyt: 18:10, 11.12.2016
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
Sukupuoli: Nainen

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 21:56, 04.10.2017

Nonni, muutaman päivän tauon jälkeen takaisin täällä! Akvaario voi edelleen hyvin, tänään sinne tuli pari konnanputken vartta taka-alalle, toivottavasti viihtyy ja kasvaa nopeasti että saisi altaan vähemmän kolhon näköiseksi... Nopeasti kasvavia ja leviäviä kasveja tuolla on oikeastaan vain suorusolehti, konnanputki ja kääpiövallisneria. Hapsiluikasta yritän saada "nurmikkoa" etualalle, en tosin odota liikoja kun veikkaan että se osaa olla vaativa tapaus. Pistin kuvan akvaariosta liitetiedostona, toivottavasti se nyt näkyy...
Liitteet
akvaario317l.jpeg
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 15:31, 05.10.2017

Huomasinpa juuri ensimmäiset empiiriset todisteet siitä, että tuo akvaarion pohja toimii. Etulasia vasten olevaan multaan on ilmestynyt pikkuruisia kuplia, oletettavasti hiilidioksidia bakteerien toiminnan tuloksena. Tänään tuo vesi on saanut aivan aavistuksen rusehtavan värin, haluaisin tuosta altaasta mahdollisimman luonnollisen näköisen ja nyt houkuttelisi lisätä hieman turveuutetta tuonne. Alun perin toivoin että tuosta pohjasta olisi liuennut hieman enemmän humusta veteen, tosin tilanne vielä kehittynee. Täytyykin illemmalla muistaa taas tarkistaa altaan pH.
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja Pintuliini » 21:40, 08.10.2017

LKA kirjoitti:Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.


Tuota ruoka asiaa vähän pohdiskelin. Walstad ohjeistaa siksi antamaan reilusti ruokaa, jotta ravinteita pääsisi riittävästi kertymään pohjaan. Jos kaloja on sen verran kuin normiakvassa yleensä, normaali ruokamäärä riittäisi ilmeisesti. Walstad-tankissa tulisi kuitenkin pitää normaalia kevyempää kalastoa. Miksikö? Veden pintaliikutuksen tulee olla maltillista, jottei pohjassa syntyvä hiilidioksidi karkaa harakoille ja kasvit pääsevät hyödyntämään yön aikana kohonneita pitoisuuksia. (Tämän takia muuten valotaukoakin suositellaan: aamun aikana laskenut hiilidioksiditaso kohoaa jälleen iltapäiväksi pohjan mikrobitoiminnan seurauksena.) Kuitenkin samalla kun vältetään hiilidioksidin karkaamista ilmaan, estetään hapen liukenemista veteen. Päivisin tämä ei ole ongelma, koska kasvit tuottavat happea. Yöllä kuitenkin on eri tilanne. Pimeässä fotosynteesi ei toimi ja kasvit tuottamisen sijasta kuluttavat happea. Suureen määrään happea kuluttavia kasveja yhdistettynä suuri määrä happea kuluttavia kaloja,,,aamuyön tunteina happi voi päästä liian matalaksi. Tästä johtuu ruokinnan runsaus. Kaloja ei voi olla suuria määriä, mutta ravinteita tarvitaan riittävästi. Kierteiset yms, voivat tietenkin hoidella ylijäämän kierrättämistä tiettyyn pisteeseen astI.

Tom Barr ehdotti foorumillaan toistakin vaihtoehtoa vedenkierrätykseen. Se ei ollut toki suoraan tarkoitettu Walstad-tyylin akvoille, mutta kuitenkin sellaisille, missä ei käytetä hiilidioksidia. Walstad-tankissahan hiilidioksiditaso heittelee paljon pitkin päivää. Välillä voi olla suhteellisen korkeakin, ja välillä lähes nollassa. Barr:n mukaan hiilidioksidin pitäminen tasaisen matalana voisi toimia myös. Eli reilulla veden (pinta)kierrätyksellä saataisiin ilmasta jatkuvasti liukenemaan jonkin verran hiilidioksidia. Pieni määrä toki, mutta se pysyisi tasaisena vuorokauden ajasta riippumatta. Määrä voisi olla kuitenkin riittävä, kun on kyseessä "low tech"-tankki, jossa valoa on maltillisesti ja ravinteita riittävästi. Kasvit kuulemma löytävät keinoja sopeutua matalaankin tasoon, kunhan se pysyy tasaisena. Tämä ratkaisisi samalla happi- ja yliruokintaongelman, koska kalasto voisi olla raskaampikin. Kuitenkin siinä menetetään multapohjan mikrobien tuottama hiilidioksidi.

Walstad-tyylillä saattaisi saada paremman kasvun kasveille, ja vastaahan se enemmän luonnon rytmiä. Kalastosta joutuu kuitenkin hiukan tinkimään. Kokeilun arvoisia molemmat tavat. :D
60l kirsikkabarbit
180l Etelä-Amerikka
Pintuliini
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 43
Ikä: 29
Liittynyt: 18:10, 11.12.2016
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
Sukupuoli: Nainen

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 10:13, 09.10.2017

Pintuliini kirjoitti:
LKA kirjoitti:Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.


Tuota ruoka asiaa vähän pohdiskelin. Walstad ohjeistaa siksi antamaan reilusti ruokaa, jotta ravinteita pääsisi riittävästi kertymään pohjaan. Jos kaloja on sen verran kuin normiakvassa yleensä, normaali ruokamäärä riittäisi ilmeisesti. Walstad-tankissa tulisi kuitenkin pitää normaalia kevyempää kalastoa. Miksikö? Veden pintaliikutuksen tulee olla maltillista, jottei pohjassa syntyvä hiilidioksidi karkaa harakoille ja kasvit pääsevät hyödyntämään yön aikana kohonneita pitoisuuksia. (Tämän takia muuten valotaukoakin suositellaan: aamun aikana laskenut hiilidioksiditaso kohoaa jälleen iltapäiväksi pohjan mikrobitoiminnan seurauksena.) Kuitenkin samalla kun vältetään hiilidioksidin karkaamista ilmaan, estetään hapen liukenemista veteen. Päivisin tämä ei ole ongelma, koska kasvit tuottavat happea. Yöllä kuitenkin on eri tilanne. Pimeässä fotosynteesi ei toimi ja kasvit tuottamisen sijasta kuluttavat happea. Suureen määrään happea kuluttavia kasveja yhdistettynä suuri määrä happea kuluttavia kaloja,,,aamuyön tunteina happi voi päästä liian matalaksi. Tästä johtuu ruokinnan runsaus. Kaloja ei voi olla suuria määriä, mutta ravinteita tarvitaan riittävästi. Kierteiset yms, voivat tietenkin hoidella ylijäämän kierrättämistä tiettyyn pisteeseen astI.

Tom Barr ehdotti foorumillaan toistakin vaihtoehtoa vedenkierrätykseen. Se ei ollut toki suoraan tarkoitettu Walstad-tyylin akvoille, mutta kuitenkin sellaisille, missä ei käytetä hiilidioksidia. Walstad-tankissahan hiilidioksiditaso heittelee paljon pitkin päivää. Välillä voi olla suhteellisen korkeakin, ja välillä lähes nollassa. Barr:n mukaan hiilidioksidin pitäminen tasaisen matalana voisi toimia myös. Eli reilulla veden (pinta)kierrätyksellä saataisiin ilmasta jatkuvasti liukenemaan jonkin verran hiilidioksidia. Pieni määrä toki, mutta se pysyisi tasaisena vuorokauden ajasta riippumatta. Määrä voisi olla kuitenkin riittävä, kun on kyseessä "low tech"-tankki, jossa valoa on maltillisesti ja ravinteita riittävästi. Kasvit kuulemma löytävät keinoja sopeutua matalaankin tasoon, kunhan se pysyy tasaisena. Tämä ratkaisisi samalla happi- ja yliruokintaongelman, koska kalasto voisi olla raskaampikin. Kuitenkin siinä menetetään multapohjan mikrobien tuottama hiilidioksidi.

Walstad-tyylillä saattaisi saada paremman kasvun kasveille, ja vastaahan se enemmän luonnon rytmiä. Kalastosta joutuu kuitenkin hiukan tinkimään. Kokeilun arvoisia molemmat tavat. :D


Tuota CO2-pointtia en ottanutkaan noin seikkaperäisesti huomioon. Kevyt kalasto ei ole enää vaihtoehto, akvaarioon kun juuri saapui 25 uutta neontetraa, kolme nuorta keisaritetraa aiempien neljän kaveriksi sekä kaksi avainkirjoahventa aiemman ahvenvanhuksen seuraksi :D Ruokinta hoituu jatkossa siis rutiinisti kuten normaalissa altaassakin. Tästä tuli nyt joku ei niin puhdasoppinen Walstad-Barr-välimuotoakvaario, mutta pääseepähän silti käytännössä näkemään tuon pohjan vaikutuksen akvaarion tasapainoon. Tässä altaassa tuo ulkosuodatin, jonka ajattelin jättää, pitää huolen joka tapauksessa siitä että veden pinta kevyesti liikkuu eli hiilidioksidia karkaa jonkin verran vedestä ja happea liukenee veteen myös yöllä. Uskoisin, että hiilidioksidin määrä tuon pohjan vuoksi on joka tapauksessa hieman suurempi kuin tavallisessa akvaariossa ilman hiilidioksidilannoitusta. Alkujaan innoituksena tuolle maapohjalle oli vähentynyt vedenvaihtojen tarve, siihen pyrin edelleen eli akvaario on tiiviissä seurannassa ja hoitotoimenpiteet kohdistuu nyt lähinnä kasveihin ja vesiarvojen seuraamiseen. Hieman epävarma olo kuitenkin on kun kaikki aiempi kokemus on perinteisestä akvaariosta kaikkine säätämisineen, että voiko tällainen oikeasti onnistua. Järkikin kyllä sanoo että bakteerit ja kasvit riittävissä määrin pitävät ekosysteemiä yllä, luotetaan nyt siihen :? pH:n ja karbonaattikovuuden perusteella veden hiilidioksidipitoisuus olisi tällä hetkellä vaatimattomat 8-10 mg/l (päivällä), mikä kuitenkin lienee sopiva kun akvaarion valaistus on vain kahden loisteputken varassa. Jos kasvien kasvu näyttää vaatimattomalta, ajattelin kokeilla nestemäistä hiililisää.
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja Pintuliini » 12:02, 09.10.2017

Hyvältä kuulostaa! :D Tuo vedenvaihtojen tarve määräytyy pitkälti sillä, miten hyvin onnistuu tasapainottamaan kalanruuan mukana tulevat ravinteet vs. kasvien perkuujätteen mukana poistuvat. Mutta seuraile tilannetta. Kannattaa olla varovainen, mitä aineita ruuan lisäksi laittaa akvaan. Esim. kaikki rikkiä sisältävät (esim.lannoitteet) ainakin voi olla haitaksi. Rikki voi muuttua myrkylliseksi rikkivedyksi (olikohan se se :mrgreen: ) multapohjassa.

Kyllä minulla ainakin oli hyötyä tuosta multapohjasta kasvien kasvulle. Akvan nykyisessä kokoonpanossa ei voi pitää enää yhtä voimakasta valaistusta kuin multapohjan aikaan, tai seuraa levää.
60l kirsikkabarbit
180l Etelä-Amerikka
Pintuliini
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 43
Ikä: 29
Liittynyt: 18:10, 11.12.2016
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
Sukupuoli: Nainen

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

ViestiKirjoittaja LKA » 00:31, 16.10.2017

Tänään tulikin uudelle akvaariolle 2 viikkoa täyteen :) Aivan ongelmitta ei kuitenkaan olla päästy, nimittäin kaikki neljä 6-7-vuotiasta keisaritetraa menivät mystisesti huonoon kuntoon, yksi löytyi kuolleena ja päätin loputkin vanhukset lopettaa koska eivät selkeästi enää "jaksaneet" normaalisti mennä altaassa. Ulkoisesti mitään oireita ei ollut ja kaikki muut kalat akvaariossa silmin nähden viihtyvät ja ovat hyvinvoivia, myös uudet, nuoret keisaritetrat. Pari viimeistä päivää noilla tetravanhuksilla meni sisäsuodattimen takana värjötellessä hieman värittöminä, normaalia tiheämmin haukkoivat myös henkeä. Perehdyin tuossa kalasairauksiin ja villi veikkaus on, että kyseessä oli jonkinlainen kidusloinen. Useammankin tietolähteen perusteella se on yleinen lähes kaikissa akvaarioissa, mutta ottaa vallan jos kalan yleiskunto siihen antaa mahdollisuuden. Noilla kaloilla yhteinen nimittäjä olisi ainakin korkeahko ikä ja akvaarion muutoksesta mahdollisesti aiheutunut stressi. Olen nyt lisännyt veteen vedenparannusaineen lisäksi vähän humus- ja catappa-uutetta ja pH on uuden, tarkemman tippatestin mukaan 7,1-7,2 ja kH 3, nitriittiä ei ole. Pari kertaa viikossa olen kaiken varalta tehnyt 30 litran (10%) vedenvaihdon ja muutenkin tiiviisti seuraillut kaloja.

Hieman siis hirvittää kalasairauden mahdollisuus, vaikka millään logiikalla kyse ei voi olla mistään hanakasti tarttuvasta epidemiasta kun muut kalat ovat terveitä ja reippaita. Jopa neontetrat innostuvat vähän väliä kasvipöheiköissä pyrähtelemään, en jaksa tosin uskoa että tuon akvaarion ahmattien jäljiltä kannattaisi poikasia odotella. Avainkirjoahven yrittää myös sisustaa itselleen yhtä nurkkaa parhaillaan, tiellä oleva tiikerilumme on (onneksi) riittävän tukevasti pohjassa kiinni ettei sitä irti saa. Kasvit eivät ole vielä ottaneet mitään kasvupyrähdystä, mitä hieman toivoin. Tuolla tosin iso osa on juurilla ravinteita ottavia lajeja, joten toivon että ne vielä innostuvat kunhan ovat saaneet kunnolla juurtua. Miekkalehti ja anubiakset ovat kyllä uusia lehtiä jo parin viikon aikana pukanneet.
LKA
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 230
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Paikkakunta: Kuopio
Sukupuoli: Mies

Edellinen

Paluu Kasvit ja sisustus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: dogfish ja 7 vierailijaa