Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)

[Tevi]

Heps,

Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii) on hauskan näköinen pieni ahven. Kuulemma vielä käyttäytyykin siististi. Olenkin miettinyt joskos tuommoisia hankkisi.

Lajista on kuitenkin saatavilla hyvin vaihtelevaa tietoa ja kaipailisin kokemuksia niiltä joilla näitä kaloja on ollut. Eli kertokaapas nyt tarinaa millaisia nämä kalat ovat, mistä ne pitävät ja varsinkin mistä eivät. Vesiarvoistakin olisi kiva saada jotain käytännön kokemuksia.

Tässä linkki erääseen suomenkieliseen lajikuvaukseen:
http://kotisivu.mtv3.fi/ofeliashomepage ... oahven.htm

[Anza]

Nämä ovat todellakin siivoja pieniä ahvenia. Joskus vähän piilottelevat ja ovat vähän ujompia kuin monet muut kääpiöahvenet, mutta eivät kuitenkaan turhan arkoja. Koiraat saattavat välillä uhitella keskenään (ja ovat silloin upeissa väreissä ) jos pitää vaikkapa kahta pariskuntaa samassa akvaariossa.
Nämä ovat mielestäni helpompia ja vaatimattomampia kuin monet muut kääpiöahvenet. Eivät yhtä kranttuja veden laadun suhteen kuin vaikkapa perhoskirjoahvenet, mutta toki tykkäävät puhtaasta, mieluummin matalanitraattisesta vedestä. Vesiarvot ovat aika tyypilliset pehmeän ja happamahkon veden lajille: pH 6-7 kieppeillä, pehmeähköä ja lämpötila saa olla sellaisen 24-26.

[kuusistor]

Koiraat saattavat välillä uhitella keskenään (ja ovat silloin upeissa väreissä ) jos pitää vaikkapa kahta pariskuntaa samassa akvaariossa.

Joo. Useasti olen seurannut suusta-suuhun tanssia, joka saattaa kestää jopa tunnin. Värit ovat kyllä yhtä upeita muulloinkin.

[hohto]

Suosittelisin sitten paria ei haaremia, eukot saattavat nahistella keskenään. Ja tyttelit ovat tosiaan arkoja.

[kuusistor]

Ja tyttelit ovat tosiaan arkoja.

Riippuu tilanteesta ja mihin vertaa. Kyllä kutua vartioiva naaras antaa kyytiä itseään 5 kertaa isommalle partikselle. Eivätkä muutenkaan arkoja ole jos vertaa joihinkin arkoihin lajeihin. Mutta jos vertaa muihin kääpiöahveniin, niin sitten lienevät aremmasta päästä.

[Tevi]

Onkos joku pitänyt näitä hiukan kovemmassa lievästi emäksisessä vedessä? Kuinka ovat menestyneet?

Minulla on pH ~7...7,5 ja gh ~12. Kirjallisuuden mukaan pitäisi sopia, mutta hieman arveluttaa.

[-anne-]

Tuosta arkuudesta vain, että taitaa olla yksilökohtaista. Minulla noita kaloja on yhteensä viisi kappaletta, eikä ujoudesta ole tietoakaan, prameilevat näkösällä etulasin edessä koko ajan. Kasveja + piilopaikkoja akvoissani on runsaasti. Suosittelen, hienoja kaloja!

http://www.netikka.net/ilkka.korhonen/g ... /index.htm

[pihla]

heips!
Ajattelin tähän jatkoksi kysyä, kun nuo keltakääpiöahvenet kovasti kiinnostavat, että kuinka suuri akvaario usemaalle pariskunnalle olisi hyvä? Jos puhutaan vaikka kahdesta pariskunnasta. Ja mitä pohja kaloja tai pohja kalaa niiden kanssa voisi pitää?

[JustinSan]

Arka?!
Koiras kyttää pummailee ruokaa etulasissa jatkuvasti ja muutenkin koko ajan pyörii esillä
Naaraat ovat arempia, mutta kuitenkin aktiivisesti usein esille. Keskenään hieman kiukkuisempia, mutta ainakin itselläni kun akvaario on sisustettu siten, että selkeitä reviirirajoja & piilopaikkoja löytyy yllinkyllin, ovat molemmat löytäneet oman päätynsä akvaariosta ja yhteenotot rajoittuvat lähinnä satunnaisiin uhitteluihin.
Kaunis, hieno ahven, suositan ehdottomasti

[EDIT] Äsken sain todistaa aika hauskaa tapahtumaa; altaaseen tuli uusi helmipartamonni joka kyhjötti nurkassa, ei mennyt aikakaan kun kaikki kolme keltakääpiöahventa kävivät yhdessä isottelemassa sille, ei tietoakaan naaraiden välisestä kinasta, porukalla käytiin näyttämässä, että "Tää on sitten meidän pytty"

[Lisa]

Ja mitä pohja kaloja tai pohja kalaa niiden kanssa voisi pitää?

Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.

[Hiutale]

Minulla myös keltakääpiönaaras on on todella reipas vaikka on olosuhteiden pakosta yksistään (siis ainoana lajinsa edustajana) 600-litraisessa altaassa ruso- ja lippukirjoahventen seurassa. Ei tietoakaan arkuudesta. Upea, kaunisvärinen kala, joita hankin oitis lisää kun joko löydän täältä susirajalta tai pääsen itse Tampereella käymään hakemassa.

Niin, ja pohjakaloina pytingissä on erilaisia monnisia (paljon!), nokka- ja noitamonneja. Helmipartista en laske pohjakalaksi kun se heiluu aina jossain juurakossa .

[kettricken]

Minäkin näistä kiinnostuin, tietääkö joku mistä näitä saisi? Asun Etelä-Pohjanmaalla, ja en muista täällä missään tuollaisia nähneeni. Löytyykö Tampereelta?

[millia]

Kiinnostaisi kanssa kovasti, mutta onko kenenkään keltakääpiöille tullut nokkapokkaa monnisten kanssa?

[JustinSan]

Kiinnostaisi kanssa kovasti, mutta onko kenenkään keltakääpiöille tullut nokkapokkaa monnisten kanssa?

Itselläni on 1+2 kombinaation kanssa asustelee 8 täplämonnista, mustaneontetroja ja helmipartis. Muut kalat eivät oikeastaan kiinnitä mitään huomiota keltakääpiöihin ja toisin päin, väistävät kyllä jos sellainen tilanne tulee eteen.
Ihan sujuvasti on koko monnislauma ja keltakääpiökonkkaroikka ollut yhdessä söpössä kasassa ruokailemassa ainakin tähän asti. Tosin tilanne voi muuttua sitten kun nuo päättävät alkaa kutemaan, tähän mennessä en voi siitä kokemuksia jakaa kun naaraat ovat vielä niin pieniä, että ei taida kuteminen ihan vielä luonnistua. *kop kop*

[Hiutale]

Ei ole ollut ongelmia monnisten kanssa.

Omat keltakääpiöni ostin tampereen Viherkalasta. Siellä on tätä "pantanal"-muotoa ja tavallisia, ainakin nettisivujen mukaan, nytkin saatavana.

[dsl]

Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.

Usein kuulee puhuttavan kääpiöahventen yhteensopimattomuudesta monnisten kanssa. Millaisissa oloissa näiden yhteiselo on toiminut?

Ei ole ollut ongelmia monnisten kanssa.

Pistäisitkö pytyn tiedot tuohon alle.

[Hiutale]

Minulla on ollut erilajisia kääpiöahvenia (Apistogrammat agassizi ja borelli, perhos-, ruso-, lippu- ja avainkirjoahven) monnisten kanssa erikokoisissa altaissa (139 l, 140 l, 240 l, 384 l ja 600 l). Koskaan ei ole ollut ongelmia. Ahvenet ovat ollet kilttejä kutuaikanakin. Ne hätyyttelevät joskus korkeintaan oman lajin edustajia, eivät edes toisia ahvenia.

Tällä hetkellä on 600-litrainen, pohja-alaltaan 200 x 60 cm kokoinen pytty, jossa lippu- ja rusokirjokolmikot, keltakääpiönaaras ja nelikymmenpäinen monnisparvi (eri lajeja). Monniset ja ahvenet ruokailevat rauhallsiesti samoilla pohjatabuilla ja koloja ja piiloja löytyy jokaiseen makuun. Tosin ahvenet eivät ole tässä "asunnossa" vielä kuteneet, toivottavasti meno ei muutu liian raisuksi sittenkään jos päättävät alkaa lisääntyä.

[millia]

Allas johon vähän kaavailin keltakääpiöitä on 125x55 cm pohjaltaan. Pääosin allas on kasvien peitossa, paitsi kahden stone hengen ja juurakkojen kohdalta. Monnisia on 13 kpl ja lisää olisi koht. puoliin tulossa.

Aiemmin meillä oli palettikääpiöahvenia, mutta saivat lähteä, kun vainosivat taukoamatta monnisia.

Että menisikö taas monnisten kestävyyden koettelemiseksi jos sinne hankin keltakääpiöitä? Ruostekirjot ne kuitenkin pitävät kurissa ja nuhteessa silloin kun intoutuvat kutemaan. Tiedä sitten minkälainen mekastus kirjoahventen välille tulisi?

[Lisa]

Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.

Usein kuulee puhuttavan kääpiöahventen yhteensopimattomuudesta monnisten kanssa. Millaisissa oloissa näiden yhteiselo on toiminut?

Kun allas on tarpeeksi iso, kaikille riittää omia koloja ja kaloilla on sopuisat luonteet, ei ongelmia pitäisi esiintyä. Jotkut kääpiöahvenet ovat kiukkuisempia, esim. palettikääpiöahven, Apistogramma panduro, joiden allasseuraa tulee miettiä tarkemmin.

Keskustelussa mainittu keltakääpiöahven on yleensä leppoisimmasta päästä oleva pikkuaffen, varsinkin pariskunnittain pidettynä.

[SP]

Muakin rupesi nyt kiinnostamaan ko. kala Mulla on 112-litranen, jossa lisäksi olisi 10 kardinaalitetraa, partis ja kuparimonnisia (ellei kuolemia tapahdu, kun uusi kala hommataan kun taistosta aika jättää..)
Voiko pariskuntaa edes harkita altaaseeni?

[mollylady]

Ainakin vesiarvot olisivat samat. Kardinaalit on tosin sellaisia suipon mallisia tetroja, joita ei suositella affenten kanssa, mutta enpä jaksa uskoa, että keltakäppänä reväyttäisi suunsa niin leveälle, että saisi siitä mahtumaan tetran, ja mahassakin voisi tulla tila vastaan

Itselläni ei ole ollut monnisten kanssa, mutta edellisiä kokemuksia lueskellen taitaisi olla mahdollista. Kuitenkin, jos on paljon kasvista ja koloa ja oiiloa, niin luulisi pärjäävän. Reviirit ovat usein silloin pienempiä, kun ei näe mitä sen pusikon toisella puolen on. Kyllähän näitä suositellaan 60-litraisiinkin altaisiin, joten eiköhän 128-litrassa ole tarpeeksi tilaa kaikille.
Nämä on tosiaan kilttejä affenoita.
Suosittelen lämmöllä

[SP]

No hienoa! Täytyykin ihan vakasti alkaa miettiä tätä kalaa! Kardinaalini eivät enää ole mitään kovin pikkuisia (paitsi muutama kitukasvuinen sintti kyllä löytyy ), monet niistä ovat varsin pullukoita ja rotevia. Kasvitkin toivon mukaan puskistuvat vielä tiheämmiksi. (Sisustajanlahjani ovat vähän hukassa, kasvitkaan eivät oikein hyvännäköisiä, ainakaan vielä )

[nallu80]

Laitan tähän samaan aiheeseen oman kysymykseni. Onkohan tämä keltakääpiöahvenkoiras? Ainakin se on keltaisempi kuin tuo toinen.



Vai onko kyseinen kala edes keltakääpiöahven.

[tetranen_]

Minusta tuo ei keltakääpiökoiraalta näytä. Meidän keltakääpiö oli sinertävä eikä siinä mitään raitoja näkynyt

[Juhis90]

Mun mielestä toi näyttää ihan töyhtökääpiöahven naaraalta.