Kirjoahvenallas?
Valvoja: Moderaattorit
Kirjoahvenallas?
Onko täällä kenelläkään pelkkiä kirjoahvenia allas täynnä(En siis tarkoita malawi- tai esim tanganjika-ahvenia), jos on niin miten homma toimii?
Tuntuu, että tuolla maailmalla näkee tälläisiä altaita enemmän ja Suomessa taas ei hirveästi näitä tule vastaan.
Itse olen ajatellut n. 300 litraista kirjoahven-akvaariota n. 120x50 cm pohjapinta-alalla ja sinne tulisi Tulisuu pariskunta ainakin, mutta mitkä/mikä muu ahvenet/ahven sopisi noiden seuraksi. Mitä tässä tulisi ottaa huomioon, kun lähtee tätä perustamaan ja kuinka ahvenet tulevat keskenään toimeen vai onko jo alusta lähtien tuhoon tuomittu projekti?
Tuntuu, että tuolla maailmalla näkee tälläisiä altaita enemmän ja Suomessa taas ei hirveästi näitä tule vastaan.
Itse olen ajatellut n. 300 litraista kirjoahven-akvaariota n. 120x50 cm pohjapinta-alalla ja sinne tulisi Tulisuu pariskunta ainakin, mutta mitkä/mikä muu ahvenet/ahven sopisi noiden seuraksi. Mitä tässä tulisi ottaa huomioon, kun lähtee tätä perustamaan ja kuinka ahvenet tulevat keskenään toimeen vai onko jo alusta lähtien tuhoon tuomittu projekti?
-
- Starting Member
- Viestit: 33
- Liittynyt: 12:59, 23.12.2014
- Sukupuoli: Mies
Re: Kirjoahvenallas?
Tarkoittanet siis esim. etelä-amerikkalaisia kirjoahvenia?
Tärkein seikka lienee, että selvittää huolellisesti akvaarioon suunniteltujen lajien "mielenlaadun" ja keskinäisen sopivuuden. Muuten menee tappelujen seurannaksi. Esim. lehtikaloja (kirjoahvenia nekin) pidetään yleisesti rauhallisina kaloina, mutta itse olen kyllä todistanut jotain aivan muuta. Tällä hetkellä 200-litraisessa akvaariossani on jäljellä vain yksi kuteva pariskunta. Muista jouduin luopumaan, kun johtajanaaras jahtasi "kilpailijoita" herkeämättä. Näistä kahdesta kun aika jättää, en hanki enää lehtikaloja.
Rauhallisiksi olen omakohtaisesti todennut ainakin kääpiöakarat ja avainkirjoahvenet - molemmat mielenkiintoisia käytökseltään, mutta eivät ahdistele muita kaloja, eivätkä lajikumppaneitaankaan juuri lainkaan. Toisinaan näistäkin lajeista saa kyllä lukea poikkeavia lausuntoja.
Tulisuu on astetta hurjempi kala. Voi tulla ongelmia, jos suunnittelet tankkiisi muita ahvenia. Kerran näin hienon akvaarion, jossa asusti sulassa sovussa kuutisen tulisuuta ja miekkapyrstöjä, jotka luonnossakin esiintyvät samalla alueella Väli-Amerikassa. Yksi hyvä ajatus voisikin olla asuttaa akvaario näin biotooppia mukaillen.
Tapauskohtaisia eroja kaloista varmasti löytyy. Lisäksi isompi akvaario, joka sinulla on suunnitelmissa, auttaa kyllä reviirikähnäysten ratkaisussa.
Tärkein seikka lienee, että selvittää huolellisesti akvaarioon suunniteltujen lajien "mielenlaadun" ja keskinäisen sopivuuden. Muuten menee tappelujen seurannaksi. Esim. lehtikaloja (kirjoahvenia nekin) pidetään yleisesti rauhallisina kaloina, mutta itse olen kyllä todistanut jotain aivan muuta. Tällä hetkellä 200-litraisessa akvaariossani on jäljellä vain yksi kuteva pariskunta. Muista jouduin luopumaan, kun johtajanaaras jahtasi "kilpailijoita" herkeämättä. Näistä kahdesta kun aika jättää, en hanki enää lehtikaloja.
Rauhallisiksi olen omakohtaisesti todennut ainakin kääpiöakarat ja avainkirjoahvenet - molemmat mielenkiintoisia käytökseltään, mutta eivät ahdistele muita kaloja, eivätkä lajikumppaneitaankaan juuri lainkaan. Toisinaan näistäkin lajeista saa kyllä lukea poikkeavia lausuntoja.
Tulisuu on astetta hurjempi kala. Voi tulla ongelmia, jos suunnittelet tankkiisi muita ahvenia. Kerran näin hienon akvaarion, jossa asusti sulassa sovussa kuutisen tulisuuta ja miekkapyrstöjä, jotka luonnossakin esiintyvät samalla alueella Väli-Amerikassa. Yksi hyvä ajatus voisikin olla asuttaa akvaario näin biotooppia mukaillen.
Tapauskohtaisia eroja kaloista varmasti löytyy. Lisäksi isompi akvaario, joka sinulla on suunnitelmissa, auttaa kyllä reviirikähnäysten ratkaisussa.
Re: Kirjoahvenallas?
Joo juurikin, vaikkapa keski- ja etelä-amerikkalaisia kirjoahvenia tarkoitan.
Mulla on samanlaisia kokemuksia aikaisemmin lehtikaloista, että eivät todellakaan ole niin rauhallisia ainakaan lajitovereilleen.
Avainkirjoahvenista olen myös lukenut, että ovat rauhallisia, että ne saattaisivat sopia muitten kirjoahvenien kanssa.
Olen miettinyt, että menisikö Rusokirjoahven tai joku pienemmistä Tonkijoista Tulisuun kanssa samassa altaassa.
Keski-amerikkalaiset ahvenet eivät ilmeisesti oikein sovi, koska voivat risteytyä Tulisuun kanssa ja taitavat olla aika ärhäköitä myös.
Mulla on samanlaisia kokemuksia aikaisemmin lehtikaloista, että eivät todellakaan ole niin rauhallisia ainakaan lajitovereilleen.
Avainkirjoahvenista olen myös lukenut, että ovat rauhallisia, että ne saattaisivat sopia muitten kirjoahvenien kanssa.
Olen miettinyt, että menisikö Rusokirjoahven tai joku pienemmistä Tonkijoista Tulisuun kanssa samassa altaassa.
Keski-amerikkalaiset ahvenet eivät ilmeisesti oikein sovi, koska voivat risteytyä Tulisuun kanssa ja taitavat olla aika ärhäköitä myös.
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 17:26, 15.11.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Länsi-Pasila
Re: Kirjoahvenallas?
Jos enemmän kuin yhtä lajia meinaa tietenkin on hyvä saada jotain reviiri jakoa altaaseen. Itsellä menee hyvin sulassa sovussa 4 oskaria ja 3 tonkijaa. Jos oskareita olisi 3 niin yksi tapettaisiin pakko olla parillinen määrä.
Toisessa altaassa on sekametelisoppa joka toimii kun kaloja on tarpeeksi muttei liikaa. Jolloin ei tule mitään selvää tappelu paria. Ja muut toimivat poliisina jos jotain syntyy.
Tulisuu minulla on ollut joskus muinoin. Sen kanssa on sopinut kyllä vähän saman kokoluokan ahvenet. Se on toki aina riski kun laittaa eri ahvenia samaan altaaseen.
Itsellä ikävin kokemus ovat Geophagus Iporagensis tonkijat. Jotka tappoivat minulta toisen vannekirjoahvenen ja ajoivat pari muuta henkihieveriin. Tätä kautta myös päätyivät 10 senttiä isompien oskarien seuraksi jolloin kukaan ei tappele tai tapa ketään.
Ehdotuksena sinikirjoahven, seeprakirjoahven, sinileukakirjoahven (cryptoheros suvun kalat yleisesti) ja ehkä sateenkaarikirjoahven. Mutta mieluummin lähempänä samaa kokoluokkaa kuitenkin kuin tuo tulisuu jokatapauksessa jos ahvenia meinaa.
Toisessa altaassa on sekametelisoppa joka toimii kun kaloja on tarpeeksi muttei liikaa. Jolloin ei tule mitään selvää tappelu paria. Ja muut toimivat poliisina jos jotain syntyy.
Tulisuu minulla on ollut joskus muinoin. Sen kanssa on sopinut kyllä vähän saman kokoluokan ahvenet. Se on toki aina riski kun laittaa eri ahvenia samaan altaaseen.
Itsellä ikävin kokemus ovat Geophagus Iporagensis tonkijat. Jotka tappoivat minulta toisen vannekirjoahvenen ja ajoivat pari muuta henkihieveriin. Tätä kautta myös päätyivät 10 senttiä isompien oskarien seuraksi jolloin kukaan ei tappele tai tapa ketään.
Ehdotuksena sinikirjoahven, seeprakirjoahven, sinileukakirjoahven (cryptoheros suvun kalat yleisesti) ja ehkä sateenkaarikirjoahven. Mutta mieluummin lähempänä samaa kokoluokkaa kuitenkin kuin tuo tulisuu jokatapauksessa jos ahvenia meinaa.
Yhteensä 2200 litraa vettä. Lisää tulossa. Amerikkalaisia ahvenia, madagaskarilaisia ahvenia ja muita jänniä otuksia.
Re: Kirjoahvenallas?
Samassa altaassa 4 turkoosikijoahventa ja 4 punaevätonkijaa. Elävät "kunnioittaen" toisiaan, ohimennen saattavat pullistella mutta eivät ota yhteen. Ja turkoosinaaraat ovat ottaneet pienet reviirit itselleen jonne ei punaevillä ole asiaa mutta on juurakko selkeästi rajana ja punaevät oppineet sen
Re: Kirjoahvenallas?
Ryusuzaku, Sinikirjoahven ja sinileukakirjoahven vaikuttavat hyviltä vaihtoehdoilta. Seeprakirjoahvenkin saattaisi olla hyvä, mutta olen lukenut, että ne voivat olla todella aggressiivisia. Tosin kun on kyse ahvenista, niin yksilöiden välillä voi olla suuria eroja käyttäytymisessä.
Sopisiko siis Tulisuu pariskunta ja sinikirjoahvenpariskunta/sinileukakirjoahven pariskunta samaan akvaarioon, jos pohjan koko olisi 120x50 cm?
Sopisiko siis Tulisuu pariskunta ja sinikirjoahvenpariskunta/sinileukakirjoahven pariskunta samaan akvaarioon, jos pohjan koko olisi 120x50 cm?
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 17:26, 15.11.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Länsi-Pasila
Re: Kirjoahvenallas?
Kun laittelee selkeitä rajoja juurakoilla jne. pitäisi mennä. Tottakai kutu aikana ajetaan toisia takaa. Mutta tulisuut ei nyt ihan koko allasta jahtaile kun kutevat, sama pätee sinikirjoahveniin. Itsellä on lähinnä pariskunnattomia ahvenet koska noita on sen verran paljon. Mutta aikaisemmin ollut salvini ja tulisuu pariskunnat samassa altaassa ja molemmat kuti ahkeraan. Kokoa juuri tuo 120x50 silloin. Salvinit osaavat olla erittäin aggressiivisia mutta ei nuo tulisuut niinkään.
Yhteensä 2200 litraa vettä. Lisää tulossa. Amerikkalaisia ahvenia, madagaskarilaisia ahvenia ja muita jänniä otuksia.
Re: Kirjoahvenallas?
Aina kirjoahvenista puhuttaessa pitää muistaa niiden olevan kirjoahvenia.
Eli vaikka kaverilla tai itsellä ollut ilman ongelmia jokin laji niin voi itselle tulla yksilö joka on maailmanvaltias.
Itselläni ollut vuosien aikana Seeprakotilokutijasta oskariin eri kirjoahvenia ja joskus rauhalliseksi kuvailtu laji ollut dominoiva ja päin vastoin.
Pointtina se, että on hyvä olla jokin toinen allas mihin tarvittaessa siirtää öykkäri tai kiusattu.
Juuri näiden luonteet tekee kirjoahvenista niin mielenkiintoisia.
Eli vaikka kaverilla tai itsellä ollut ilman ongelmia jokin laji niin voi itselle tulla yksilö joka on maailmanvaltias.
Itselläni ollut vuosien aikana Seeprakotilokutijasta oskariin eri kirjoahvenia ja joskus rauhalliseksi kuvailtu laji ollut dominoiva ja päin vastoin.
Pointtina se, että on hyvä olla jokin toinen allas mihin tarvittaessa siirtää öykkäri tai kiusattu.
Juuri näiden luonteet tekee kirjoahvenista niin mielenkiintoisia.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kirjoahvenallas?
Luonteet ja käytös. Se niitten tapa väläyttää ''kiduskansia'' ja evät suuremmiksi toiselle ahvenelle ohimennessä tyyliin ''älä kuvittelekaan''.paul kirjoitti:Aina kirjoahvenista puhuttaessa pitää muistaa niiden olevan kirjoahvenia.
Eli vaikka kaverilla tai itsellä ollut ilman ongelmia jokin laji niin voi itselle tulla yksilö joka on maailmanvaltias.
Itselläni ollut vuosien aikana Seeprakotilokutijasta oskariin eri kirjoahvenia ja joskus rauhalliseksi kuvailtu laji ollut dominoiva ja päin vastoin.
Pointtina se, että on hyvä olla jokin toinen allas mihin tarvittaessa siirtää öykkäri tai kiusattu.
Juuri näiden luonteet tekee kirjoahvenista niin mielenkiintoisia.
Punakirjot, etenkin isommat ovat luonteen suhteen varmoja tapauksia. Älä laita mitään muuta elävää niiden kanssa samaan..
Ahvenia ja monneja.
Re: Kirjoahvenallas?
Minulla ollut punatimantteja ilman ongelmia seuralassa.Riippasaarni kirjoitti: Punakirjot, etenkin isommat ovat luonteen suhteen varmoja tapauksia. Älä laita mitään muuta elävää niiden kanssa samaan..
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kirjoahvenallas?
Noi pikkuiset saattavat mennäkin, siihen aikaan kun meillä niitä oli.. punakirjoahven lajitarjonta oli hieman erilaista. Oikeammin tarjolla taisi olla yhtä kalaa ja se kasvoi noin 13-15 senttiseksi. Eipä silti nämä mitä nykyään näkee ainakin Euroopassa jollei suomessakin H. elogantus tai fasciatus, eivät ainakaan minussa herätä haluja laittaa mitään kanssaan samaan tankkiin.paul kirjoitti:Minulla ollut punatimantteja ilman ongelmia seuralassa.Riippasaarni kirjoitti: Punakirjot, etenkin isommat ovat luonteen suhteen varmoja tapauksia. Älä laita mitään muuta elävää niiden kanssa samaan..
Ahvenia ja monneja.
Re: Kirjoahvenallas?
Juup, en suosittele laittamaan ylipäätänsä kovin montaa kirjoahventa sekaisin (pois luettuna Tanganjika ja malawi).Riippasaarni kirjoitti:Noi pikkuiset saattavat mennäkin, siihen aikaan kun meillä niitä oli.. punakirjoahven lajitarjonta oli hieman erilaista. Oikeammin tarjolla taisi olla yhtä kalaa ja se kasvoi noin 13-15 senttiseksi. Eipä silti nämä mitä nykyään näkee ainakin Euroopassa jollei suomessakin H. elogantus tai fasciatus, eivät ainakaan minussa herätä haluja laittaa mitään kanssaan samaan tankkiin.paul kirjoitti:Minulla ollut punatimantteja ilman ongelmia seuralassa.Riippasaarni kirjoitti: Punakirjot, etenkin isommat ovat luonteen suhteen varmoja tapauksia. Älä laita mitään muuta elävää niiden kanssa samaan..
Pointtini olikin se, että erittäin agressiiviseksi lajiksi sanottu laji olikin nössö meikäläisellä.
Eli vaikka onkin rauhallinen laji voikin olla todella dominoiva koiras jolloin sinne ei muuta laitetakkaan.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 17:26, 15.11.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Länsi-Pasila
Re: Kirjoahvenallas?
Tonkijathan ovat tunnetusti "kilttejä". Itsellä tosiaan ollut myös seepratilapiaa, oskaria, jaguaarikirjoahventa jne. Mutta nuo Iporagensikset ovat olleet kirkkaasti aggressiivisimmat tapaukset. Hyvä olla joku vara-allas jos tulee ongelmia tosiaan. Itsekin päässyt pelastus puuhiin. Siirrellyt ahvenia altaasta toiseen tilanteiden mukaan.
Malawit ja Tanganjikat massoissa toimii, sama pätee itseasiassa amerikkalaisiin mutta ei se silti välttämättä kiva ole kaloille tai itselle.
Malawit ja Tanganjikat massoissa toimii, sama pätee itseasiassa amerikkalaisiin mutta ei se silti välttämättä kiva ole kaloille tai itselle.
Yhteensä 2200 litraa vettä. Lisää tulossa. Amerikkalaisia ahvenia, madagaskarilaisia ahvenia ja muita jänniä otuksia.
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kirjoahvenallas?
Jaguaarikirjoahvenet keikkuvat ehdottamasti top tenissä sarjassa makeanveden akvaarion näyttävimmät isot kalat. Malaweissa jos pitäisi miettiä mikä on näyttävin.. ehkä cyathopharynx furcifer. (Näiden ulkonäkö vaihtelee kohtuu paljon, mutta evät kiillot kokonaispaketti on yleensä aikasta hieno)Ryusuzaku kirjoitti:Tonkijathan ovat tunnetusti "kilttejä". Itsellä tosiaan ollut myös seepratilapiaa, oskaria, jaguaarikirjoahventa jne. Mutta nuo Iporagensikset ovat olleet kirkkaasti aggressiivisimmat tapaukset. Hyvä olla joku vara-allas jos tulee ongelmia tosiaan. Itsekin päässyt pelastus puuhiin. Siirrellyt ahvenia altaasta toiseen tilanteiden mukaan.
Malawit ja Tanganjikat massoissa toimii, sama pätee itseasiassa amerikkalaisiin mutta ei se silti välttämättä kiva ole kaloille tai itselle.
Ahvenia ja monneja.
Re: Kirjoahvenallas?
Täällä uiskentelee samassa altaassa yksi tulisuu, rusokirjoahvenia sekä timanttikirjoahvenia.
Tulevat hyvin toimeen kun allas on ääriään myöten täynnä kasveja sekä kantoja ja kiviä on paljon. En sitten tiedä miten tulisivat toimeen, jos tulisuulla olisi kumppani. Yksinään ainakin on varsin lempeä yksilö
Tulevat hyvin toimeen kun allas on ääriään myöten täynnä kasveja sekä kantoja ja kiviä on paljon. En sitten tiedä miten tulisivat toimeen, jos tulisuulla olisi kumppani. Yksinään ainakin on varsin lempeä yksilö