Sateenkaariahvennaaras hengittää tiheään ja on harmaa

[sbastian]

Onko ajatusta mikä voisi kalalla olla vikana kun hengittää tiheään (suu ja kidukset käy tiuhaan). Värinsä on normaalin oranssin sijasta aika harmaa, melkein sinervä. Kolmisen päivää nyt ollut noin.
Muut kalat näyttävät voivan hyvin, ahvenäijänsä mukaanlukien. Allas 325 l, ei muutoksia olosuhteissa.

[Teemu Salonen]

Lähtökohtasesti en lähtis kauheasti huolehtimaan, mutta varmuuden välttämiseksi:

Saisko vesiarvot ihan numeroina niin tarkkaan kun osaat ne kertoa, lisäksi altaan ikä, hoitorutiinit, muu kalasto, kasvisto, suodatus jne. Ihan kaikki pikkuseikatkin, mitä keksit kertoa.

[sbastian]

Kiitos kysymästä, Teemu.

Viimeisimmät lukemat:
pH 7,3 (turhan korkea, tiedetään, mutta Vantaan vesijohtovesi)
KH 2
GH 3
NO2 0,1
NO3 15

Ollut käynnissä noin 20 kk. Ulkosuodatin, veden vaihto 325 litrasta noin puolet 2-3 viikon välein. Viherosasto miekkakasvia, jaavansaniaista, viuhkalehteä ja punarotalaa. Muut kalat 3 haarniskamonnia, 5 leopardimonnia, partis ja 6 neontetraa, eli ei kai ylikaloitusta. Asetelma ollut sama noin vuoden päivät ja ahvenet ovat alle vuoden ikäisiä. Saako tuosta mitään ideaa?

[Teemu Salonen]

Ensimmäisenä huomio kiinnittyi nitriittiin. Sitä ei saisi olla yhtään. Lisäksi yli seiskan menevä pH voi tässä tapauksessa merkityä myös kohonnutta ammoniakkipitoisuutta. Kannattaa tarkistaa myös se. Jos ammoniakkia löytyy, ei nitriittitesti näytä oikeaa tulosta. Haiskahtaisi vähän sille, että typen kierrossa on jotain pahasti vialla.

Vedenvaihtoväli on mielestäni vähän turhan harva vaikka kalasto onkin kevyt. Vaihtelisin mielummin viikottain sellaset 1/2-3/4 vedestä. Näin arvot pysyvät tasaisempina.

[sbastian]

Vesi ei kyllä yhtään ammoniakilta haise eikä sitä kai mitenkään helposti voi mitatakaan? Mikä voisi aiheuttaa typen kierron ongelman ja miten sen korjaisi.. Enemmän potkua ulkosuodattimeen?
Vedenvaihdosta, useammin ja enemmänhän vaan nostaa pH-arvoa ja kovuutta entisestään?

[Teemu Salonen]

Vesi ei haisekkaan ammoniakilta. Siihen tarvitaan paljon, paljon suurempia pitoisuuksia Ammoniakin mittaamiseen on akvaarioliikkeestä saatavana ihan tavallinen tippatesti. Suosittelen JBL:n testiä.

pH ja kovuus eivät ole kaloillesi millään tavalla liian korkeat. Jopa luonnosta tuodut kiekkokalat soveltuvat mainiosti meikäläiseen porakaivoveteen. Ongelmia alkaa syntyä vasta sitten kun kovan ja emäksisen veden kaloja yritetään laittaa pehmeään ja happamaan veteen.

Lisäksi säännölliset vedenvaihdot pitävät vesiarvot vakaampina.

Yksinkertaisin keino tehostaa typen kiertoa (ammonium/ammoniakki -> nitriitti -> nitraatti) on tehostaa bakteeritoimintaa. Voit säätää ulkosuodatinta hieman pienemmälle virtausteholle, jos sellainen mahdollisuus on ja lisätä veteen esim prodibion startup ampulleja tai JBL:n denitrolia.

[Verna]

Mitenkäs ruokinta? Tuleeko kaikki syötyä vai jääkö jotain hajoamaan? Puuttuuko yhtään kalaa, mätäneekö jossain raato?

Minä sain kerran useammankin kalan harmaaksi ja stressaamaan, vika tosin onneksi löytyi äkkiä. Olin unohtanut laittaa lämppärin johdon takaisin seinään edellispäivän vedenvaihdon jälkeen.

[sbastian]

Kiitokset näistä, Teemu. En uskoisi että suodatin liian tehokas on, mutta voihan tuota säätämistäkin kokeilla.
Verna, ylimääräistä ruokaa tuskin jää. Siitä pitävät rohmut haarniskat huolen Kalat lasken päivittäin ja kaikki ovat tallessa.

Sylvi-ahven on edelleen harmaahko. Uiskentelee kuitenkin enemmän kuin pari päivää aiemmin, mutta syöminen on kehnoa, miltei olematonta.

[sbastian]

On ilmestynyt pieni valkoinen pilkku molempien kiduskansien yläreunoihin. Kidusloinenko kyseessä? Onko se todennäköistä kun kuitenkin kaikki muut kalat näyttävät olevan perusterveitä?

[Teemu Salonen]

Kidusloisten havaitsemiseen tarvitaan mikroskooppia. Paljas silmä tai suurennuslasi ei riitä

Vielä tota suodatuspuolta mietin. Mikä suodatin on kyseessä, entä millaisilla massoilla? Toinen kysymys herää pohjamateriaalista, millasta kamaa altaan pohjalla makaa?

[sbastian]

Pohjalla hiekkaa, jonka raekoko on 1-3 mm. Suodatin vanha Eheim Professionel II, josta uusittu kaikki liikkuvat osat, massoina eheimin omat. Mikään ei ole olennaisesti vuoden aikana muuttunut ja kaikki muut kalat vaikuttavat hyvinvoivilta, mukaan lukien ahvennaaraan äijä.

[Teemu Salonen]

Eheimillä taitaa olla kymmeniä erilaisia massoja. Saisko tarkempaa infoa mitä ne on ja paljonko niitä on?

Arvelinkin, että altaassa on hiekka. Se on pirullinen pohjamateriaali, koska se tukkeutuu todella helposti eikä sitä huomaa päällepäin. Ensimmäisenä tukkeutumisen seurauksena alkaa oireilla kalat, joilla jo valmiiksi on vastustuskyky vähän alhaisempi. Voisiko olla mahdollista, että pohja on tukossa?

[sbastian]

Massoista, ei ole myyntipaketteja tallessa, mutta alimpana makaronit, sitten palleroita x 2. Todnäk Mech ja Substrat/Pro.
En luulis että pohja ainakaan pahasti tukossa on kun ei kupli ja kierteiset viihtyy sielläkin hyvin.
Ainoa kala, joka siis oireilee on mainittu ahvennaaras, mutta tulipahan nämä materiaalitkin kerrottua.

[sbastian]

Niin ja alimmassa korissa tietysti päällimmäisenä sininen karkeampi filtterilevy ja ylimmässä valkoinen, molemmat myös eheimia.

[Riippasaarni]

Tuumailin samaa kuin Teemukin. Pohja voi olla tukossa ja siitä ei sitten olekaan pitkä matka jokun sortin bakutulehdukseen, mihin nuo vaaleat täplät enemmin viittaavat kuin kidusloisiin.

[Teemu Salonen]

Kannattaa tonki ihan kunnolla sitä hiekkaa pohjamutia myöden. Sieltä saattaa löytyä esim kuollutta kierteispopulaatiota ihan kympillä.

Oletko jo testannut sen ammoniakin/ammoniumin? Sen arvon tietäminen auttaisi ongelman ratkomisessa eteenpäin.

Se että muut kalat eivät oirehdi, ei myöskään ole mikään tae siitä, että kaikki on kunnossa. Tämä sateenkaariahven naaras nyt vaan sattui olemaan eka joka alkoi oirehtimaan.

[sbastian]

En tiedä millä tavalla sitä pitäisi tonkia, mutta ainakaan käsikopelolla ei löytynyt mitään yllättävää.

Ammoniakkitesteriä en ole vielä ehtinyt hankkia. Onko merkillä väliä?

[Teemu Salonen]

Ihan vaan kunnolla möyhiä sitä pohjaa. Jos sieltä nousee kuplaa tai pohjamateriaali on tummunutta on se merkki tukkeutumisesta.

Harrastajakäyttöön luotettavimman testit löytyy JBL:n tuotemerkin alta.

[sbastian]

Tonkiessa tai lappoessa kierteisiä ilmestyy enemmän hiekan pintaankin, mutta sitten pikkuhiljaa ryömivät takaisin. Kuolleita ei juurikaan löydy.
Ihan alhaalla on hiekka vähän tummaa. Mikä siihen reseptiksi, hiekan vähentäminen ja tiheämpi imurointiväli?

[Teemu Salonen]

Kuten ylempänä kirjoitin, tummentuminen on merkki tukkeutumisesta. Hiekka on vähän ongelmallinen pohjamateriaali koska se joko toimii tai ei toimi. Karkeamman pohjamateriaalin kanssa tätä ongelmaa ei ole, se toimii aina.

Pohjan tukkeutuminen on siitä hankala tilanne, että sen mukanaan tuomat ongelmat eivät ala heti. Tai jos alkavat, ne ovat juurikin tuollaisia "mystisiä" yhden kalan huonokuntoisuuksia tai muita vastaavia ongelmia.

Jos hiekkaa on kovin paksu kerros, voi sen ohentaminen olla yksi ratkaisu. Hiekkapohjaa onnistuneesti käyttäneet voivat opastaa paremmin. Itse en ole koskaan saanut hiekkapohjaista allasta toimimaan ongelmitta.

[Verna]

Kuinka paljon sitä hiekkaa on? Minulla pohja on toiminut, kun se on melko ohut. Varsinkin etualalla käytän pieniä kiviä apuna kasvien istutuksessa, että ne juurtuvat ja alkavat pysyä pohjassa. Hiekkaa on edessä niin vähän, että muuten kasvit eivät pysy aluksi paikoillaan.

Kasvienkin alta kannattaa pöyhiä. Jotkut kasvit pukkaavat semmoiset juuret, ettei niiden sekaan sovi kunnolla kierteisiä. Ja kivien ja kantojen aluset jäävät helposti huomiotta, ne pitää muistaa myös.

[sbastian]

Hiekkaa on n. 6 cm edessä ja n. 8 cm takaseinällä, eli ehkä liikaa? Kasvien ja keppien altakin möyhin ja lappoan noin kerrran kuukaudessa. Kala on nyt harmaan sijasta melkeinpä violetti. Voisko tämä olla joku lisääntymisjuttu?

[Teemu Salonen]

Vähän turhan paksu kerros kieltämättä. Makeavesiakvaarioihin ei tarvitse eikä pidä tulla niitä hapettomia vyöhykkeitä. Meripuolella se on sitte asia erikseen. Hiekasta voisi periaatteessa ottaa puoletkin pois, mutta ongelmaksi muodostuu ne tukkeutuneesta hiekasta vapautuvat myrkyt. Eli nyt kahdesta pahasta pitäis valita se pienempi: Antaa asian olla tai sitte vähentää hiekkaa.

Mitäs se NH4-testi sano?

Kalan väristä ei oikein voi sanoa juuri mitään, kun kaikkia pyydettyjä tietoja ei ole.

[sbastian]

NH4 on testin mukaan <0,25.

Nyt on mennyt yli kolme viikkoa, mutta edelleen ainoa oireileva on mainittu ahvennaaras. Sinänsä tietysti hyvä niin, mutta vähän se ihmetyttää.

[Teemu Salonen]

Toi ammonium/ammoniakki on vaarallisen korkealla. Se on moninverroin vaarallisempi myrkky kuin nitriitti. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeä saada se nollaan, jonka jälkeen saadaan vedestä mitattua todellinen nitriittipitoisuus.

Tiheät ja runsaat vedenvaihdot auttavat, mutta altaan bakteeritoiminta pitäisi myös saada kohdilleen. Suosittelenkin nyt ensihätään vedenvaihtojen lisäksi Biodigestin Stop Ammo:n käyttämistä.