Lehtikala hätyyttelee

[Fisutar10]

Ihan hyvä, että pohdit asiaa monipuolisesti eri näkökulmista. Ja arvailujahan joutuu tekemään tietysti.

Easy carboa jotkut pitävät erikoisten kalakuolemien syynä. Mutta lienee mutu-linjaa osin. Toisaalta itse pysyn siitä "myrkystä" erossa.

Ihan nuori lehtis sitten, ettei vanhuudenheikkouksia ja kutihan se säännöllisesti.

Hyvä sisäsuodatin. Entä Eheim Proffa 2:n tarkempi malli? Eli kuinka tehokas se on, on oleellinen juttu.
Juu, ruhtinaalliset lämmöt näin helteelläkin ja mikä estää ilmastamasta koko ajan? Toki hiilarikin menee hiven alemmaksi, mutta kalojen vointi itselläni pääasiassa eikä lienee järin hirveä ero, jos ei ihan hurjasti ilmasta.

Sinäänsä terveen merkki sitten. Toisaalta jos baku pääsee kalan elimistöön sisälle, lähtö on todella nopea useimmiten eikä voi estää. Kidusloisetkin voisi altistaa kalan heikkoon tilaan ja sitä kautta tappaa lopulta nopeasti. Ainakin hammaskarpit saattavat niin reagoida pieninä fisuina, että nopeasti kuihtuvat pois, mutta ison kalan kohdalla luulisi sen näkevän hiven aikaisemmin ja kiinnittävän huomiota (hankailu, turvonneet kidukset jne., yleensä monniset pyörähtelevät ensimmäisenä ja sen havaitsee). Katsoisin jäljellä olevien fisujen kidukset tarkkaan, jos mahdollista ja mahdolliset hankailut (tosin niitä voi satunnaisesti tehdä kalat, jos jokin ärsyttää).

Sisäloiset hivuttavat usein hitaasti ja lopulta usein kala ei syö ja Capillariassa uloste muuttuu nauhamaiseksi. Toisaalta kala voi reagoida hyvin monella tavalla sisäloiseen. Jopa vesipöhöllä tai tulehdusreaktiolla. Joten mikroskooppi varmistamiseen usein tarvitaan.

Kalojen karanteenaus kyllä poikaa. Tosin eipä siinä välttämättä sisäloiset näy, ja hivutus on hidasta. Itse madotan taloon tulevat fisut estääkseni akvojen matoepidemian.

Kasvien karsiminen varmasti auttaa veden kierrossa. Hyvä tietysti, että akvassa on tuuhea kasvillisuus, mutta rajansa toki silläkin. Liika karsiminen voi pelästyttää fisut, mutta helppohoitoiset köynnökset kasvavat nopeastikin.

Hankkisin nitriitin ja ph:n tosiaan tippatesteinä. JBL:n nitriittitesti hyvä ja saa akvaarioon.fi:stä edullisia täyttöpulloja. Tetran ph-testi laaja-alainen ja riittävän tarkka kuitenkin. Itselläni se kombinaatio.

Onko muut kalat ok eikä tippunut niitä?

[Mikapo]

Onko muut kalat ok eikä tippunut niitä?

Lehtikalakutuparin uroksen kuolemasta on nyt kolmisen viikkoa. Asia surettaa ja harmittaa edelleen.

Onneksi muut kalat voivat hyvin. Yhtään ei ole kuollut eikä kiduksia hangata. Lehtikalanaaras syö yhtä ahneesti kuin aikaisemminkin. Olen harventanut kasveja kovalla kädellä viikoittaisten osittaisten vedenvaihtojen yhteydessä, ja sama linja jatkuu. Olen mitannut vesiarvoja pari kertaa viikossa, tosin edelleenkin vain nitraatin, raudan ja hiilidioksidin tippatesteillä. Tilaan nitriitti-, pH-, gH- ja kH-testit pian (mitä muita tippatestejä suosittelette?)

pH 6,8
NH2 0
NH3 noin 5 mg/l (oli aiemmin yleensä 0, ehkä kasvien vähentäminen on nostanut arvoa)
Lämpötila pysyi pahimmillakin helteillä noin 26 asteessa

[Fisutar10]

Pisti silmääni NH3 eli ammoniakki. Tarkoitat ehkä naitraatti NO3:a? Jos ammoniakki olisi 5 mg/l olisi asiat aika huonosti. Nitraattiarvona 5 taas ei kovin korkea, enempikin matala.

Noita käsittämättömiä kalakuolemia tapahtuu varmasti kaikille harrastajille. Jos muut kalat voivat hyvin, ei liene syytä huoleen. Mitenkäs siellä menee nyt?

Herraseura voisi olla naaraslehtarille mieleen, mikäli vain hyväksyisi jonkun uuden uroksen eikä tappelua tulisi.

[Mikapo]

Tarkoitin tietysti NO2 ja NO3. Nitraatti oli pitkään lähes nollassa, mutta ilmeisesti kasvien harventaminen on hieman nostanut sitä. 5 mg/l mitattiin juuri ennen viikoittaista osittaista vedenvaihtoa. Olen tilannut Tetra WaterTest Set Plus -sarjan, jotta pystyn seuraamaan muitakin arvoja tarkemmin.

Akvaariossa menee edelleen hyvin siinä mielessä että kaloja ei ole kuollut.

Olen itsekin miettinyt lehtikalauroksen hankkimista. Pitäisikö sen olla nuori yksilö, joita akvaarioliikkeissä myydään, vain aikuinen?

[Fisutar10]

Noiden vesiarvojen seuraamisen suhteen olin aluksi hyvinkin tarkka, mutta nyttemmin mittailen säännöllisesti nitriitin, ph, kh, gh. Raudan, hapen ja fosfaatin mittasin ennen yleisestä mielenkiinnosta, mutta oli melkoista arpomista ja jotenkin tulokseni eivät vakuuttaneet.

Nitraattiakin mittaan todella harvoin. Vaihtelen vettä sen verran usein, ettei ole tarvetta. Mutta se voisi olla ihan hyvä mittauskohde toisinaan.

Nykyisin on muodissa sähkönjohtavuusmittaus, jos haluaa oikein hifistellä. Itse en ole vielä hankkinut moista mittalaitetta, mutta lienee tulossa hankintoihin.

Joo, lehtisnaaras varmaan kaipaisi seuraa:). Nythän on tuurista kiinni, miten styylaa uuden uroksen kanssa. Ehkä aikuinen uros voisi olla hyvä hanke. Uusi tulokas on kuitenkin altavastaaja ja naaras jos on melko dominoiva, isompi uros pystyy pistämään kampoihin. Mutta ei ole tähän itselläni kokemusta,joten viisaammat vastatkoon, joilla kokemusta asiasta.

Täällä on myynnissä ollut "vaimonhakkaajia", joten hyvä tutkia tarkkaan uroksen taustat, ettei naaraasi joudu lujille:). Kirjoahvenet ovat melkoisia sisäloisimureita, joten katsoisin kyllä lehtikalan kunnon todella tarkkaan, jos sen hankkisin. Myös kidukset, etteivät punota ja ole puoliksi auki/turvonneet. Mielestäni akvaliikkeissä näen sellaisia melko usein, joten katsottava tarkasti, että uivat hyvin ja terveitä. Itse karanteenaan nykyisin kaikki fisut. Aiemmin en, onneksi ei esim. koskaan valkopilkkua ole ollut talossa, lienee hyvä tuuri minulla (kop kop).

Lehtikaloja on kyllä yksityisillä paljon liikenteessä, joten täältäkin varmasti saa helpostikin. Hyvä nähdä foto ja livenä, että fisu on terve ja kysyä, ettei loisongelmaa yms. ole talossa ollut ihan lähiaikoina. Karanteeni on kova sana, jos on. Toisaalta huono karanteeni stressaa kalaa ja ainakin sairastuu, joten joskus ehkä parempi olla ilman karanteenia, jos ei ole hyvää kippoa siihen.

[akiholm]

Vanha keskustelu, mutta kuittaanpa kuitenkin vastaisen varalle. Lehtikala tappaa myös leukojaan avaamatta, raju kiihdytys "täysillä kylkeen" ; tekee hyvää sisuskaluille. Itselläni akkaintappaja n.10v. yksinäinen luonnonmuoto jolle ei ole kyllä käynyt mielessäkään hankkia uusia maalitauluja. Kerran todettuaan tappamiseen pystyvänsä(koko liike energia kohdistuu pienelle alalle suolistoon,ilmarakkoon ym .) Ei ole enää takuita, etteikö toistaisi oppimaansa/kokemaansa. Tästä kyseisestä tapauksesta laajemmin jonkin lehtarikeskustelun yhteydessä jo kirjoitinkin.