Pieni, lämpimän veden pohjakala

[Akvaharrastaja]

Toisessa keskustelussani olen saanut pieneen, 50 litran purkkiin jos jonkinmoista ehdotusta pohjakalaksi. Itse haaveilin monnisista, mutta todetuksi tuli, että lämpötila ja akvaarion koko rajoittaa todella paljon. Akvaarion vesi on lievästi hapanta (pH n. 6,8) ja pehmeää. Lämpötila on 26-27 astetta, joka pääsääntöisesti rajasi kaikista pienimmät monnisetkin pois. Kääpiö- ja pikkumonnisethan ovat melkeimpä kuumissaan noissa asteissa. Koska akvaariossa on korurihmakaloja ja tulee olemaan hehkurasboroita, ei lämpötilaakaan viitsisi enempää laskea. Kesällä lämmöt voivat taas nousta melkeimpä 30 asteeseen.

Toisessa keskustelussa ehdotettiin niin ottoja, kääpiönuoliaisia kuin piikkisilmiäkin. Myös noita pienempiä monnisia tarjottiin, (kääpiö,- pikku- ja nuolimonninen) mutta loppuenlopuksi nekin olivat sopimattomia lämpötilan takia akvaariooni. Korurihmikset ovat akvaarion pääkala, jota en tule vaihtamaan. Tästä syystä lämpötila on korkea, vaikkei hehkurasbora 27 asteen lämpötilaa välttämättä tarvitsisi.

Onko siis olemassa tarpeeksi pieniä, lämpimän veden pohjakaloja, jotka pärjäisivät hyvin pienessäkin purkissa? Luin vähän noista otoista, eikä niitä kuuluisi pitää a.) pienessä purkissa b.) noin lämpimässä vedessä. Ehdotelkaa nyt kaikenlaisia pohjakaloja, ei vain monnisia. Ja kertokaa niistä jotakin

[matti75]

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=14&t=162520

[Akvaharrastaja]

En nyt edelleenkään etsi monnisia, koska mikään pienimmistä monnisista ei sovi akvaariooni. Hakusessa muita pohjakaloja ja tietoja niistä, jotka tuonne sopivat.

[vallumaarit]

Eipä edelleenkään ole mitään. Täältä olisi jo tullut ehdotuksia aiempiin ketjuihisi, jos olisi ollut mitä tahansa mikä sopii 50 litraseen.
Sukarapuja voisit laittaa, kestävimmät lajit saattaa selvitä jopa siitä kesän 30 asteesta, jos hyvä tuuri käy. Kokeile vaikka kirsikkasukarapua.

[Akvaharrastaja]

Sukarapuja siis. Roskakoriloita (huppukotilo) on ilmestynyt viimeisimmän kasvierän mukana, ja mietin petokotiloita niitä syömään. Ainakin omaan silmään kaunis kotilo, pärjäisikö nämä?

[vallumaarit]

Näitä voi ihan itsekin googlata ja hakea tietoa, hyvää harjoitusta!
http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... elena.html

[7330]

Onhan pieneen altaaseen ja lämpöiseenkin sopivia pohjakaloja olemassa, jos nyt ei ihan massoittain, niin kuitenkin useita lajeja Suomenkin markkinoilla. Ne eivät vain ole sieltä yleisimmästä päästä, joten kellekään ei tainnut tulla mieleen ehdottaa niitä. Äkkiseltään tulevat mieleen nämä:

- Seeprakyrmynuoliainen (Yunnanilus cruciatus, Micronemacheilus cruciatus)
Vajaa 4-senttiseksi kasvava, parvessa viihtyvä pienoisnuoliainen. Loaches.com antaa lämpötilahaarukaksi 25-28, SeriouslyFish 22-27 astetta. Kotoisin Vietnamista, joten tulevat samoilta kulmilta kuin korurihmakalat, eivätkä ylen kaukaa hehkurasboroidenkaan kotiseuduilta.

- Pienimmät piikkisilmät
Tämä lienee makuasia, ja esimerkiksi Markku Varjon Akvaariokalat-kirja suosittelee kaikille piikkisilmille vähintään 63-litraista akvaariota (lukuunottamatta siaminpiikkisilmää, jonka minimi on 100 l). Oma kokemukseni on kuitenkin, että ohuenluikerot ankerias- ja käärmepiikkisilmät (Pangio anguillaris ja P. doriae) ovat sekä pienempiä että vähemmän aktiivisia uimareita kuin perinteisen muotoiset piikkisilmälajit, ja mahtuvat pienenä parvena hyvin normaalin malliseen 54-litraiseen. Viihtyäkseen ne kaipaavat hienoa hiekkaa ja pohjalle vähän lehtikariketta, jossa luikerrella. Ovat oikein mainioita otuksia, ja lämpötilahaarukkaakin riittää 28 asteeseen saakka.

- Vähäripsimonni (Microsynodontis batesii)
Harvinaisempi otus akvaarioliikkeissä, mutta tätäkin saa toisinaan. Nämä ovat pyyleviä monnin pienoismalleja, jotka viettävät enimmän osan valoisaa aikaa piilossa, mutta tulevat melkoisella touhulla syömään. Aikuismitasta on vähän ristiriitaista tietoa, mutta ainakin tuo oma yhdeksän kalan porukkani on elellyt vuoden 60 x 30 sentin pohjalla, eikä näytä yhtään ahtaalta. Suurimmat naaraat taitavat pyrstöevineen juuri ylittää 5 cm.

[Akvaharrastaja]

Seeprakyrmynuoliainen ja vähäripsimonni alkoivat kiinnostamaan oikein todenteolla. Piikkisilmät (pienimmätkin) aion unohtaa, koska akvaariossa ei ole mitään hienoa hiekkaa, vaan pyöreäreunaista soraa. Tämäkin varmaan osasyy, miksi monniset jää sinne kauppaan.

Onko kummallekkaan lajille suomenkielisiä hoito-ohjeita? Netistä varmaan löytyy muutamia sivuja, mutta sulla on ainakin tuosta vähäripsimonnista kokemuksia? Millaisissa vesiarvoissa pidät jne.

Mitään kokemuksia tuosta nuoliaisesta?

[7330]

Onko kummallekkaan lajille suomenkielisiä hoito-ohjeita? Netistä varmaan löytyy muutamia sivuja, mutta sulla on ainakin tuosta vähäripsimonnista kokemuksia? Millaisissa vesiarvoissa pidät jne.

Mitään kokemuksia tuosta nuoliaisesta?

Suomenkielisiä ohjeita on tosiaan aika huonosti, mutta ehkä osaan jotain sanoa, sillä minulla on molempia lajeja samassa 74-litraisessa purnukassa. Kyseessä on ihan tavallinen pehmeänveden akvaario, jossa pH on vähän alle seiskan ja kokonaiskovuus 2-3 tietämillä. Lämpötilaa olen pitänyt 26-27 kieppeillä taistelukalan vuoksi, tosin termostaattia voisi harkita rukkaavansa vähän alaspäin nyt, kun ikälopusta taistelukalasta on viimein aika jättänyt.

Kumpikin laji viihtyy parvessa. Seeprakyrmynuoliaiset ovat vilkkaita ja aika paljon näkyvillä: ne touhottavat pohjan lisäksi myös kasvien joukossa ja pörräävät paikoillaan vedessä kuin mitkäkin pallokalat. Koska ne eivät juuri tongi pohjaa, ne voisivat sopia sorapohjallekin. Ne ovat käsittääkseni nuoliaisten mittapuulla suhteellisen helppoja saada lisääntymään, joten hyvällä hoidolla voisi jälkikasvuakin olla tiedossa. Naaraat ovat aikuisina huomattavasti koiraita isompia ja pulleampia.

Vähäripsimonnit ovat arempaa väkeä ja viettävät valoisan ajan piilossa lepäillen. Syömään ne kyllä tulevat vilkkaasti, ja silloin niitä pääsee ihailemaan. Nekin ovat melkoisia adhd-tapauksia ja taipuvaisia ylensyöntiin, joten ainakin omat vähäripsimonnini ovat melkoisia punkeroita. Oman kokemukseni mukaan ne ovat olleet kaikin puolin mutkattomia hoidokkeja. Nämä ovat sen verran huonosti tunnettuja epeleitä, etten ainakaan itse osaa vielä luvata lopullista aikuiskokoa, joten saattaa olla, että ne venähtävät hieman isonlaisiksi altaaseesi. Lisäksi akvaarioliikkeeseen saapuvien kalojen tarkasta lajista ei välttämättä ole takeita.

Jos englanti taipuu yhtään, tässä pari linkkiä:
http://www.loaches.com/species-index/yu ... -cruciatus
http://www.seriouslyfish.com/species/mi ... cruciatus/

http://www.planetcatfish.com/common/spe ... ies_id=928
http://www.seriouslyfish.com/species/mi ... s-batesii/

[Akvaharrastaja]

Taidan päätyä tuohon seeprakyrmynuoliaiseen. Jostain sain käsityksen, että tätä kutsutaan suomenkielisellä nimellä kääpiöseepranuoliainen? Sellainen kysymys myös herää, että miksi lajilla on kaksi latinankielestä nimeä?

Voiko noita pitää 50l purkissa? Jos voi, kuinka monta? Akvaarion pohjapinta-ala on 60 x 30, eli aika pieni kumminkin. Nuo ovat kai siis parvikala? Millainen ruokinta? Uiko paljon myös 'keskivedessä'?

[7330]

Jostain sain käsityksen, että tätä kutsutaan suomenkielisellä nimellä kääpiöseepranuoliainen?

Juu. Lajilla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, koska se on tullut Suomen markkinoille niin äskettäin. Siksi eri akvaarioliikkeiden käyttämät nimet vaihtelevat.

Olen itse käyttänyt tuota seeprakyrmynuoliaista, koska se kuului ennen samaan sukuun laikkukyrmynuoliaisen (Yunnanilus brevis) kanssa, joten nimi kävi järkeen. Eikä laji ole millään muotoa kääpiömuoto seepranuoliaisesta, vaan aivan erilainen otus, joten kääpiöseepranuoliainen tuntuu vähän epäloogiselta.

Nyt sekä seepra- että laikkukyrmynuoliainen on tosin siirretty uusiin sukuihin, joten tuo sukunimilogiikka ei pelaa. Siksi kaksi tieteellistä nimeä siis: seeprakyrmynuoliainen siirrettiin viime vuonna Yunnanilus-suvusta Micronemacheilus-sukuun, jotta sukunimet kuvaisivat paremmin eväkkäiden todellisia sukulaisuussuhteita. Tieteelliset nimet ovat jatkuvassa muutoksessa sitä mukaa, kun eläinten välisiä sukulaisuussuhteita selvitetään tarkemmin. Se on akvaarioharrastajalle vähän epäkäytännöllistä kyllä.

Voiko noita pitää 50l purkissa? Jos voi, kuinka monta? Akvaarion pohjapinta-ala on 60 x 30, eli aika pieni kumminkin. Nuo ovat kai siis parvikala? Millainen ruokinta? Uiko paljon myös 'keskivedessä'?

Omankin akvaarioni pohja on tuon 60 x 30 cm, vaikka korkeuden vuoksi litroja onkin parikymmentä enemmän. Seeprakyrmynuoliainen on tosi pikkuruinen, joten parvelle on yllin kyllin tilaa.

Parvikala se tosiaan on. Omassa porukassani on tällä haavaa vain neljä kalaa, mutta se pääsisi ehdottomasti paremmin oikeuksiinsa isommassa porukassa. Kymmenkunta kalaa olisi jo hyvä parvi. Seeprakyrmynuoliainen viihtyy nettilähteiden mukaan luonnossa vesikasvien lähellä ja viettää paljon aikaa kasvillisuuden lomassa, joten runsaskasvinen akvaario lienee hyvä idea. Sellaistahan olet varmasti rihmakalojen ja rasboroidenkin puolesta jo suunnittelemassa. Omat kalani eivät juuri 15 senttiä korkeammalle pohjasta nouse, mutta pörräävät usein pohjan yläpuolella ja kasvien lehdillä kyllä.

Luonnossa seeprakyrmynuoliainen syö kaikenlaisia pikkuselkärangattomia, jotka sen suuhun mahtuvat. Akvaariossa sille kelpaa sama eväs kuin muillekin pikkukaloille: kuivaruoat maistuvat hyvin, samoin pieneksi silputtu pakastekatkarapu ja kaikenlaiset akvaarioliikkeestä saatavat pakasteötökät.

[Akvaharrastaja]

Kiitos todella paljon vastauksestasi! Tosiaan, akvaariosta tulee todella runsaskasvinen, se ei vain (vielä) näytä siltä Ruokavalikoimasta sen verran, että meiltä löytyy tarjota TetraMin -hiutaleita, TabiMin -monnitabletteja, pakastesurvareita ja artemiantoukkia.

Jos seeprakyrmynuoliaiset pääsevät oikeuksiinsa vain n. yli 10 kalan parvessa, mahtuuko akvaariooni tuon verran? Nuoliaisten tarpeisiin tottuneina kyselen. Suurin osa kun kasvaa yli 7-senttiseksi ja vaatii todella paljon tilaa surffailla. Jos ei mahdu kymmentä, montako niitä voisi ottaa?

[Akvaharrastaja]

Ei pysty viestiä muokata ei, mutta kirjastosta lainamaassani kirjassa (Kjell Fohrman: Nanoakvaariot) kerrotaan myös tästä Yannanilus cruciatus lajista, jonka suomenkielinen nimi on raitakörmynuoliainen. Tietoja kalasta antaisi tällaisia: lämpötila 24-28, pH 6-7,5 ja minimilitramäärä on 25l. Voiko tuo litramäärä pitää paikkansa? Syö kuivaruokia, pientä pakastettua että elävää ruokaa. Kiltti. Kasveilla sisustettuun akvaarioon.

Hienosti tulisi muuten kalojen osalta Aasialainen biotooppi, kun korurihmat, hehkurasborat ja nämä "mysteerinuoliaiset" ovat kaikki Aasiasta

[7330]

...ja minimilitramäärä on 25l. Voiko tuo litramäärä pitää paikkansa?

Nanoakvaariot on käännöskirja, ja muualla maailmassa - ja nanoakvaarioharrastajien piirissä - kulttuuri akvaariokokojen suhteen on vähän eri kuin Suomessa. Monella muullakin lajilla on siinä suomalaiseen makuun hämmentävän pieni litrasuositus. Sanoisin itse, että suomalaiseen makuun lähempänä olisi 45 litraa tai niillä main. Ja tosiaan, siinä on jo otettu huomioon se tarve parvelle.

[Akvaharrastaja]

Mietinkin jo, että todella monelle kalalajille saattoi olla suositukseksi 15l, ja kyllä se ... no hämmensi aika lailla

Jos siihen 45 litraan on laskettu se parvelle tarvittava lukumäärä, kuinkas monta yksilöä minun parveeni voisi kuulua?

tulee muuten aika upeasti tuo Aasia-biotooppi (kalojen kohdalla ainakin) ilman sen kummempia mietiskelyjäkään

[7330]

Nuo litramäärät ovat lopulta lähinnä eritasoisia valistuneita mielipiteitä/arvauksia. Kaloilta kun ei voi kysyä, milloin niillä on omasta mielestään tarpeeksi tilaa, eikä aihetta ole juuri tutkittukaan. Suomessa akvaarioiden suosituskoot ovat huomattavasti isompia kuin useimmissa muissa maissa, ja väittäisin, että useimpien lajien kohdalla se on hyvä juttu - mutta se on taas vain oma mututuntumani.

Periaatteessahan olisi aika helppoa laittaa samanlajisia kaloja erikokoisiin, mutta muuten identtisesti sisustettuihin ja hoidettuihin akvaarioihin, ja mittailla niiden hyvinvointia erilaisin konstein. Vaikka liikkumista, värien kirkkautta, lisääntymisintoa, stressihormonien tasoa, sairastumisia ja niin edelleen. En ole ainakaan vielä löytänyt yhtään tällaista tutkimusta, mutta kai joku on tätä joskus jollakin kalalla tehnyt.

Jos siihen 45 litraan on laskettu se parvelle tarvittava lukumäärä, kuinkas monta yksilöä minun parveeni voisi kuulua?

Riippuu toki vähän akvaarion sisustuksesta ja muiden kalojen määrästä, mutta voisin ehdottaa vaikka 6-10 kalan parvea. Pohjakerros taitaa kuitenkin olla mahdollisia sukarapuja lukuunottamatta kokonaan nuoliaisille varattu, eivätkä nämä pikkukalat juuri sotke vettäkään. Pienten parvikalojen kanssa akvaario kannattaa mieluummin lievästi ylikansoittaa kuin pitää tynkäparvia.

[Akvaharrastaja]

Mitään muuta elävää pohjalle ei siis noiden nuoliaisten lisäksi ole tulossa, paitsi niitä sukarapuja. Niitäkään en välttämättä hanki, kunhan ensin olen hankkinut nuo nuoliaiset. Jos tilaa näyttää olevan, voin niitä sukiksia harkita. Minkäänlainen rapufani en ole, mutta kyllähän niitä voisi joskus kokeillakin. Muu seura nuoliaisilla tulee olemaan 25 kpl hehkurasboroita ja kolme korurihmaa. Korurihmojen määrä saattaa kasvaa kuuteen, sillä porukassa taitaa olla vain yksi tyttö, tai sitten kaikki ovat poikia... tiedä noista kaksi ovat ainakin selviä koiraita.

Akvaarion pohjapinta-alaa on tällä hetkellä viemässä vain yksi todella pieni kanto ja yksi koristesilta. Koristesilta lähtee heti, kun väliaikaissijoituksessa luonani asuva partamonni lähtee. Partis on valloittanut tuon sillan itselleen, enkä viitsi viedä siltä piilopaikkaa, jota tuntuu rakastavan aika paljon. Kasvejakaan ei vielä ole paljoa, vain vedensuosikkia, intianvesitähdikkiä, pieni puska jotakin miekkakasvia ja monta taimea pienehköä melalehteä, jonka arvioisin olevan vitamelalehti. Kasveja tulee olemaan runsaasti enemmän, kunhan vain tästä jostain läheltä löytyy halpoja kasvipaketteja. Täällä meilläpäin kasvit kun maksavat aika reilusti kaupoissa. Sisäsuodatinkin vie tilaa, mutta se nyt ei kovin iso ole, eikä vie kuin uimatilaa nurkasta. Pohjaan asti tuo suodatin ei ole. Lämmitintä ei vielä ole hankittu, edellinen kun hajosi käsiin. Kahden viikon kuluttua tilaan Saksasta aineita ja lämmittimen. Tilaan myös ToruMiniä korurihmiksiä ja hehkurasboroita varten, ei tuosta taida olla haittaakaan noille seeproille?

Voisin alkuun ottaa 6-7 kappaletta noita nuolaisia, ja jos tilaa näyttää vielä riittävän, tilaan niitä lisää? Kaupoissa ei ollut edes noita hehkurasboroita, joten lähiliike tilaa ne minulle tukusta. Mietin vain, että tilaanko suoraan ne 25 kpl, vai ensin 15 ja sitten loput... suodatin ei muuten taida keretä mukaan lisääntyvään kalastoon. 53 euroa tulee hintaa jo 25 hehkurasboralle, joten osissa tilaaminen kuulostaa minun korvaani hyvältä. Ehtii hankkia rahaa ennen seuraavaa tilausta. 80 euroa laskin menevän myös sinne Saksaan, joten noh... täytyy vielä pähkäillä missä vaiheessa nuoliaiset astuu mukaan kuvaan. Todennäköisesti hankin ensin n. 15 kappaletta rasboroita, muutaman viikon kuluttua loput ja seuraavassa kalatilauksessa vasta ne nuoliaiset. Suodatin ehtii mukaan lisääntyvään kalastoon ja allas on VARMASTI saanut biologisen tasapainonsa takaisin kalojen lisäämisen jälkeen. Ei nuo nuoliaiset kai kalliita olleet (n. 5e pyrstö?) mutten halua ottaa sitä riskiä, että jokin menee niiden kohdalla vikaan.

[Akvaharrastaja]

Kauhea kotilohyökkäys on kohdistunut tuonne purkkiin, ja mietin että syökö nämä nuoliaiset kotiloita? Tai jos noita huppukotiloita ottaa akvaarioon petokotilon pari niitä syömään, syökö nuoliaiset ne pois?