Aqua-Web

5. pv hiekanvaihdon jälkeen. Kasvien kasvu hyvin, hyvin vähäistä.

Alvaariolinnasta tuli pohjalle parvi pikkukorumonnisia. Suloisia ovat, vaikka olisivat mitä - C. nanus lie oikeasti aika harvinainen... Lisäksi NPK:ta kasvien avuksi Englannin lähetystä odotellessa.

Koomikko kirjoitti:Kokeilemallahan se selviää tarvitsetko hiilaria vai et. Kaikki selviää kokeilemalla ja niin se on tehtävä. Olisko hiilarin tarve tuolla 0.7w/l.

Kokeilu on hyvä menetelmä, kun mahdollista ongelman aiheuttajaa on ensin haarukoitu vesiarvojen mittauksilla. Mulla oli valoa vain 0,3 W/l, mutta kasvit alkoivat kasvamaan vasta CO2 kaasua saatuaan. Jos hiilaria on vedessä lähtöarvoltaan todella vähän, niin edes helpot kasvit eivät kasva kunnolla. Valoa tossa purkissa on riittävästi, lannoitusta haetaan kohdilleen, hiilaria syötetään ja vesiarvoja seurataan, kyllä se siitä lähtee kukoistamaan.

iras kirjoitti:Alvaariolinnasta tuli pohjalle parvi pikkukorumonnisia. Suloisia ovat, vaikka olisivat mitä - C. nanus lie oikeasti aika harvinainen... Lisäksi NPK:ta kasvien avuksi Englannin lähetystä odotellessa.

photostudio_1484250530198.jpg

Minkä nimiset on nuo kasvit mitkä ovat etummaisessa rivissä? Kun kasvavat niin tuleeko niistä semmoista "mattoa"?

GTX - sitä tämä tulee pitkälti olemaan - kokeilua. Yritän kyllä sivistää itseäni ja oikeasti ymmärtää, että mistä on milloinkin kyse ja millä liikesarjalla sitä korjataan (jos korjata tarvii)... mutta joskus informaation vastaanotto- ja analysointikyky on vähän nollassa. Ja minulla tahtoo olla sellaisten negatiivisten luonteenpiirteiden yhdestlmä kuin malttamattomuus ja laiskuus. Innostun siis suuresti jostain ja sitten pitäis saada kaikki valmiiksi ja kuntoon heti. Koitan. Siis. Opetella. Itsehillintää. Se saattaa tehdä välillä hiukan tiukkaa. Niin ja se laiskuus. Jossain asioissa, kun ei oikein motivaatiota enää saatavilla, niin sitten en oikein tahdo motivoitua tekemäänkään mitään. Nyt on se intovaihe ja toivottavasti jaksan pitää sitten ylläpitovaiheenkin tarvittavassa moodissa . Koitan. Siis. Opetella. Myös. Pitkäjänteisyyttä.

Andwin, se on Hemianthus callitrichoides 'Cuba', toisten lähteiden mukaan Kääpiökyynel ja toisaalla sitä sanotaan Helmiruohoksi. Sen pitäisi muodostaa viihtyessään vihreä matto - pysyy sitä matalampana mitä enemmän valoa ja hiilaria. Nuo Kääpiökyyneleet, helmiruohot ja muut menee mulla ihan sekaisin (edellisessä kasvilistassa sanon tuota helmiruohoksi), joten pitääkin selvittää, että mitä tämä nimiviidakko pitää sisällään, sillä sekä suomalaisia, että tieteellisiä nimiä on rutkasti tarjolla . Micranthemum micranthemoides on Wikipedian mukaan Helmiruoho ja Micranthemum umbrosum on Kääpiökyynel. Micranthemum on taas synonyymi Hemianthukselle. Ja Micranthemum umbrosum ja Hemianthus callitrichoides ovat ilmeisesti sama kasvi. Suomalaisissa nettikaupoissakin noita nimiä käytetään iloisesti sekaisin eri kasveista. Hitsi, en pystykkään tähän enää tämäniltaisella ajatuksen juoksulla. Ehkä vielä joskus selvitän näiden erot .

***

Tuosta Ferplastin hiilaripullosta on melko hankala säätää hiilaria tarkasti, sillä säätöruuvin ajatteleminenkin jo säätää määrää ja viive on pitkä. Tavoitteena olisi nyt alkuun noin kupla sekunnissa. Säädön jälkeen määrä tasaantuu ehkä noin viidestä kymmeneen minuutissa, mutta saattaa siitä elää vielä päivän mittaan, paljonkin. Tuli siis eilen todettua, että pari kolme kuplaa sekunnissa pudottaa pH:n seiskapuolesta 6,6:een. Jaiks. KH on 5 - sen pitäisi käsittääkseni olla ihan ok kasvien ravinteiden ottamisen kannalta, mutta korkeampi puskuroisi paremmin pH:n vaihteluita. Kuinka kauan pH pysyy alhaisena, sillä pH oli tänäänkin vielä 6,8 vaikka hiilarin määrä oli huomattavasti pienempi? Toki tuo pH on ihan passeli, mutta tuo putoaminen noin lyhyessä ajassa ei tee faunalle gutaa.

Tänään olen koittanut saada nitraattia korkeammaksi NPK -lannoitteella. Ohjeen mukaan sitä lisätään 3 painallusta 100 l:aan jos valaistus on kunnossa ja lisätään hiilaria. Sillä sain nousemaan NO3:n nippanappa reiluun viiteen. Neljännella painalluksella se oli jo yli viis mutta alle 10. Kun muutaman tunnin päästä mittasin uudelleen, oli määrä laskenut taas reiluun viiteen. Eli vähän saa tätäkin haarukoida että pääsee tutuiksi. Raudat olivat nousseet jo 0,8:aan, joten pistän päivittäistipat hetkeksi holdiin. En silti ole huomannut kaloissa mitään, toivottavasti eivät siitä ole kärsineet. Ja eiköhän nuo mikrotkin lähde kulumaan kun on makrot saatavilla!

Kasvit eivät vielä ole lähteneet mitenkään hillittömään kasvuun, mutta jotain on kuitenkin jo havaittavissa. Pinnalla seilaavat pari karvalehden pätkää ovat nyt sentäs vihreitä ja näyttäisivät jopa tehneen uutta latvaa (mustan hiekan aikana nekin vain kutistuivat ja kutistuivat, alalehdet vain varisivat ja useasta muutaman kymmenen sentin pätkästä jäi jäljelle pari 5-10 sentin kalpeaa pätkää). Sirosuokin rönsy on kasvanut neljässä päivässä jo ihan kivasti (vrt.edellinen kuva)
Poimupatsuleissa olisin huomaavinani, että ihan keskisyherö on nyt heleän vaaleanvihreä, samoin jaavansammaleen kärjet ovat vaalean vihreitä, joten jospa ne kaikki nyt lähtisivät kasvuun. Jaavansaniaisten alapinnalle kertyy paljon happikuplia.

Suodattimen pintaan on tullut hiukan rusehtavaa levää, veikkaisin piileväksi ja sitä on mulla ollut kautta aikojen akvaariossa aina jonkin verran. Samoin laseihin kertyy tuota samaa levää hiukan. Lauantaisen osittaisen vedenvaihdon yhteydessä skraappasin lasit, mutta ilmeisen hätäisesti kun jäivät hiukan raidalliseksi. Ei huomaa kuin sivusta katsoessa. Taidan palata sienen käyttöön lasin putsauksessa. Seurailen tämän suhteen tilannetta - toivottavasti katoaa kun saan kasviravinteet ja kasvien kasvun tasapainoon.

Sakura, ilmeisesti naaras. Vähän vaatimattomia nämä kännykamerakuvat.

Nitriitit nousee vanhasta suodattimesta, kannoista ja bakuampulleista huolimatta. Ampulleja olen käyttänyt jo neljä. Nyt arvo oli jo 0,2 joten tein ylimääräisen n. 50% vedenvaihdon ja arvo puolittui. Olen testaillut vettä melkoisen ahkerasti tippatesteillä ennen ja jälkeen kaikkia toimenpiteitä. Vedenvaihdolla pH nousi 6,8:sta 7:ään. KH oli noussut kuuteen, mutta putosi nyt takaisin viiteen, ilmeisesti lannotteilla siihen vaikutus (jos, niin mikä vaikutus myös pH:oon?).

Vähän EI -tyyppistä lannoitusta tavoitteena (estimative index), mutta hillityllä aloituksella vesiarvoja mittaillen, sillä kasvit ovat olleet näillä sijoillaan vasta noin 10 päivää - entiset kasvit olivat viimeiseen asti rääkättyjä huonosti lannoitetussa basalttihiekka-altaassa ja iso osa kasveista on aivan uusia. Eli kunhan sen verran asettuvat, että pääsevät kasvuun, niin varmasti ravinteitakin alkaa kulumaan sitämyötä enemmän. Nyt kasveilla on kuitenkin sekä makroja, että mikroja koko ajan saatavilla, hiilaria (tästä kun tietäisi että onko riittävästi) ja valoa, joten kasvuunlähdölle on hyvät mahdollisuudet.

Nyt nitraatit eivät olleet nousseet juurikaan, arvo oli hivenen päälle 0,1 ja about 50% vedenvaihdolla laski alle 0,1:een (eilisen osavedenvaihdon jälkeen jäi noin 0,1:een). Eli nyt on kolmena päivänä peräkkäin vaihdettu puolet vedestä. Toivottavasti tasoittuisi näin pian. Tyttökin oli innoissaan kun annoin mitata vesiarvot tippatesteillä .

Viirikirjokaloista kaikkia ei ole näkynyt, myöskään raatoina. Jos joku on delannut, niin sehän on osaltaan voinut näkyä nousseina nitriittiarvoina vajaakuntoisessa akvassa. Nyt kuuden viirin poppoo tuli aikaisempaa reippaampana syömään, alkavat siis kotiutumaan.
Sukaset tuntuvat viihtyvän hyvin (eivät ole ottaneet nokkiinsa nitriiteistä). Ne olivat reippaita ja esillä aikaisemmin, mutta kalojen tultua vetäytyivät kasvillisuuteen. Nyt tohtivat taas tulla paremmin ihan avoimellekkin paikalle. Luottavaisia veitikoita - eivät juuri hätkähdä siivoustoimista tai akvatyökaluista

Välissä oli vaihe, että vettä sai vaihtaa muutaman päivän ajan päivittäin, ettei nitriittarvot nouse liikaa, mutta nyt se on jäänyt selvästi jo taakse. Viimeksi usean päivän vaihtamattomuuden jälkeen arvo pysyi yhä 0,025 paikkeilla. Piilevää tulee silti yhä hiukan, samoin viherlevää ohuena kerroksena laseihin. Alle viikon välein pitää lasit putsata jos mielii näkymän säilyvän raikkaana. Myös esim. helmiruoho näyttää hivenen ruskeammalta kuin tullessaan - levää vissiin siinäkin, mutta putsaamisella taitaa olla pahemmat seuraukset kuin hyväksymisellä. Se on kuitenkin hiukan tuuhistunut, eli alkanee kotiutua. Vesivehkasta ja kääpiöanubiaasta poimin muutaman lehden pois, joissa oli tiukassa monen eri värisiä leväpilkkuja. Ja kriinumista olen katkaissut pari latvaa, joihin meinaa kasvaa karvoja. Jaavansammaleet kasvaa kovaa vauhtia ja niitä olen jo trimmannutkin. Seuraavalla kerralla otan kyllä pohjaimurin viereen! Samoin sirosuokki on valtaamassa alaa. Olen siitä katkonut rönsyjen päitä, ettei ihan liiaksi reipasti. Ihana katsoa kun kasveihin kertyy happikuplia ja joistakin nousee kuplia tasaisena vanana.
Viirikirjokalat ei voi hyvin, ne ovat ottaneet nokkiinsa jatkuvista vedenvaihdoista ja kyhjöttävät kauhuissaan kasvillisuudessa. On vähän kato käynyt. Akvaario ei muutenkaan ole niiden kannalta parhaalla mahdollisella paikalla, sillä tuosta kuljetaan ohi, ja viirikirjot tykkäisi enempi rauhasta. Muuten faunallakin kaikki hyvin. Sukasilla ei silti ole näkynyt vielä munia... koskakohan niitä sopisi odotella?

Vähän hirvittää, mutta mun tekis ihan kamalasti mieli isompaa akvaariota. Ei liian korkeaa, että kasvien kasvatus onnistuu varmimmin, mutta selkeästi isompaa. Parisatanen olis jo iso ilo! Tuossa pikkupurkissa tuntuu loppuvan tila niin nopeasti kesken. Kasvit ovat yhä ihan lähtökuopissaan, mutta kunhan ne tuosta pillastuu, niin oivoi... se on sitten 64 litran salaatti. Käyn silti lukemassa kaikkia mahdollisia akvaarioidenmyyntipalstoja, että josko sattuisi passeli tulemaan vastaan. Kotoakaan ei tullut ajatukselle tyrmäystä. Eli allas ja pumppu hakusessa, valot ja muut löytyy jo omasta takaa...

Kannonnokan sammaleet - kerran trimmannut ja mukavasti kasvaa tiivistä massaa.

Nitraatit olivat tippuneet viikossa yhteen, positiivista, sillä myös nitriitti oli about 0,025, eli typpikierto toimii ja kasvit lotkottaa kaiken lisätynkin nitraatin. NPK määrää siis saa lisätä entisestään. Rauta oli silti samassa 0,4:ssä ennen vedenvaihtoa, eli ilmeisesti mikroja ei silti kulu samassa suhteessa kuin makroja.

Nyt on yhdellä sukasella munaset, toivottavasti hoitaa niitä hyvin. Yksi viirikirjokala päätyi tänään kalojen taivaaseen (ei jaksanut uida kunnolla, kieppui veden mukana) ja yksi aikaisemmin kadonneista löytyi akvaarion alta kuivaneena. Monniset vipeltää yhä iloisina. Bongasin yhden isomman matalan altaan, mutta joku oli ehtinyt varaamaan sen ennen minua. Peukut pystyyn, että saan vielä haluamani!

Sukanen tais tipauttaa munasensa. Ei ole näkynyt enää. Monnisilla on kiivasta kuhertelua eilisen osavedenvaihdon jälkeen.

Luin tässä aika pikakelana ketjua... ihan ekana silmiin pomppas tuo nitraattien määrä, sen puute on aiheuttanut itselleni suurimmat ongelmat... tärkeisiin makroihin kun kasveille kuuluu. Suomesta sitä ei enään tahdo saada, ettei pidetä pomminrakentaja terroristina... ennen sitä sai Suomen akvaariotekniikalta, sitä ei ikävä kyllä enään ole olemassa. Sitä onnistuu kyllä saamaan joiltakin akvakauppiailta, kunhan saa luottamuksen että se todella menee akvaan eikä pomminrakennukseen

MM. sinilevä kiittää nitraattien puutteesta... yäk, pirulainen. Itselläni viikottaisista vedenvaihdoista 600 litraisessa on juuri ja juuri 10mg nitraattia ja pidän sitä edelleen vähäisenä kasvimäärään nähden, joten oston paikka. Lueskelin että kasvilistasi oli pitkä, joten pidä nitraatit kunnossa. Saa olla ihan 20. Jos näkyy merkkejä jotta kalat hinkkaavat kylkiään hiekkaan tai muihin pintoihin silloin on liikaa. Yksi hyvä hiilarin lähde pikkualtaisiin on ( en enään muista kenen valmistajan se on) mutta sellainen kaasupullo, josta painetaan aina valojen päälle laiton jälkeen suihkauksena lasimitta täyteen ja siitä likoaa veteen päivän mittaan. Pienessä altaassa ei niinkään kustannuskysymys. Sillä sain aikoinaan omassa 250l altaassaani poreilemaan ja kasvamaan punarotalat ja papukaijat.

Kiitos kommentista Toukopouko . Ollaan about samoihin aikoihin herätty uudelleen akvaarioharrastukseen.

Noita nitraatteja olenkin lisäillyt. Mulla on nestemäinen NPK, jota sitäkin saa annostella ohjetta enemmän, että saa arvon edes kymppiin, ja viikossa häviää nekin (vaikutuksen ja kulutuksen kartoitus menneillään). Tuo tulee pitkässä juoksussa niin kalliiksi pienessäkin akvaariossa, että tilasin Koomikon vinkkien mukaan nitraatit jauheena. Tosin olisi pitänyt ymmärtää myös fosfaatin tilaus, sillä NPK:n loppumisen.jälkeen sitä ei mulla tule kuin kalan ruuan mukana...

Mulla on jo paineistetut hiilarit levittimineen, kaksikin settiä, joten sen suhteen ei tarvitse tehdä lisähankintoja (paitsi toinen allas). Mm. jaavansammaleet ja -saniaiset, karvalehti, sekä sirosuokki kuplii kyllä yhteyttäessään. Toivoisin vielä, että erityisesti helmiruoho ja poimupatsuli pääsisi kunnon kasvuun... hiekkakerros on melko paksu, ja pohjaravinteet syvällä sen alla, joten meinasin biolanin kanankakkatikkuja pätkiä ja tökkiä paremmin lyhytjuuristen saataville. Ja kun lakkaisi tuo piilevä vaihe, nyt vanhimpien lehtien pinnalla on ruskea verho, ja herkkälehtisten tai hyvin pienikokoisten päältä sitä ei ole kätevä hinkata pois...
Noista kuvista näkee vähän sitä piilevää... hankala saada kännykuvissa toistumaan oikein .

Pitänee vain uskoa kokeneempia, että voisi ihan reilusti aloittaa ylilannoituksella, mutta toisaalta alkuun tuli niin paljon muuttujaa, että pelkäsin liikalannoituksen olevan haitaksi kaloille ja sukaravuille, joten päätin kuitenkin koittaa löytää riittävän runsaan lannoituksen tason titraamalla niin, että testien mukaan lannoitteita olisi aina saatavilla. Minun maalaisjärjen mukaan, aloitti liian tai lisäämisen kautta, joutuu uuden akvaarion ja vastaistutettujen kasvien kanssa tasoa säätämään joka tapauksessa sen mukaan miten kasvit kasvaa ja kuluttaa siten enemmän...

Jestas, mikä bonuskenttä!!
Siivoilin eilen illansuussa hiukan kasveja, poistin pahiten levättyneitä anubiaan lehtiä ja trimmasin loppuun jaavansammaleet, mikä jäi kesken edellisessä vedenvaihdossa. Ja sitten asettelin pinseteillä neljäs- tai kolmasosapalasia Biolanin luonnon lannoitepuikkoja suoraan kasvien alle. Nyt voisi sitten seurata, että miten innokkaasti kasvit hurahtaa kasvuun.
Illalla nukkumaan mennessä vilkaisin vielä pimeään altaaseen ja säikähdin, että mitäs hiivattia tänne altaaseen on nakeltu...!?! Ne juuttaan ravinnepuikot olivat turvonneet ja nousseet pintaan, vaikka ne oli vähintään sentti hiekan pinnan alapuolella!! Koitin tökkiä niitä takas hiekan alle, mutta se oli mahdotonta, sillä pölähtivät hipaisusta ihan murusiksi, joskin painuivat onneksi nopeasti pohjaan takaisin.

Ei muuta vaihtoehtoa kuin alkaa imuroimaan pohja vielä puolilta öin yöpuku päällä. Sain ison osan hötöstä pois, mutta paljon jäikin vielä, vettä lähti about 50-prossaa. Uudet vedet ja kaliumit pönttöön ja nukkumaan. NPKta en toki lisännyt.

Aamulla ensimmäisenä näytti, että akvassa olisi kalat hengissä, valtaosa lopusta näkyvästä hötöstä oli hävinnyt ja tippatestien perusteella nitriitit oli noin 0,05 ja nitraatit reilussa kympissä. Tein taas noin 50 prossan veden vaihdon, kalia poistuneen tilalle ja töihin toiveikkaana, ettei tilanne romahtaisi päivän aikana.

Onneksi tyttö innostui tippatesteistä, saa katsoa nitriitit heti koulun jälkeen.

Saa pitää peukkuja, että pääsisin säikähdyksellä ja parilla vedenvaihdolla.

Hyvinä uutisina se, että sukasella on sittenkin munaset - on pysytellyt vain piilosalla, jolloin olen itse seurannut vääriä sukasia. Toivottavasti munaset on vielä tämänkin episodin jälkeen!

Onneksi päivän aikana ei tullut mitään romahdusta, vaan.tilanne on about sama, nitriittiä on noin 0,05, joten vaihdan kohta vielä kertaalleen puolet vedestä. Nitraatti on alle kymmenen, rautaa tosi vähän, Ph ja KH ennallaan, joten tohdin lisätä lannoitteetkin vedenvaihdon jälkeen.

Mutta voi mikä iloinen perhetapahtuma odottikaan kun tulin töistä!!!
Monnisilta on päässyt pieni kutu!!

Olin täällä jo aikeissa viritellä poikasakvan tai edes reunalle laitettavan poikasverkkoaltaan, mutta mies toppuutteli... Oman onnensa nojaanko nuo reppanat nyt sitten pitäisi jättää? Löysin äkkuseltään vain 16 munaa, mutta ymmärrykseni mukaan huomenna niitä pitäus tulla lisää.

Mitä sinä tekisit kudun kanssa?

Päivitys: 15 munaa löydettävissä, yks meni just parempiin suihin (moneskohan lie oikeasti?)

Heippulis.

Jos tahdot nuo säästää ja koittaa niistä vielä poikaset saada, ota astiaan niin että munat ei missään vaiheessa ole nanosekunttiakaan tekemisissä ilman kanssa. Eli astiaan veden alla. Itse olen laittanut munat erilliseen astiaan jonne ilmastin ja joka päivä vedenvaihto kyseisen akvan puhtaalla vedellä. Paikkaan jossa lämpötila pysyy mahd. samana, ei mihinkään vetoisaan paikkaan. Sitten kun alkavat sätkytyksen jälkeen uimaan niin artemian kasvatus ja syöttäminen, joka päivä pohjalle jäänyt ruoka ilmastinletkulla pois. Jos sinulla on erillinen pieni kasvatusakva niin sielläkin voi koittaa kasvattaa.

Toki hyvällä säkällä osa selviää akvaariossasi ja kaikki tuo tupellus jää pois tai kokeilet siirtää lehden poikasaltaaseen samaan akvaan, itse koin kuitenkin siivoamisen helpommaksi kun astia oli keittön pöydällä ja minusta vesi ei kiertänyt tarpeeksi poikas"häkkyrään". Näin kasvatin aikoinaan Black venezuela -kauppanimellä liikkuvia mustia monnisia satoja, jotka silloin Prboy lyttäsi, jotta ne mitään venezueloja ole vaan "värivammaisia" kupareita . No oli mitä oli, mutta maailman suloisimpia monnisia kuitenkin.

Ideaali kait olisi että todella kasvaisivat ja kehittyisivät omassa altaassansa jonne ne on munittukkin. Harmillisesti siinä vain käy sitten niin että ne menee jonkun ruokalistalle tai sieltä selviää se 1 tai 2. Ellei allas ole oikein super "rehotus ja röhötys"... kasveista siis
Se on oma juttunsa, mitä haluaa.

Itseasiassa kun nyt hieron muistini nystyröitä, niin itsehän keräsin munat ihan käsin. Varhais/keski-ikädementtiaa...

Kiitos kommenteista Toukopouko. Taidan jättää nämä ekat kudut ainakin tuonne seuralaan, pärjää jos pärjää -mentaliteetilla, sillä olen loppuviikosta pari päivää pois kotoa, enkä tahdo nakittaa muita tähän hommaan (ellei sitten iltaan mennessä munia ole kertynyt niin paljon, etten malta jättää niitä "seisovaan pöytään" .

Eiliset kudut oli aamulla vielä tallella. Aamun nitriittilukemat oli ehkä hivenen alle 0,05. Uusintamittaus heti töiden jälkeen ja todennäköisesti jälleen puolet vedestä vaihtoon.

Tuo yöllinen vedenvaihto laukaisi monnistesi kutuinnon, awink awink .

Hyvin paljon mahdollista. Nyt kisailu jatkuu kaiken aikaa ja kutuakin on tullut hiukan lisää. Ekat munat näyttää vain melko valkoisilta, liekko jääneet suutareiksi .
Melkoisen saman värisiä nuo sakurat ja papukaijalehti

toukopouko kirjoitti:Tuo yöllinen vedenvaihto laukaisi monnistesi kutuinnon, awink awink .

Suattaapi olla juuri näin.

https://web.archive.org/web/20140106210 ... aum-method

Mitäs tälle pytylle mahtaa kuulua, Iras?

Kiitos kyselystä emiliapentti, ei kuulu ihan hirveän hyvää . Rihmalevää kuuluu, tai näkyy

Sain viimein isomman altaan, kaverilta ostin 260 litraisen juwelin kaarevareunaisen pöntön (vähän kompromissia korkeuden suhteen, matalampi olisi ollut parempi, mutta tämä oli muuten win-win).
No, ilmeisesti kasvihankontojen mukana tuli rihmalevä, joka aikoo kasvaa kaikkialla; hiekassa, laseissa ja tietty kasveissa.

Kotiin välttyä pienemmän akvan kotilo-ongelmalta ja ostin alunaa. Alunakylvyn jälkeen osa kasveista oli hiukan rapsakoita, joten epäilen että ottivat nokkiinsa alunasta ja tarjosivat hyvän kasvualustan. Ja samaa levää ilmaantui sitten pikkupurkkiinkin.

Tympäsee kyllä suuresti, mutta ei nämä akvajutut tunnu koskaan menevän helpoimman kautta. Nyt sitten molemmat pimennyksessä. Että sellaista

Nonni, vähän niinkö tympäsee. Miksei mikään voi mennä kerralla nappiin.
Jotain onnistui uuden akvan kanssa, pidän mm. keskipainotteisesta sommitelmasta ja värien sekamelskasta. Akvasta löytyy jo nyt uutena iloa tuottavia kuvakulmia:

Mutta mutta. Heti alkuunsa kaikkialle ilmaantui jokin rihmalevä tai harjalevä tai jokin - ja samalla myös 63 litrainen saastui. Veikkaan syyksi uutta allasta varten hommatut kasvit tai käytetyt roippeet, kuten suodattimet. Koitin kyllä puhdudtaa kaiken hyvin, esim kannot saunotin ja pesin hanakuumalla vedellä.

Otin riskin ja pistin heti kummatkin purkit pimennykseen 8 päiväksi. Pieni purkki puhdistui sillä, mutta iso ei (erona pienessä hiilarit ja alhaisempi pH).
Valaistus 2x70w monimetalli, tauko päivällä piti olla, mutta on lisätty vasta nyt. Eli päällä 8-12 ja 15-21
pH n. 7,7
KH 5

Lannoitteita koitan lisätä reilusti, ettei olisi niistä pulaa (NPK, easycarbo ja Dennerle 1A daily päivittäin ja easylife profito ja kaliumdulfaatti viikottain), joskin kaikki kasvithan on vasta istutettu, joten joutuvat hiukan asettumaan paikoilleenkin ennen kun lähtevät kunnolla kasvuun. Weberin karkeamman puhallushiekan alla ravinnepohja, lisäksi muita pohjaravinteita kasvien kohdalla.

Kalastona kiilakylkiä (menevät vaihtoon), viirikirjokaloja ja kaksi nokkamonnia levää syömään.

Hiilaripullon täyttöpaikkaa metsästän, saisi vaihdettua nestemäisen kaasuun, silläkin varmastikin saa apua ja samalla hiukan pH:ta alas.

Mitä ehdotat hiilarin ja valaisutauon lisäksi:
a) kärsivällisyys ja levän mekaaninen poisto
b) Turveuute
c) lisää muutoksia valaisuun, mitä?
d) uusi pimennys
e) levämyrkky
f) levänsyöjiä, mitä?
g) muuta, mitä?
h) out of the box: vaihto gerbiileihin.

iras kirjoitti: Mitä ehdotat hiilarin ja valaisutauon lisäksi.

Valaistuksen ja ravinteiden tasapainon etsimistä. Vesiarvojen säännöllistä mittaamista. Säännöllisyyttä vedenvaihtoon ravinteiden lisäämiseen ja kaikkeen muuhun. Ei nopeita isoja muutoksia. Varmista että kasvit saavat kaiken mitä ne tarvitsevat. Unohda levät ja keskity kasveihin kun kasvit voivat hyvin levät voivat huonosti. Noilla valoilla ravinteita tarvitaan.