Satalitraisella akvaariomaailmaan.

[Fisutar10]

Ensiapua saanut malawisti ilmoittautuu, kiitos kerran vielä Fisutar10, hyvä ymppi todennäköisesti pelasti pahemmalta. Tuossa yhteydessä menetin itse uskoni Biodigestiin, lotrasin niitä tuonne 540-litraiseen yhteensä useita kymmeniä ampulleja, eikä (akvaarion) kypsymistä kuitenkaan tapahtunut. Voi toki olla toimiva peli, mutta meille niitä ei enää osteta

Kun nitriitit olivat hurjissa lukemissa, laitoin akvaariooni merisuolaa. Tarkkaa annostusta en tähän hätään muista. Maailmalta löytyy tutkimuksia, joissa kloridi-ionien on todettu suojaavan kaloja nitriitin haitalliselta vaikutukselta. Nitriitti kulkeutuu veriplasmaan kidusten kautta. Veressä nitriitti hapettaa hemoglobiinin methemoglobiiniksi, joka ei pysty enää sitomaan happea normaalisti. Seurauksena on elimistön happivaje. Kloridi-ionin vaikutus on se, että se "ottaa" nitriitin paikan kiduksissa ja niin nitriittiä ei pääse kulkeutumaan vereen. Lähteenä esim. cires1.colorado.edu/limnology/pubs/pdfs/Pub079.pdf

En ole limnologi ja lukion kemiastakin on jo aikaa, mutta omalla kohdallani uskon natriumkloridin auttaneen kaloja selviytymään nitriittipiikin aikana.

Hyvä juttu, että vanhat suodatinpatruunat saivat hyötykäyttöä. Niissähän tosiaan on koko setti bakuja, puuttumatta ketjun mitään bakua. Olen kuullut huhun, että joistakin eristä Biodigestiä puuttui jokin ketjun baku - totta tai ei huhu, niin joskus Biodigest toimii, joskus ei. Kuitenkin olen havainnut että ihan alusta kypsyttäminen noilla bakuvalmisteilla ylipäätään lupailee liikoja. Niiden lorautus taas kypsään kippoon esim. nitriittipiikissä yms. boostaus taas tuntuu kyllä tepsivän aika hyvin. Kuten Northie mainitsi, se stopammo kyllä myös poistaa aika nopeasti nitriittiä ja sitoo ammoniakkia. Yleensä käytän juuri startteri-tuotetta.

Täällä oli tosin tapaus, joka ensin yritti Biodigestillä (ilman stop ammoa) kypsyttää kippoa ja sehän kesti tuskaisesti. Sitten hän kävi Tetran startteria, joka sekään ei tuottanut tulosta kuin tuskien taipaleen jälkeen. Ja voi olla, että korkea nitriitti ja ammoniakki sitten tappoi Tetran bakuja. Kokemukseni mukaan Tetra on ihan yes tuote, jos säilyttää oikein ja ostaa paikasta, jossa ei ole käynyt kylmän kautta. Biodigest taas on ainakin valmistajan mukaan jotenkin käsitelty niin, että ampullit kestävät esim. pakkasilla lähetyksen, Tetran tuote taas ei. Ja ampullit toki kestävät kauan käyttökelpoisena, Tetran avattu puteli taas pitää käyttää kuten korkattu punkkupullo - eli suht pian, ettei laatu kärsi.

Itselläni on nykyisin sattuneesta syystä lähes aina pohjiksi kypsä suodatin. Toki joskus voisi olla perusteltua, että kala pääsee suht steriiliin pömpeliin ja sitten nuo bakuvalmisteet olisi hyvä ratkaisu.

Sitkeitä sissejä ovat malawit. Ja taitavat myös suolaa kestää. Merisuolassa on usein paakkuuntumisenestoainettakin, joten pitää olla tarkkana mitä merisuolaa käyttää. Ehkä saman asian ajaisi Seran toki hinnakas Ectopur. Itse tilasin 3 purkkia sitä varoiksi nettikaupasta. Kannattaa tututustua sen spekseihin, sillä se on aika hyvä lääkkeen tukihoito ja kalat tuntuvat yllättävän hyvin sitä sietävän. Kuitenkin siinä on selkeä annostelu ja selvät ohjeistus. Tuo suolateoria sinäänsä on mielenkiintoinen ja uusi tieto. Artikkeli vaatii jo hieman pohdintaa, että sen hyvin ymmärtää ja muutakin kuin sawon kielitaitoa. . Sinäänsä uskomattomia sissejä ne malawit. Pakko olla terveperäinen kanta, sillä piilevä sairaus olisi kyllä pukannut pintaan. Toisaalta suola sitä voi hieman teloa - jopa valkopilkkupahalaista, jos olisi pukkaamassa pintaan....toki sen varaan en jättäisin.

Mutta hieman tosiaan usko mennyt Biodigestistä, joskin sitä pidän aina varoiksi....vähän kuin miehillä Viagra siellä yöpöydän laatikossa....yleensä sitä ei tarvitse, mutta parantaa yöunia akvaristilla.

Tässä olisi iltalukemista Ectopurista. Muistelen, että Northiella oli kaikki universumin lääkkeet ensiapukaapissa...mutta ehkä tämä puuttui kuitenkin.
https://www.sera.de/fileadmin/user_uplo ... 12_INT.pdf

[ronsu]

Biodigest ei ole ihmeaine ts. vaikka se sisältääkin useampia erilaisia bakteerikantoja, niin ne kaikki eivät kehity samaan aikaan. Oikeasti on ihan turhaa työntää sinne tolkuttomasti ampulleja kerralla siinä toivossa, että muutaman millilitran bakuymppi jotenkin maagisesti kypsyttäisi akvaarion parissa tunnissa. Täytyy ymmärtää, että kyseessä on nimenomaan ymppi (eli siemen) ja sen pitää antaa kehittyä rauhassa. Siksi starterissa on mukana stop ammoja, jotka poistaa vedestä ammoniakkia, ja siksi se akvan starttaus aloitetaan kalalla tai parilla olipa Biodigestiä tai ei.

Ne ympin bakteerit ei mitenkään kerkeä lisääntyä tarpeeksi jos sinne dumpataan akvaariollinen kaloja ja vastaavasti kuolevat pois, jos siellä ei ole ollenkaan kaloja - tai vaihtoehtoisesti muita ruoan lähteitä. Etenkin jos akvassa on muuta orgaanista hajoavaa tavaraa (esim. juurakoista ja kasveista) kuten itse kantapään kautta opin. Käytännössä Biodigestillä aloitettu akvaario ei ole oikeasti välittömästi "kypsä" sanoipa kauppias mitä tahansa.

Piti ihan päiväkirjasta tarkastaa miten tuo meni. Tuusasin noiden ampullien kanssa 45 päivää ja kalastoa pikku hiljaa kasvatellen, joten kerralla ei tuonne kaikkea toki laitettu. Ei kaloja eikä ymppejä. Ratkaisun toi lahjoituksena saatu oikea suodatinymppi, josta aikaisemmin mainitsin. Tai ainakin tilanteen ratkeaminen sattui samaan aikaan sen kanssa. Voihan olla, että bakteerit olivatkin peräisin Biodigestistä, mutta minä en yksistään siihen enää luota .

[Fisutar10]

Malawit taitavat olla haasteellisia ja oma juttunsa, kun jengi käsityksen mukaan hankitaan aika isoksi heti, ettei tule reviiritaisteluja. Itse taas pitäisin siellä vaikka paria pioneeria ensin ja katsoisin miten homma alkaa skulata. Piikki ei tule edes välttämättä heti.

Myöskään kasveja ei ole poistamassa sitten typpiyhdisteitä useinkaan malawilassa. Kasvithan käyttävät ammonium- ja nitraattityppeä, nykytiedon mukaan jopa nitriittiä hieman...

Kerran millilässä kamppailin tosi kauan kyseisen ongelman kanssa ja nitriittiä tuli joka tuutista. Onneksi millit vain lisääntyivät eivätkä sairastuneet. Kun hankin sitten ulkkarin, ongelma ratkesi aika nopeasti. Toki bakutkin vihdoin lisääntyivät.

Luin jostakin artikkelista, kuinka kauan menee bakujen kahdentumiseen - nehän lisivät kahdentumalla ja nopeasti toki niitä sitten lopulta tulee kun niitä on paljon. Muistaakseni kahdentuminen oli n. 72 h. Toki ketjun alkupää toimii ensin ja siksi ammoa kertyy, joka sitten korkeassa ph:ssa on entistä tappavampi. Happamassa ei niin tappavaa (eri muodossa). Kuitenkin se niitriitin muuttuminen nitraatiksi (ne bakut toki sitten ovat hitaitaita).

[Jnnerjk]

Noista "pikasatarteista"...

En ole koskaan niitä käyttänyt, uuden akvaarion perustaessani olen ottanut suodatinmateriaalia/lietettä vanhasta suodattimesta, omasta tai tutun. Paras tapa kypsyttää akvaario, sittenkin rauhallisesti hosumatta kalojen kanssa. 2-4 viikkoa sitten kypsytelty kasvien kanssa, etuna sekin että kasvit ehtivät juurtumaan kunnollapohjaan, bakuja "ruokkinut" jollain, kalanruoka tms.

Akvaarioharrastus on parhaimmillaan antoisa ja pitkä harrastus. Turhaa tehdä siitä heti alussa hosumalla itselleen ongelma joka johtaa nopeaan kyllästymiseen kun mikään ei tunnu onnistuvan.

Kun jostain oikein innostuu niin kärsivällisyys ei ole ensimmäinen mikä mieleen tulee, se on kuitenkin tässäkin harrastuksessa tärkeää jotta siitä saisi parhaan irti.

[Norhie]

Piti ihan päiväkirjasta tarkastaa miten tuo meni. Tuusasin noiden ampullien kanssa 45 päivää ja kalastoa pikku hiljaa kasvatellen, joten kerralla ei tuonne kaikkea toki laitettu. Ei kaloja eikä ymppejä. Ratkaisun toi lahjoituksena saatu oikea suodatinymppi, josta aikaisemmin mainitsin. Tai ainakin tilanteen ratkeaminen sattui samaan aikaan sen kanssa. Voihan olla, että bakteerit olivatkin peräisin Biodigestistä, mutta minä en yksistään siihen enää luota .

Juuh. Kyllä se oman kokemuksen mukaan pitäisi parissa viikossa kypsyä. Pikkuallasta kypsyttelin Biodigestinkin kanssa kuukauden verran, mutta tämä viimeisin 240 litranen vain 2 viikkoa MUTTA minulla oli siellä myös kypsä apusuodatin, joten Biodigest oli vain boosterina. Tuo 180 litranenhan puolestaan meni aivan puihin alusta asti. Se oli aika kova oppitunti siitä, että mitä ei kannata tehdä.

Toinen 240 litranen saapui eilen ja tarkoitus olisi alkuviikosta kasailla kaapisto... mutta siitä varmaan kirjoittelen omaan päiväkirjaan. Pahoittelut Andwinille threadin sieppauksesta.

Muoks: Oikeastaan en saisi sanoa, että "pitäisi parissa viikossa kypsyä" kun ei tämä minun 240 litranenkaan oikeasti ole "kypsä" koska nitriitti on vielä mitattavissa - ja tässä siis kypsä apusuodatin! Pitäisi sanoa "parissa viikossa se sietää jo pienen parven kestäviä kaloja". Jos pitäisi startterilla aloittaa tyhjästä, niin varmasti taas kypsyttäisin kuukauden parilla kestävällä kalalla.

[Fisutar10]

^^ No, Siperia tai Tampere opettaa. Kukapa harrastaja uskoisi edes kokeneemman harrastajan vinkkiä, että hanki karanteenikippo...ei lähes kukaan. Joo...joo...joo....ja sitten kun kerta pari on hankittu valkopilkku, kalatubi, Camallanus cotti yms. sitten voi osa hankkia karanteenin ja muistaa sen muutaman kalan oston kera. Kasvien karanteenauksesta puhumattakaan.

Ja kypsytys. Kukapa sitä ensimmäisellä kerralla tekee sen pitkän kaavan mukaan. Itse kysyn useimmiten kun myyn partiksia, että onhan kippo kypsä ja pyörinyt tovisen. Partishan on usein se pioneeri. Joskus joutunut tekemään jarrutuksen ja palaamaan asiaan, kun kippo on oikeasati kypsä....

Myös tuuri varmasti vaikuttaa. Joskus vain ollut hyvä säkä, vaikka on hosuttu, joskus huonompi....

Ikävä toki, että kalat joutuvat nämä "yritys ja erehdys" -kokeilut kärsimään. Muutenhan se ei nyt ikävä juttu ole. Ilman virheitä toki ei opi mitään...Itse alan jo tietää mitä ei kannata tehdä. Seuraava vaihe on opiskella, mitä kannattaa sen sijaan tehdä.

Nitriittiä toki JBL:n tarkalla testillä näkyy esim. 0,005, ihan nolla se oikeastaan voi ollakaan, sillä nitriitti ei sekunnissa muuttu nitraatiksi. Toki hyvin vähän siinä pitää olla. Stadissa hanasta tulee usein 0.1 mg/l nitriittiä ja huomaa runsaan vedenvaihdon jälkeen, että himpun aikaa koholla. Myös silloin, jos bakut eivät vielä kunnolla toimi. Mitä reippaampi suodatus, sen paremmin toki bakuilla pinta-alaa. Mutta kyllä kypsytys oikeasti vielä parikin kuukautta, että homma pelittää kunnolla.

Sitten vain kokoamaan uusia kippoja. Nyt helppoa, kun saa vanhasta kiposta valmiit bakut. Kuitenkin esim. ulkkari jos on täyskypsä ja vaihtaa lennosta, kippo on suht kypsä heti. Hiekassa on selkeästi kyllä reilusti bakuja, sillä jos esim. vaihtaa hiekan tai muuten muuttaa ja puunaa hiekkaa, pieni nitriittipiikki pukka toviksi. Siihen nuo boosterit ovat oivia.

[KungfuPanda]

Norhie:
Uskoisin, että sinun 180l metsään menneestä kypsytyksestä voisi moni ottaa oppia, mitä yrittää välttää uuden altaan kanssa. Ehkä myös Andwin, vaikka onkin jo ohittanut muutaman hankalahkosti korjattavan virstanpylvään. Olisiko mahdollista kirjoittaa vaikkapa muutamalla ranskalaisella viivalla, mikä tuossa meni pieleen ja miten olisi pitänyt toimia oikein?

[ronsu]

Ja kypsytys. Kukapa sitä ensimmäisellä kerralla tekee sen pitkän kaavan mukaan.

Itselläni oli ensimmäinen akvaario n. kymmenen vuotta sitten. Silloin kypsyteltiin piiitkän kaavan mukaan kalattomasti ammoniakilla, ja hyvä tuli. Nyt yhdeksän vuoden tauon jälkeen uudelleen aloittaessani olin liian sinisilmäinen ja menin markkinamiesten halpaan "välittömästä" kyspsymisestä. Eihän kemia ja biologia asioiden taustalla ole mihinkään muuttunut. Voi sitä mokata noinkin päin .

[Fisutar10]

^^ Nykyisin ihmisiin vetoaa nopeus. Ja usein, jos asia kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta, se ei tosiaan sitä ole . Mutta joskus myös pitkä harrastus voi luoda liian itsevarmuuden ja suurpiirteisyyden. Aluksi voi mennä ph:n 0.1 muutos jo yöunien menetyksen puolelle. Kun rutiinia tulee voi tulla sitten liian rentoa meininkiäkin.... Ja jotkut taas vetävät samalla sapluunalla 50 vuotta ja kokemus on uuden tiedon ja oppimisen esteenäkin.... "kokenut" mielletään usein hyväksi, mutta eihän se aina sitä ole. Uusi harrastaja voi pian olla ns. parempi harrasataja, jos asenne, motivaatio ja hoksottimet ovat kohdillaan.

[Norhie]

Norhie:
Uskoisin, että sinun 180l metsään menneestä kypsytyksestä voisi moni ottaa oppia, mitä yrittää välttää uuden altaan kanssa. Ehkä myös Andwin, vaikka onkin jo ohittanut muutaman hankalahkosti korjattavan virstanpylvään. Olisiko mahdollista kirjoittaa vaikkapa muutamalla ranskalaisella viivalla, mikä tuossa meni pieleen ja miten olisi pitänyt toimia oikein?

Tein päivityksen omaan akvapäiväkirjaan, niin voi sitä jatkossa linkittää siihen. Edelleenkin pitää korostaa, että kyseessä vain minun mielipiteeni. Jokainen päättää itse ovatko neuvot soveltuvia heille vai ei.

[KungfuPanda]

Norhie:
Uskoisin, että sinun 180l metsään menneestä kypsytyksestä voisi moni ottaa oppia, mitä yrittää välttää uuden altaan kanssa. Ehkä myös Andwin, vaikka onkin jo ohittanut muutaman hankalahkosti korjattavan virstanpylvään. Olisiko mahdollista kirjoittaa vaikkapa muutamalla ranskalaisella viivalla, mikä tuossa meni pieleen ja miten olisi pitänyt toimia oikein?

Tein päivityksen omaan akvapäiväkirjaan, niin voi sitä jatkossa linkittää siihen. Edelleenkin pitää korostaa, että kyseessä vain minun mielipiteeni. Jokainen päättää itse ovatko neuvot soveltuvia heille vai ei.

Kattava selvitys kyllä ja hyvin analysoitu ongelmat ja ratkaisut. Itse en olisi tullut ajatelleeksi ison juurakon tuomaa kuormitusta uuteen altaaseen, ennenkuin bakteerikanta on kunnolla kehittynyt. Olisinpa saattanut seuraavassa altaassa kohdata samansuuntaisia ongelmia, sillä olen hankkinut valmiiksi melko suuren, eli 50 cm pitkän ja 30 cm korkean monijuurisen juurakon. Siinä sitä kuormitusta, jos heti uuteen akvaarioon lykkää. Toisaalta sisustaminen on hieman hankalahkoa, kun tuollainen elementti määrittää paljon kasvien sijaintia jne.

Tulipas eksyttyä hieman aiheesta...

[Andwin]

Nitriitti 2? Onko muuten tehty tippatestillä? No, tuskin liuskakaan ihan metsään näyttäisi ....ainakin katastrofi. Mutta toisaalta...miten nitraattia on noin paljon? Yleensähän, jos kippo ei kypsä, nitriittiä on, mutta nitraattia ei. Tai sitten akva on kypsymässä ja ammoa laitettu liikaa (tai muuta lähdettä, kuormitusta). En ole seuraillut juttua, joten vain pintaraapaisu viime viesteistä.

Ja jos asut stadissa ja hurja paniikki, niin kantsii käydä kypsää suodatusmatskua vaikka täältä. Yhdelle malawistille annoin ensipuun vanhaa patruunaa ämpärillisen. Homma alkoi kypsyä . Biodigest yes, mutta lupailee usein kypsytyksen alussa liikoja, samoin muut bakuvalmisteet. Kun homma lähtee huonolle linjalle, nitriittiä pukkaa ja pukkaa....vain vedenvaihdot sitä laskee....mutta hurja rumba.

Kalat paastolle, sillä kuomitus saatava minimiin....elävää bakua ja reilu suodatus. Mitä enempi suodatusmatskua, sen parempi. Ulkkari tietysti bueno, mutta useinhan se ei ole 100 litran kipossa, vaikka kyllä pieni ulkkari siihen menis....


2 partista? Minkä kokoisia? Aikuisena on hurja kuomitus ja ongelmaa lisää edessä. Pentuna toki menee....kasvavat nopeasti. Ja teininäkin vielä ok, mutta kun partis kasvaa, suodatus pitää olla sikatehokas ja mieluusti isompaa kippoa. Ja jos eri sukupuolta, voivat lisiä lisäksi....

Juu, tippatesti näytti 2. Kiitos! Mutta sain lähistöltä samantien tuota Tetran SafeStartia ja nytten nitriitti on testin mukaan 0, seuraillaan miten tilanne kehittyy .

Olen kyllä miettinyt ulkkaria mutta en usko että hankin semmoisen tuohon 100l kippoon, melko varmasti lähitulevaisuudessa tulee hankittua isompi kippo.

Partikset ovat n. 2cm kokoisia eli ihan pentuja. Tarkoitus olisi että yksi partis siirtyisi tuttavan akvaarioon mutta kun en saa sitä
millään kiinni. Olen varmaan yhteensä tunnin yrittäny saada partiksen haaviin, tuloksetta.

[Andwin]

Tärkeintä kalojen hyvinvoinnin kannalta on tasaiset olosuhteet vedessä, optimi arvoihin pyritään useimmiten silloin jos halutaan kalojen lisääntyvän. Useimmilla kaloilla on tuo ph:n sietokyky laajempi kuin juuri tietty ph luku. Toki on olemassa lajeja jotka tarvitsevat juuri oikeat arvot pysyäkseen edes hengissä.

Jos raja-arvojen yli mennään niin silloin yleensä kaloja alkaa sairastumaan/kuolemaan. Ainakin elinajat lyhenevät, jäävät pienemmiksi, värit eivät pääse parhaaseen loistoon.

Ph:n alentamiseen on monia keinoja, turvelisä suodattimeen, paljon kantoja akvaarioon, jotkut kasvien lehdet, kemikaalit jne

Jos haluaa helpommalla päästä kannattaa kalasto valita sen mukaan mitä hanasta tulee.

Nyt olisin eniten huolissani tuosta no2, kalat eivät tuota 2 kauan kestä, se on jo tappava luku. Akvaariosi ei ollut kypsynyt valmiiksi ennen kuin sinne kaloja laitoit.

Yksinkertaisuuden takia pyrin pitämään akvaarion pH:ta mahdollisimman lähellä hanaveden pH:ta, eli n.7.2 ja tämän hetkiselle kalastolle kyseinen pH arvo pitäisi olla suht ok.

Näyttäisi siltä että olisin selvinnyt no2 kriisistä, viimeisin tippatesti näytti 0.

[Andwin]

Nitriitti kriisi.
Viime Perjantaina vettä vaihdettu ja Safestartia lisätty akvarioon.
Nyt näyttäisi siltä että vahinko on saatu korjattua, nitriitti on tällä hetkellä testin mukaan lähes 0.

Tähän mennessä tullut opittua;

- Kypsytyksessä on vain odotettavat kärsivällisesti että allas kypsyy.
-Vesitestit hankittava ajoissa että saa ainakin No2 / No3 mitattua kypsytyksen yhteydessä.
-Bakteerien merkitys (Hajottajabakteerit synnyttävät akvaarion ”jätteistä” ammoniumia.
Typpibakteerit muuttavat ammoniumin nitriitiksi. Nitriitti muutetaan Nitraatiksi)

[Fisutar10]

Hieno juttu . Ja just noin . Ja ikävä, että ketjun alkupää toimii ensin ja loppupään bakut hitaammin siinä kypsytyksessä....siksi ammot ja nitriitit aluksi korkealla. Mutta hienoa ja Tetran startteri on kokemukseni mukaan hyvää kamaa tähän tarkoitukseen, jos säilytetty oikein.

Lukeeko siinä purkissa kuinka kauan avaamisesta säilyy, jos jää jämää...kiinnostava tieto sinäänsä. Millaiset dead linet siinä on? Biodigestin ampullit kestävät ikuisuuden ehtana, mutta hieman usko mennyt, tosin niitä jatkossakin on varastossa (stop ammo -versiona).

[KattiKala]

Hei Andwin! Sain joskus oivan vinkin partamonnin pyydystämiseen: Laita puhtaaseen lasipulloon ruokatabletti ja laita pullo kyljelleen altaan pohjalle. Odotat kunnes monni menee pulloon ja valmista! Sitten vaan nostat pullon pois altaasta kalan kera. Jonkun monnin kanssa olen joutunut useamman hetken odottamaan, mutta lopulta ne on aina menneet. Ahneita kaloja

[Andwin]

Hieno juttu . Ja just noin . Ja ikävä, että ketjun alkupää toimii ensin ja loppupään bakut hitaammin siinä kypsytyksessä....siksi ammot ja nitriitit aluksi korkealla. Mutta hienoa ja Tetran startteri on kokemukseni mukaan hyvää kamaa tähän tarkoitukseen, jos säilytetty oikein.

Lukeeko siinä purkissa kuinka kauan avaamisesta säilyy, jos jää jämää...kiinnostava tieto sinäänsä. Millaiset dead linet siinä on? Biodigestin ampullit kestävät ikuisuuden ehtana, mutta hieman usko mennyt, tosin niitä jatkossakin on varastossa (stop ammo -versiona).

Bakuketjun toiminta tuli kyllä huomattua kantapään kautta Jepp, todellakin "JOS" on säilytetty oikein, ei saa säilyttää yli 30C tai alle 2C ja en usko että kuljetuksessa ollaan oikein tarkkoja lämpötilojen kanssa. Onkohan jotain tapaa millä saisi tarkistettua että onko pullon mikrobit kunnossa ENNEN kuin kaataa nesteen kippoon, joku muu tapa kuin mikroskooppi!

Purkissa ei lue että kuinka kauan avattuna säilyy, mutta parasta ennen -päivämäärä on jo 03/17, eli ei kovinkaan pitkään säily.
Kyseistä tavaraa ostaisin vain sen verran mitä kertakäytöllä menee.

Muoks: tyhmä kysymys mihin löytyi vastaus edellisessä viestissä poistettu.

[Andwin]

Hei Andwin! Sain joskus oivan vinkin partamonnin pyydystämiseen: Laita puhtaaseen lasipulloon ruokatabletti ja laita pullo kyljelleen altaan pohjalle. Odotat kunnes monni menee pulloon ja valmista! Sitten vaan nostat pullon pois altaasta kalan kera. Jonkun monnin kanssa olen joutunut useamman hetken odottamaan, mutta lopulta ne on aina menneet. Ahneita kaloja

Heippa Kattikala! Kiitos vinkistä!

Tätä kokeilen ehdottomasti kun tulen töistä kotiin, päivittelen sitten ketjua että miten onnistu.
Ovat tosiaan vilkkaita sekä ahneita kaloja

[Andwin]

Kiitos KungfuPanda ja Tiiasu kun autoitte kasvien tunnistuksen kanssa!

Eli Akvaariossa on tällä hetkellä seuraavat kasvit;

• Argentiinanvesirutto, Elodea densa
  Intianvesitähdikki, Hygrophila polysperma
  Karvalehti, Ceratophyllum demersum
  Papukaijalehti , Alternanthera reineckii
  Pogostemon Octopus
  Vallsineria

[Andwin]

Edit: Jos joku näkee suoraan mitä kasveja akvaariossa on niin kerro mielellään mullekin!

Jos mä sit yritän, kun tää keskustelu meni muuten ihan toiseen suuntaan. Kovin tieteellisiä nimiä en osaa sulle antaa. Tuo KungfuPandan nimeämä pogostemon octopus on tuo isoin härpäke tuossa keskellä. Itsekin olisin sanonut, että joku patsuli. Sen vasemmalla puolen kannon edessä lienee argentiinanvesirutto ja oiken reunan vähän saman tyylinen kasvi suodattimen edessä on karvalehti. Sen edessä on intianvesitähdikki, minkä vasemmalla puolella on vallisneriaa, tuo ruohomainen tummempi kasvi. Ihan vasemman puolimmainen saattaisi olla joku papukaijalehti. Muita en osaa kuvasta eritellä.

Ainakin vallisneria näyttäisi olevan istutettu aika syvään. Voi myös olla, että kuva vääristää. Koita varovasti vetää sitä vähän ylös, juuren kaula (mistä juuret alkavat) pitäisi olla näkyvissä. Se saattaa empiä pitkäänkin olemistaan, mutta yleensä alkaa x ajan kuluttua levittäytyä varsin tehokkaasti. Menee siis maata pitkin ja kasvattelee uusia alkuja rönsyjen varteen. Tykkää kovasta virtauksesta.

Karvalehdellä ei ole juuria lainkaan, mutta se saattaa myös pysyä pohjassa ankkuroituna. Sitä voinee pätkiä aika huoletta ja todennäköisesti sulla tulee vaan menemään siihen hermo ajan myötä. Kalat kyllä tykkää. Varsinkin, kun altaassasi on ainakin vielä aika vähän piiloja tai mitään suojaa tmv.

Argentiinanvesirutto ja intianvesitähdikki ovat köynnöstäviä kasveja. Niitä siis vaan katkot varresta sopivasta kohtaa ja tökit lavat hiekkaan tuuhentamaan kasvustoa. Patsuliin en sano mitään, kun kerran olen kokeillut, eikä se viihtynyt mulla.

Koita tehdä noista nopeakasvuisista köynnöstävistä jotain tiheikköä taustalle/sivuille. Itse ehkä ostaisin myös jotain isompaa kantoa tai ainakin omat luolat (esim keraamiset putket tai kivistä tehdyt) partiksille. Tai sitten jonkun koristeen, minkä sisään pääsee, jos sellaisesta tykkäät. Kaksi partista satalitraisessa tuntuu aika hurjalta. Mun mielestä on yhdellekin aika pieni. Ja ne kun eivät mitenkään välttämättä tule juttuun keskenään. Tai yleensä todennäköisemmin eivät.

Osaat hyvin akvaariokasvit! Kiitos!

Veikkaan että kuva vääristää sen että Vallisneria olisi istutettu syvään, koska on jo alkanut levittäytyä!
Okei, eli argentiinanvesirutolle ja intianvesitähdikille voin tehdä samalla tavalla mitä olen tehnyt octopusille.

Olen alkanut tekemään tiheikköä että kalat saavat vähän enemmän suojaa, ja partiksille on kyllä tulossa kunnon piilot Ovat kylläkin sisäsuodattimen alta jo löytäneet piilopaikan.

[Koomikko]

Ei sillä ole mitään merkitystä mihin syvyyteen vallisneria on istutettu. Istuttaa sen pohjaan tai pintaan niin varmasti kasvaa ja lisääntyy jos olosuhteet on muuten sopivat.Kyllä se paikkansa löytää akvaariossa.