Akvaariopäiväkirja

[Fisutar10]

Millä madotit prinsessan tuplana? Trema vai camacell? Valkoinen luiru voi myös kertoa stressistä, bakutulehduksesta suolessa (väärä ravinto) tai siimaeliöistä, jotka väärän ravinnon takia tulehduttavat suoliston bakujen lisäksi....

Kesäkurpitsaa kun kalat syö paljon, toki vaalea pötkö tulee ja kalan ruoan koostmus vaikuttaa kakkaraan (vertaa ihminen ja karhu).

Monni kyllä usein tunkee itsensä kuolemaankin suodattimen taakse, joten ota sekin huomioon. Toki voi jäädä jumiinkin. Mutta usein tunkevat itsensä johonkin sairaina...

Milläs ruokit taistoa?

[Norhie]

Camacellillä. Luirua on ollut säännöllisen epäsäännöllisesti. Ei kelpaa survarit, tubifex, artermia, herneet, eikä hiutaleet. Hiutaleita joskus syö vähän ja yhden pakastesurvarin sain syömään nyt viikon aikana. Prinsessan kanssahan on ollut ongelmia, kun Bertta nuiji sen aluksi sairaalakuntoon. Hoidon jälkeen siirsin sen taas takaisin pääakvaan, missä toiset lennättivät sitä jatkuvasti, joten vietti suurimman osan piilossa. Kalastelin sen taas pois kun sai pahan bakutulehduksen (popeye).

Sen jälkeen se eleli karanteenissa kunnes siirsin tuohon 240 litraseen. Nyt luiru-ulosteen takia pääsi taas omaan karanteeniin, jossa madotin sen uudelleen. Nyt sillä on siis oma 50 litran karanteeni omassa käytössään. Fisu on ulkoisesti ihan terveen näköinen, mutta tiedä sitten mitä sisällä tapahtuu.

Tämä ei kyllä ole kovin tervettä ulostetta, kun sillä on pituutta noin 3-4 cm eikä irronnut kalasta millään. Vedin irti pinseteillä, mutta nyt näyttää samanlaista pukkaavan. Tuskin elää kovin pitkään enää, kun on vetänyt yli viikon yhden pakastesurvarin voimalla. Karanteeniallasta pyörittää pieni ulkolaitasuodatin, joten virtauskaan ei ole liian kova. Kasvejakin on paljon ja kala ei kyllä mitenkään ujostele minua. Taistot eivät ole koskaan ujostelleet.

Mitä tulee noitamonniin. Jos se oli kipeä, niin ei mitenkään sitä näyttänyt. Söi hyvin ja oli esillä paljon. Ei ihan yhtä aktiivinen kuin isompi kumppaninsa, mutta ei kyllä mitenkään eristäytyväkään. Nätin punainenkin ja vatsa terveen värinen, eli ei näyttänyt, että olisi mitään silmin nähtävää ongelmaa. Jos se kipeytyi, niin sitten kipeytyi yön yli, tai oli jotain sellaista jota käytöksestä/ulkomuodosta ei huomaa.

Toisaalta niinhän se kuoli se pienempi kultasampimonnikin johonkin näkymättömään. Ensin täysin terve ja reipas kala, sitten seuraavana päivänä kuollut tikku...

[Fisutar10]

Eli madotettu on. Ei sitten kyllä enää matojakaan..

http://www.akvaariojalintu.com/ezfiles/ ... RAUDET.pdf
Sivu 20....valaisevaa suolisto-ongelmista.

Eli hyvää ruokaa on. Ei kuitenkaan syö.

Mitkäs lämmöt? Onhan vesi himppu hapan (max neutraali) ja suht pehmeä? Lämpöjä riittävästi?

Se bactopur direct olisi poikaa varmasti. Ja ectopur tukihoidoksi (seran tuote, suolapitoinen).

Mutta mietittävä ensin vielä ympäristöolosuhteet. Ne saatava kuntoon....emme kuitenkaan tunne virustauteja ja niihin hampaattomia. Minulta joskus kuihtunut pieniä rihmiksiä, mikään ei tuntunut auttavan....

Nopeat kuolemat viittaavat kyllä bakutulehdukseen...toki syy voi alunperin olla joku muu. Mutta nyt jos madotettukin camacellillä, se ongelma luusisi poistuvan (toki esim. loiset jättävät jälkensä kalaan usein ja jos kidukset tuhoutuu, kala ei välttämättä tule ennalleen).

Kalan suoliston limakalvo oireilee, kun kalalla on superstressi ja varmasti tulehduskin...se on yleinen merkki....

Outo tapaus se monni.

Jee, löysin vielä tämän vanhan gurun kirjoitukset
http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... uloste.php
Tämä on tosin vanha juttu ja vanhanaikainen, mutta osin vielä soveltuvin osin todella pätevä. Ps. Se mikroskooppi on hyvä hanke. Tosin hiusmatoja tuskin on ulosteessa, jos ei paha tilanne (toki munia voisi olla, mutta amatöörille haaste tunnistaa). Oma partikseni tosin kuoli hiusmatoihin, eikä ihan harvinaista. Mutta nyt sinun kalallasi lienee joku muu ongelma. Ja veden laatu ja ruokinta toki tärkeitä.

[Norhie]

Karanteeniakvan vesiarvoja en veivaa - tai no en veivaa nyt muutenkaan. Käytännössä on hanaveden pH eli 7,5 näyttää testi. Lämpötila on joko 26 tai 27. Normiakvoissa on 25 tai 26. Useammalla mittarilla mitannut ja säännöllinen asteen heitto niissä suuntaan tai toiseen, että en osaa sanoa kumpi oikea. En ajatellut nostaa hirveästi lämpöjä, jos on bakutulehdus päällä.

Uloste ei oikeastaan ole ihan samanlaista kuin tuossa seraoppaassa. Se on kiinteämmän oloista. Oikeastaan aika samanlaista kuin tässä kuvassa.

Monnit on kyllä olleet mysteeri joo.

[Fisutar10]

Juu, kunhan kysyin, ettei liian viileä vesi. Joo, bakut voi alkaa lisiä liikaa, jos nostaa lämmöt. Toisaalta kalan immuunipuolustus voi tehostua, mutta en lämmöillä yrittäisi taltuttaa tulehdusta toki. Kalan ruoansulatus tehostuu kun riittävät lämmöt (samalla kuin aineenvaihdunta).

Voisiko kalalla ollut ummetus, joka nyt laukeaa pois? Tuohan paremminkin pitkää ja hieman epätasaista. Kuin viipyisi kalan sisällä pitkään ja vaihtelisi hieman ruokavalion mukaan ja olisi ummetusta mukana osin?

[Norhie]

Eipä ole tullut tänne kirjoiteltua vähään aikaan, mutta 180 litrasen muutto on tehty ja uusin 240 litranenkin on pörisemässä. Minun varmaan pitäisi pitää noita akvoja kalattomina jo yksistään siksi, että tulee töhöiltyä urakalla.

Siirsin 180 litrasen muuton tieltä kaikki jäljellä olvat kalat 60 litraseen pikkualtaaseen ajatellen, että muutto kypsään altaaseen olisi niille vähemmän rasittavaa kuin johonkin smartstoreen pukkaaminen. Akvaarioiden kuosiin laittaminen tyhjästä on kuitenkin sellainen parin viikon operaatio. Vesiarvot altaiden välillä olivat vielä identtiset testien mukaan, joten ajattelin muuton olevan helppoa.

Taistoa siirtäessä ihmettelin, kun kuului sellanen "tirr" ääni laskiessani sitä haavista. Mietin, että ei [sensuroitu] tuliko pikkukaloja vahingossa mukaan? No tyhjähän se haavi oli ja olin jo laskemassa sitä uudelleen ämpäriin, kun taas kuului sama "tirr". Tutkin haavia ja eihän siinä kalaa vieläkään ollut. Ääni loppui, joten jätin asian sikseen. No pari tuntia myöhemmin huomasin 60-litrasen vieressä kolme rusokiilakyljen raatoa - kaksi poikasta ja yksi aikuinen. Olivat sitten säikähtäneet ja hypänneet pois.

Jäljellä olevat viisi piikkisilmää muuttivat myös 60-litraseen enempi tai vähempi terveinä. Vain yksi ei hallinnut uimistaan yhtään ja kouristeli. Piikkisilmät oli tarkoitus siirtää eilen 180 litraseen, koska pikkutirrit olivat muuttaneet jo päivää edellä uuteen 240 litraseen.

Fisuja etsiessä ei sitten löytynytkään enää kuin kolme ruskopiikkisilmää. Aaltopiikkisilmistä ei löytynyt kuin homeinen, puoliksi syöty kalanraato. Jäljellä olevat ruskopiikkisilmätkin olivat ihan sekaisin, eivätkä hallinneet enää uimistaan, vaan kouristelivat ja nykivät. Siirsin ne kuitenkin 180 litraseen ja seurailin niitä päivän. Tänään päästin yhden päiviltä, kun kala vain pyöri hiekassa. Toinen on kadonnut silikoonatun juwelin filterin alle, joten sen tilaa en tiedä. Kolmas näyttää ihan pikkuriikkisiä toipumisen merkkejä, joten ehkä se selviää. Iso ehkä!

En oikein keksi muuta kuin että eivät tykänneet camacell jämistä tuolla altaassa. Madotin nimittäin nuo rusokiilakyljet, jotta ei myöhemmin tarvitse katua. Todennäköisesti toinen aaltopiikkisilmistä kuoli ja laukaisi jonkinlaisen tapahtumaketjun. Taistelukala Sinikin nimittäin tekee siellä kuolemaa. Prinsessa väsähti jo muutama päivä sitten ja kuoli nälkään. Ammoniakki/nitriittipiikkiä veikkaan, koska Sinin suu on veressä, kidukset punaiset, ja ihosta irtoaa suomut. Vettä on vaihdettu ahkeraan viikon mittaa, mutta eipä tuo tuosta näytä tokenevan. Kohta on siis taistoistakin jäljellä vain yksi. En vaan ymmärrä miten se noin pahasti jysähti, kun allas oli kuitenkin puoli vuotta pyörinyt ongelmitta.

Ainiin. Sukaravuista oli elossa yksi, joka pääsi uuteen 240 litraseen. Leväsukaravuistakin meni muutossa kaksi, joten niitäkään ei ole jäljellä kuin kolme. Yksi kuoli jo aikaisemmin.

Kova ravun ja kalantappa olen kun:

• Kultasampimonneista on elossa 1/3
• Noitamonneista on elossa 1/3
• Taistelukaloista on kohta elossa 1/3
• Piikkisilmistä on todistettavasi elossa 1/11
• Punapäätetroista on elossa 17/21
• Rusokiilakyljistä on elossa 12/18
• Kirsikkasukaravuista on elossa 1/10
• Leväsukaravuista on elossa 3/6
• Hohtomiljonakaloista elossa on 0/1 (tämä oli se salamatkustaja)

Rusokiiloista 5 on kuollut itsemurhahyppyihin ja yksi tautiin - tai sitten sekosin laskuissa. Punapäätetroja vei tauti mukanaan. Monnit yhtä lukuunottamatta kuolleet mysteerikuolemat. Piikkisilmät, taistot, ja sukaravut vei huono vesi ja typerä omistaja.

Raportoin noista akvoista lisää jahka saan ne "valmiiseen" tilaan. Uudet kalat sitten haetaankin hitaasti ja harkinnalla. Meinasin nääs kuitenkin altaisiin kaloja ottaa.

[buttnekkid]

Aika hurjaa toimintaa!

Joskus sitä oppii kovimman kautta. Päätä vaan pystyyn ja eteenpäin.

[Fisutar10]

Itse olen kyllä Camacellannut omat kipponi moneen kertaan, myös käyttänyt Tremazolia sekä Kusuria tuohon piikkiskippoon enkä mielestäni ole todennut niiden delaavan lääkkeeseen. Vieläpä näin pari pentua niillä yksi huoltokerta. En tosin tiedä, ovatko kaikki tallella, kun kippo on 400 litraa eikä pikku kalan kuolema aina tule ilmi. Kysyselin myös tutultani, eikä hän myöskään havainnut piikkareiden kuolevan Camacelliin.

Millainen pohja-aines sinulla on piikkareille? Nehän tykkää kaivatua ja saattavat olla epäsopivalle pohjamateriaalille herkkiä (raapii iso särmikäs aines, bakutulehdukset pukkaavat). MYös pohjakalana voivat olla herkkiä happikadolle erityisesti lääkinnän ajan. Toki sairas kala jo alunperin on herkkä Camacellillekin....

[Norhie]

Joskus sitä oppii kovimman kautta. Päätä vaan pystyyn ja eteenpäin.

Näin pitkälle kun on tultu, niin en hevin luovuta!

@Fisutar10

Tässä altaassa on pitkälti hiekkapohja. Sanoisin noin 70% hiekka ja 30% sora. Tuo aikaisempi oli puhdas sorapohja. Vieläpä aika teräväreunainen (basalttisora). En yhtään epäile etteikö osa ongelmista olisi johtunut siitä.

Karanteenialtaassa on myös sorapohja, mutta se on suhteellisen pyöreäreunaista. Jahka tuo taisto siellä henkensä heittää, niin vaihdan siihenkin 50% hiekkaa (ts. kaiken jäljellä olevan hiekan). Sitten vasta uusia kaloja.

[KungfuPanda]

No johan nyt...Sinulle jos jollekin toivoisi nyt parempaa onnea jatkossa. Täsmällisempää ja omistautuneempaa otetta harrastukseen harvemmin näkee. Itse kun en osaa parempiakaan neuvoja antaa, niin oletko sattumoisin mitannut vesijohtoveden kupariarvot? Saattaa olla täysin marginaalinen juttu ja tuskin on tekemistä näiden vastoinkäymisten kanssa, mutta tulipahan nyt mieleen kun myrkytyskuolemia tuokin aine aiheuttaa..

[Norhie]

Enpä ole kuparia mitannut, mutta taloyhtiöstä on uusittu kylmävesiputket ~2 vuotta ennen kuin muutin sinne. Käytännössä siis wanhat kupariputket vaihtuneet muovisiin myös talotyhtiön puolella. Lämminvesiputkien remontti vielä käsittääkseni edessä. Käytän toki Easy-Lifen FMM:ää joka sitoo sekä raskasmetallit että lääkejämät itseensä.

[Liukas]

Jos yhtään lohduttaa, niin ei minunkaan tilastot ole kovin nätit. Tosin vesiarvot olen saanut pidettyä tasaisina ja puhtaina alun pieniä piikkejä lukuunottamatta; enimmäkseen on ollut satunnaisia kuolemia, mutta elo-syyskuussa puhkesi altaassa epidemia ja se + lääkkeet veivät aika monta.

Tosin petokotilot ovat lisääntyneet hullusti alun kolmesta ja nyt altaissa on niitä varmaan puolisen sataa. Leväsukaravutkin ovat olleet kestäviä kuin mitkä; kuka sanoikaan nilviäisiä kaloja herkemmiksi?

[Norhie]

Onpas pitkä tauko sitten viime kirjottelun, mutta virta ollut aivan loppu työrumban takia. Selailin vähän mitä viimeeksi kirjottelin ja aika paljon on tapahtunut tuon jälkeen.

Ensinnäkin huonona uutisena piikkisilmät menivät lopulta kaikki ja vain yksi taisto on enää hengissä - eli Paksu Bertta, jonka oletin tippuvan ekana. Berttahan siirtyi alunperin 180 litrasesta ensimmäiseen 240 litraseen, mutta se on jo muutanut sieltä toiseen 240 litraseen. Tämä johtuu ihan siitä, että ekassa ei ole minkäänlaista pintakasvillisuutta ja laskin sen lämpötilan 24 asteeseen. Bertta on paljon onnellisempi tuossa toisessa, jossa se voi palata aina turvalliseen pesäänsä rotalapuskien suojiin.

Olen alkanut kutsua akvoja nimillä niinkin naurettavaan asiaan perustuen kuin niiden hoitosienten (ja ämpärien) väriin. Ensimmäinen 240 litranen on Sininen (vai turkoosi?), toinen 240 litranen on Punainen (vai purppura?), ja uudelleenkäynnistetty 180 litranen on Keltainen (vaiko kultainen?).

Sinisessä akvaariossa (240L) on tällä hetkellä 17 punapäätetraa, 3 leväsukarapua, sekä noitamonni ja kultasampimonni. Noitamonni tosin saa muuton toiseen 240 litraseen jahka saan sille kumppaneita sinne ja vastaavasti kultasampipesue kasvaa täällä kahdella uudella kalalla. Monnien lisäksi tarkoitus olisi ottaa myös noin kymmenen fisun tulirengasseeprakalaparvi, mutta jos noita ei ole saatavilla, niin sitten ihan normaali pilkkuseeprakalakin käy. Jahka aika leväsukiksista jättää, niin korvaan ne Otoilla.

Haluttu kokoonpano: 17 punapäätetraa, 10 seeprakalaa, 6 ottoa, 3 kultasampimonnia

Punaisessa akvaariossa (240L) uiskentelee 11 kpl rusokiilakylkiä, sekä betta Bertta. Tämä on ehdottomasti tiheäkasvisin akvoista ja toistaiseksi rusokiilojen valtakunta. Tarkoitus olisi kasvattaa rusokiilaparvea noin 20 kalaan ja hommata parvi kuusiraitabarbeja. Tänne siirtyy sinisestä akvaariosta noitamonni, joka saa myös kaksi kumppania, sekä työkaverilta saatu partispoju. Taistoja en nyt ainakaan toistaiseksi suunnittele sinne ottavani lisää jahka Bertta joskus kuolee, mutta töyhtökääpiöahven haaremi kiinnostaisi.

Haluttu kokoonpano: 20 rusokiilakylkeä, 10 kuusiraitabarbia, 3 noitamonnia, 3 töyhtökääpiöahventa, 1 partamonni

Keltaisessa akvaariossa (180L) ei tällä hetkellä ole kaloja. Sen tulevat asukkaat ovat karanteenissa. Sain nimittäin työkaverilta altaan lopettamisen yhteydessä jääneet kalat, eli 2 monnista, 5 intiaaninsulkaa, ja kuusi partispojua. Kaikki fisut ovat ainakin 5 vuotta vanhoja ja partisveljekset ovat todennäköisesti noin 10 vuotiaita saman kantaemon pentuja. Työkaveri ei ollut omien sanojensa mukaan oikein jaksanut loppuaikoina hoitaa akvaa ja tämä näkyi fisujen sumeissa silmissä. Lisäksi eristin yhden partiksista, joka oli selkeästi kipeä. Kyseessä oli hienolla monihaaraisella parralla varustettu yksilö, joka valitettavasti kuoli vesipöhöön. Kaksi muuta partista muutti eteenpäin.

Toinen menetys oli monsterikokoluokkaa oleva intiaaninsulka, jonka kuolema oli kyllä yllätys, koska kala oli tosi reipas. Ennemmin odotin noiden kuoppavatsaisten kuolevan. Inkkareista näkee ulospäin jo olemuksesta, että kalat ovat todella vanhoja. Senpä takia lisäsin parvea kuudella kaupan tulokkaalla.

Täplämonninen ja sen seurana oleva kermanvärinen monninen puolestaan ovat reippailta ja terveiltä. Toisin kuin inkkareilla näiden silmät ovat kirkkaat ja luonne terhakka. Tarkoitus olisi hankkia näille seuraa mahdollisimman pian. En osaa sanoa mitä lajia tuo keltainen fisu on, mutta voisi olla kuparimonnisen albiinomuoto ehkä.

Ajattelin tähän altaaseen hommata sukarapuja, mutta en ole vielä varma mitä. Nykyisetkin asukkaat ovat vielä karanteenissa. Fisut on madotettu ja siirtynevät ensi viikonloppuna karanteenista 180 litraseen. Karanteenaan näitä hieman normaalia kolmea viikkoa lyhyemmin, koska kohdealtaassa ei ole vielä kaloja ollenkaan. Saavat siis vain kahden viikon karanteenin.

Alustava kokoonpano: 10 neocaridina sukarapua, 10 Intiaaninsulkaa, 10 monnista, 2 partamonnia.

[Norhie]

Purinpas muutaman viikonlopun aikana karanteeniakvasta ottamani kuvan. Partispojat (3 kpl) ovat syystäkin aika arkoja, kun tankki on niin pieni, mutta kyllä ne tuolla sen pari viikkoa menee. Piilopaikkoja on kuitenkin fisuille tarjolla ja valojen sammuttua liikuskelevat ympäri tankkia.

• 65L Karanteenin yleiskuva (280117 / 1,9 megaa)
• 65L Karanteenin partispojat (280117 / 1,49 megaa)

Triviakysymys: Kuinka monta partista näet yläpuolisessa yleiskuvassa...

[Norhie]

Eihän tän näin pitäny mennä... tai siis piti, mutta siis ei näin.

Karanteeni tyhjeni tänään fisusista, eli 10 intiaaninsulkaa, kaksi monnista, ja kolme partamonnia kotoutuivat isoihin akvoihin. Nämähän tuli pääasiassa työkaverilta, joka lopetti altaan. Inkkareista ja partamonneista tippui molempia yksi matkalla, mutta vastaavasti kaupan kiposta tuli kuusi inkkaria lisää.

Monniset ja partamonneista kaksi päätyivät tyhjään 180 litraseen ja yksi 240 litraseen rusokiilakylkien seuraan - kuten pitikin. Inkkareiden piti myös mennä 180 litraseen, mutta nekin päätyivät rusokiilakylkikippoon paristakin syystä. Ensinnäkin kipon nitraatit ovat jatkuvasti nollissa kun nuo ahneet kasvipossut imee kaiken itseensä ja sitten alkaa hirmu vinku, että lisää pitäs saada. Sama vika myöskin punapäätetrakipossa muuten. Pääsyy on kuitenkin se, että teenkin tuosta 180 litrasesta vähän viileämmän veden kipon.

Tässäpä nyt sitten probleema. Aluksihan suunnittelin, että 240 litraseen tulee ~20 rusokiilakylkeä, ~10 viisi/kuusiraitabarbia, 3 noitamonnia ja ~3-5 kalan töyhtökääpiöahvenhaaremi, sekä yksi partis. 10 inkkaria ei tietenkään ole kovin paha lisäkuorma altaaseen, mutta tarkoitus oli pitää rusokiiloja päälajina ja lisätä niiden määrää vielä tuosta paristakymmenestä joko luonnollisesti tai kaupan kautta. Voi olla, että parin kuukauden sisään on tarjolla 10 kpl madotettuja inkkareita ilmaiseksi Imatran suunnalla. Niin ja onhan siellä vielä tuo taistokin.

No onneksi ei ole ihan viikon tai parin asia. Seuraavaksi on nimittäin tarkoitus laajentaa 180 litrasen kalastoa. Norppikseen tuli torstaina kalakuorma jossa on mukana varsin vilkkaita pandamonnisia, sekä muutakin mukavaa. Ovat kaupan karanteenissa ensi torstaihin asti, jonka jälkeen osa siirtyy kassan kautta minun karanteenikippooni. Samalla otan sitten sekalaisen seurakunnan muita monnisia ja muhkean määrän neontetroja.

Samalla kun kävin kaloja kurkistamassa huomasin, että sinne on tullut kasvikuorma. Löytyy aivan upeassa kuosissa olevaa papukaijalehteä ja vesisulkaa, sekä kaikenlaista muuta kivaa. Kannattaa käydä katsomassa, jos asuu lähistöllä. Vein myös sinne pari nippua itkusammalta. Ei ihan yhtä näyttävää kuin viimeeksi, kun olivat kalattomassa altaassa, mutta ihan hyväkuntoista. Lähtee varmaan parilla eurolla, eli jos kiinnostaa, niin sieltä vaan hakemaan.

[Fisutar10]

Onhan haalimasi kasvit sitten kalattomasta kiposta peräisin? Nimittäin osa liikkeistä (suuri osa), kasveja kalakipossa ja lähes sama riski kuin ottaisit kaloja kippoosi. Vieläpä joskus suurempi, koska et näe kalojen kuntoa kun otat kasveja vain. Eli karanteeniin nekin ja kun ei ole kalaisäntää, muutaman viikon karanteeni auttaa varmasti. Osalla paljon lyhyempikin (kun ei pääse isäntään). Mutta eri loisilla eri kierrot.

[Norhie]

Joo siis en minä ostanu tältä erää kasveja. Minulle tulee muutenkin pääasiassa Tropican 1-2 growta, kun mukavampaa seurata kasvin kasvua ihan alusta asti. Lisäksi on varmasti levä- ja tuholaisvapaata. Ainoastaan kerran tullu toiselta harrastajalta kasveja, mutta ne oli niin leväsiä, että laitoin suurimman osan etiäpäin.

Nekin jotka meni omaan akvaan ensin alunakylvetin ja osan soodasin myös. Lisäksi viettivät noin viikon varsinaisista kipoista poies. Ei nuista ole ainakaan mitään näkyvää ongelmaa ole tullut ja melkein kuukauden olleet jo kipoissakin.

[Fisutar10]

Aivan. Hyvä niin. Joo, suunnitelmat elää aina. Ja aina kun tulee uutta kamaa kippoon, voi pientä ongelmaakin pukata. Stabiili tilanne lopulta aika kiva, joskin tylsä. Itse hankin aika vähän enää mitään kippoihini, kun ei mahdu. Pitäisi hankkia näinkin jo muutama lisäkippo.

[Norhie]

Hyvin nopeasti nuo inkkarit kotiutui tuohon kippoon. Siitä ei ole kuin nelisen tuntia kun siirsin ne ja ovat jo nyt kuin kotonaan. Vanhemmat fisut arastelivat pitempään. Nuorempi poppoo jakautui ensin omaksi ryhmäkseen ja hajaantui sen jälkeen yksittäin ympäri allasta. Välillä osa poppoosta liittyy rusokiilojen kanssa harrastamaan itsensä peilailua ja välillä taas käydään moikkaamassa muuta porukkaa.

Partamonnipojukin näyttää olevan tyytyväinen oloonsa. Tuota allasta kuvaa tällä hetkellä parhaiten termi "karsee ryteikkö" kun olen antanu sen kasvaa villinä, enkä sitten eilen ehtinytkään sille mitään tehdä. Partis kekkasi tuolta juurakon alta mukavan piilon mistä se aina varovaisesti työntää päänsä imuttelemaan levää juurakon pinnasta.

180 litrasen valaistus on huomattavasti kirkkaampi ja siellä kalat pelaa kuurupiiloa koloissaan. Eiköhän ne yöllä lähde tutkiskelemaan ympäristöään. Kohan eivät vaan söisi lammikin pistokkaita. Osa kasveista oli näköjään jo pölläytelty irti pohjasta.

Huomenna voisi kait pitkästä aikaa tehdä raportin ihan kuvien kanssa... tänään laiskottaa liikaa.

[Norhie]

Pitää varmaan tehdä taas jossain välissä kippojen kustannuslaskelmat, mutta se sitten myöhemmin. Pitää myös edelleen hommata kunnon kamera. Kännykkäkamera vääristää värejä.

Keltainen kippo (180 litranen) on sen verran "vaiheessa" että siitä ei viitti edes paljoa kirjoitella. Monniset ei näytä mitenkään arkailevan, vaikka kahdestaan ovatkin. Toinen partiksista tuli tätä kirjoitettaessa päiväruokailemaan lasista levää ja mulkoilemaan minua, että mee pois siitä syömistä häiritsemästä. Toinen liittyi hieman myöhemmin seuraan. Tämä jälkimmäinen on minusta suorastaan laihassa kunnossa, mutta madotuksen jälkeen ei pitäisi enää sisäloisia olla ja kakkaakin on kekona putken suulla, että jotakin on syöty. Tällä toisella on komea haarakas parta, mutta on hyvin ujo verrattuna parrattomaan kaveriinsa. Tämä tulee olemaan varmasti eniten aikaa syövä kippo, sillä valaistus on suhteellisen voimakas ja hiilariakin menee.

240 litrasista tein laiskana ihmisenä hiilarittomat kipot. Molemmissa valaistuksesta vastaa 33W ja 10000K Aqualightin "Hi-Lumen" Beamsworks LED. Tokihan joku nyt kauhistelee, että miten meinaat noin vähällä valolla saada siellä mitään kasvamaan. Juwelien omassa valaisimessahan on 2x 54W putkia. Tuo LED vastaa parhaimmilaankin yhtä putkea. Aqualightkin tyrkyttäisi tuohon minimissään 48W lediä.

Noh, ensinnäkin kasveja on harvakseltaan ja ne vaativat pääasiassa vähän valoa. Valtaosa kasveista on anubiaita, rotaloita, ja sammaleita. Toisekseen helppohan siihen on ostaa toinen 33W rinnalle, jos valo ei riitä.

Sisäsuodatuksesta vastaa Cirax-korilla varustettu Juwelin oma sisäsuodatin. Ulkosuodatuksesta taas JBL:n CristalProfi e901 Greenline. Lisäksi molemmissa on Eheimin pieni 1800l/h StreamON pumppu, josta kalat tuntuvat tykkäävän kovasti.

Sininen akvaario (240 litraa) / 050217

• 240L Akvastatus (SU050217 / 1,66 megaa)

Sininen akva on sekoitus soraa (80%) ja hiekkaa (20%) ja siellä uiskentelee toistaiseksi vain kultasampimonni, noitamonni ja 17 punapäätetraa. Tämän kipon kasveina ovat anubias nana (anubias barteri var. nana), hapsiluikan (eleocharis acicularis 'mini') miniversio, papukaijalehden (alternanthera reineckii 'mini') miniversio, hentorotala (rotala rotundifolia), itkusammal (vesicularia ferriei 'weeping'), isonäkinsammal (fontinalis antipyretica), vita (potamogeton gayi), sekä hentonäkinruoho (najas tenuissima) - joka on muuten Suomessa rauhoitettu laji, eli ei saa poimia luonnosta.

Kasvimaton kasvattamisen voinee unohtaa kertaheitolla, kun valoa on sen verran vähän ja varsinaista ravinnepohjaakaan ei ole. Toisaalta hapsiluikka ei kuitenkaan vaadi paljon valoa selvitäkseen. Se vaan kasvaa pirun hitaasti ilman valoa, hiilaria ja kunnon ravinnepohjaa. Ravinteita toki pohjasta löytyy. Niistä vastaa JBL:n seiskakuulat ja Seachemin Flourish tabit. Jälkimmäiset ovat siitä hyviä, että ne eivät hajoa pohjaan. Seiskakuulat taas levittäytyvät liuetessaan laajemmalle alueelle. Nestemäisestä lannoituksesta vastaa Profiton ja Ferron sekoitus.

Papukaijalehti on toinen mielenkiintoinen testikohde. Se saapui mukavan pinkin värisenä ja heti ensitöikseen sulatti lehtensä. Uudet lehdet ovat ruskeita, joskin pientä punertavaa väriä on havaittavissa. Tämä ei sikäli ole mikään yllätys valon määrän huomioon ottaen.

Akvaarion erikoisuutena lienee taustan puuttuminen ts. siellä on vaaleanruskea seinä takana, joka omalta osaltaan tekee akvaariosta valoisamman oloisen. Olen jättänyt takalasiin tulevan viherlevän rauhaan, koska kultasampparit vaativat viherlevää ravintoonsa ja tulevat ototkin tykkäävät siitä. Toki jos häiritseväksi määrä nousee, niin sitten siivoan pois.

Akvaarion suurin ongelma on tällä hetkellä nitraatin puutos. Kaikki menee ja lisääkin kasvit kaipaisivat. Myös sinilevää esiintyy pieninä laikkuina hiekassa. Tosin en kyllä ole 100% varma onko tuo sinilevää, kun kaavittaessa pois se muistutti enemmän kiinteää kasvimassaa.

Seuraavaksi varmaan kirjottelen jossain sopivassa välissä punaisesta 240-litrasesta, mutta tuskin enää tänään.

[Norhie]

Jokos sitä kuitenkin kirjoittaisi toisesta 240 litrasestakin. Varsinkin kun taas kävi "hupaisa" sattuma. Siivosin akvan tänään ja yksi inkkareista oli näköjään hypännyt lattialle, josta se juuri hetki sitten löytyi. Toki saattanut hypätä jo aikaisemminkin, kun tuo kippo on kansilasiton. Inkkarit siis vähensivät itsensä yhdeksään luontaisen hyppypoistuman kautta. Kyllä ne siis ainakin noin 10 cm korkuisia hyppyjä voi tehdä.

Unohdin muuten edellisestä raportista ne sinisen purkin kolme leväsukista, jotka ovat kaikki elossa ja reippaita.

Punainen akvaario (240 litraa) / 050217

• 240L Akvastatus (SU050217 / 1,60 megaa)

Punaiseen akvaan oli tarkoitus päätyä kaikki ylijäämäsora ja hiekka. En silti saanut kaikkea sinne tungettua. Pohja on aika sekametelisoppa, joten tarkoitus olisi peittää se jollain. Punaisessa akvassa uiskentelee toistaiseksi 11 rusokiilakylkeä, 9 intiaaninsulkaa, musta taistelukalanaaras Paksu Bertta, ja partamonniuros Mörri. Jatkossa varmaan annan inkkarit pois ja siirryn alkuperäiseen suunnitelmaan, eli isoon rusokiilaparveen ja viisi/kuusiraitabarbeihin. Näiden seuraksi vielä töyhtökääpiöahvenia ja noitamonneja.

Tämän kipon kasveina ovat anubias nana (anubias barteri var. nana), oletettavasi herttakeihäslehti (anubias barteri var. barteri), hentorotala (rotala rotundifolia) ja sen 'bonsai' variaatio ('rotala bonsai'), itkusammal (vesicularia ferriei 'weeping'), isonäkinsammal (fontinalis antipyretica), jaavansaniainen (microsorum pteropus) ja jaavansaniaisen 'trident' muoto (microsorum pteropus 'trident'), jättivedensuosikki (limnophila sessiliflora) ja ilmeisesti tuoksuvedensuosikki (limnophila hippuridoides), konnanputki (hydrocotyle leucocephala), ja ehkä pikkurasvalehden kompakti versio (bacopa monnieri 'compact'). Tuolla saattaa olla myös pari tupsua liekkisammalta ja jaavansammaleen "spiky" muotoa.

Lisäksi testissä on Monte Carloa ja muutama vanhasta altaasta yli jäänyt "Marsilea Hirsuta" saniainen. Monte Carlon en oikeastaan oleta selviävän ja näyttäkin, että valoa, hiilaria ja ravinteita ei ole tarpeeksi sen kasvamiselle, koska kasvi sulahti. Toki Monte Carlo saattaa sulattaa lehtensä muutenkin, kun alut on kasvatettu poissa vedestä. Tuon apilasaniaisen kanssa voi olla ehkä parempi tuuri, mutta saattaa olla, että ravinteita ei ole sillekään tarpeeksi. Kuten edellä ravinteista vastaa JBL:n seiskakuulat ja Seachemin Flourish tabit. Nestemäisestä lannoituksesta vastaa myöskin Profiton ja Ferron sekoitus.

Meinasin heittää tuolta perusjaavansaniaiset karanteeniakvaan, kun en niistä erikoisemmin pidä. Lisäksi todennäköisesti siirrän loputkin jättivedensuosikista 180 litraseen ja korvaan sen lammikilla. Jos joskus innostun hankkimaan voimakkaamman valaistuksen, niin korvaan myös konnanputken pienemmällä sammakonputkella (hydrocotyle tripartita). Oikeastaan voisi kokeilla sitä jo nyt...

Akvaarion punertavat kivet ovat Aapelin akvaariosta tilattua laavakiveä, johon jatkossa kiinnittelen tuota tridenttiä jahka se kasvaa. Todennäköisesti sammakonputki saisi siitä myös mukavan kasvua tukevan alustan.

Akvaarion tausta on muuten Motonetistä ostettua savun väristä tummennuskalvoa 50% tummennuksella.

Keskellä oleva iso juurakko on edelleen kova ravinteiden lähde. Sen suojista löytyi taas sinilevää ja viherleväkin yritti tehdä tuttavuutta. Tämä johtui osittain kuolevasta isonäkinsammaleesta, joka oli liian pitkään ollut ilman valoa ja ravinteita. Leikkasinkin siitä vain muutaman pienen alun ja heitin loput pois. Juurakkoa olisi tarkoitus täyttää pikkuhiljaa todennäköisesti keihäslehdillä ja mahdollisesti tuo latvaosa pääosin tridentillä.

[Norhie]

Otanpas kasvien kasvun kannalta pienen hupaisan seurantatapauksen samalla kun odottelen noiden jauheiden tuloa. Etenkin kun olen aukonut niin paljon päätäni tuossa Lompsukan ravinnepähkäilythreadissä.

Huom! Seuraavaa ei voi hyvälläkään tahdolla sanoa minkäänlaiseksi tutkivaksi journalismiksi, koska mitään testejä ei ole kalibroitu. Lisäksi testit ovat itsessään niin suuntaa antavia, että niistä ei mitään tarkkoja lukemia saa. Jos nitraattitestin asteikon tarkkuus on 12,5 ppm:ää, niin se ei voi olla kovin tarkka. Siihen tulee lisäksi käyttäjän mittausvirheet mukaan. Toki veden määrä on ruiskun asteikon mukaan mitattu, mutta esim. jauheen määrä nitraattitestissä voi vaihdella lusikasta toiseen. Samaten akvaariossa olevan veden määrä vaihtelee hieman.

Lisäksi minulla ei ole mitään tietoa kuinka paljon Profiton ja Ferron sekoitus mitäkin ravinnetta lisää TAI nostaako 20ml Nitroa oikeasti 8 ppm nitraatin ja 5,2 ppm:ää kaliumin määrää noin 250 litrasessa tankissa. Tuon mukaan 10 ml/500 litraa vettä nostaa nitraattia 2 ppm:ää ja kaliumia 1,3 ppm:ää. Testin mukaan sininen akva kuitenkin hyppäsi 20ml annostuksella selkeästi alle 12,5 ppm:n nitraattimääristä ensin yli 25 ppm:ään ja sitten mukamas 10 litran vedenvaihdolla 12,5 ppm:ään. Vettä oli välissä kuitenkin sekoitettu.

Tämä on siis vain hauska testi siitä mitä tapahtuu kun eri ravinteita ympätään akvaan.

240 litraset tankkini ovat siis teoriassa identtiset valaistukseltaan ja litramääriltään. Valaistuksesta siis vastaa 33W Aqualightin BeamsWorks Hi-Lumen LED. Silti tankit käyttäytyvät ihan eri tavalla levän suhteen. Sinisessä tankissa on sekä viherlevää lasissa, että sinilevää pohjassa. Punainen tankki on lähes levätön.

Käytännössä pikaisella vilkaisulla jo näkee, että tankit ovat oikeasti täysin erilaisia. Kalasto on erilainen, kasvit ovat erilaisia, ja pohjamateriaali on erilaista ja sitä on eri määrä. Oikeastaan tankeilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin teoreettinen litramäärä ja teoreettinen valon määrä.

Ravinteita ymppäsin tesimielessä saman määrän molempiin akvaarioihin toissapäivänä, eli 10ml Profiton ja Ferron sekoitusta. Seuraukset on havaittavissa jo tänään, ja ne olivat täysin erilaiset: sinisen kipon sinilevä lähti leviämään kun taas punaisesta kiposta levä väheni entisestään. Mitenkäs tämä on mahdollista, kun kuitenkin sama määrä ravinteita ympättiin akvoihin?

Nitraattitesti kertoo heti eron. Punaisessa akvassa oli mittauspäivänä testin mukaan noin 12,5 ppm:ää nitraattia. Todennäköisesti, koska siellä on paljon hajoavaa kasvimassaa, iso ravinteikas juurakko, sekä suurempi biologinen kuorma kaloista. Jo partamonni yksin paskoineen vastaa helposti useampaa punapäätetraa. Vastaavasti Sinisen akvan nitraatit oli testin mukaan nollassa.

Mittasin tänään uudelleen ja myös punaisen akvan nitraateille oli käynyt kato. Senpä takia ymppäsin molempiin akvoihin Nitroa niin paljon, että testit näyttivät aika tarkkeen 12,5 ppm:n arvoa. Siniseen akvaan siis ensin 20 ml ja sitten takapakkia kun loikattiin testin mukaan <12,5 --> 25 ja punaiseen myös 20 ml johon juuri ja juuri saatiin tuo 12,5 ppm:ää testin mukaan.

Toinen pieni ero on akvoissa. Punaiseen akvaan menee kiljupöntöstä hyvin pieni annos CO2:sta ihan normaalista ilmastinkivestä, joka on sijoitettu streamin alle. Streamiin osuessaan se pöllähtää pieninä kuplina ympäri allasta. Tämä on itse asiassa ollut jo käytössä jo sunnuntai illasta asti. Tämä on todella minilisä, sillä se on 1 kupla / 6 s.

Tutkittaessa vesiarvoja löytyy vielä muitakin eroavaisuuksia. PH Punaisessa akvassa on hiilidioksista huolimatta 7,4 ja KH5 kun taas Sinisessä akvassa pH on 7,2 ja KH3. Hiilidioksiditaulukon perusteella sinisessä akvassa pitäisi itse asiassa olla enemmän hiilidioksidia, vaikka sitä ei sinne mene yhtään!

Tosin täytyy muistaa, että saavuimme juuri valaistusjakson loppuun ja ravinteet on nyt ympätty akvaan yölevon ajaksi. pH tulee olemaan aamulla paljon alhaisempi, koska sekä kasvit, että kalat tuottavat yöllä hiilidioksidia.

Lisäksi täytyy muistaa, että akvaan ympätyn kaliumin ja siellä olevien fosfaattien määrästä ei ole mitään tietoa.

[Norhie]

Lukihäiriö iskenyt eilen, eli kyllähän siellä punaisessa akvassa oli taulukonkin mukaan enempi CO2:sta kun sinisessä. Meinaan, että käsittääkseni 6 on enemmän kuin 5,7 mutta kuka näistä numeroista nyt selvää ottaa. Puolustuksena meni noiden testien kanssa nukkumaanmenoaikakin (klo 22) ohi. Meinaan, että eihän sitä enää puol kahentoista aikaan yöllä kenenkään pää voi pelata.

No sepä siitä. Mittailin tänään arvot aamulla heti valojen napsahtaessa päälle. Käytännössä pH ei ollut muuttunut mihinkään yön aikana ja KH oli pysynyt samana. Testeissä näkyi ehkä pientä 0,1 asteen muutosta kohti hapanta. Tuo on kuitenkin niin pieni, että sen voinee laskea mittausvirheen piikkiin. Edes JBL:n pH testi ei huomioi 0,1 asteen muutosta. Lisäksi käytännössä sillä ei olisi mitään vaikutusta yhtään mihinkään. Hiilidioksidin määrässä se vastaa maksimissaan noin 1,5 mg/l muutosta.

Voidaan siis todeta, että akvan jotenkin mitattavista olevista arvoista hiilidioksidia on ainakin liian vähän muille kuin erittäin matalan hiilidioksiditason vaativille kasveille. Onneksi suurin osa kasveista on niitä. Esimerkiksi anubiaksen hiilarintarve asettunee 3-5mg/l (eli 3-5ppm) heikossa valaistuksessa. Ei siis ihme, että tuo monte carlo matto ei pärjää. Se vaatisi jo 6-14 mg/l. Nämä Tropican vertailuarvoja, joissa 3-5 ppm on alhainen, 6-14 ppm on keskitasoa, ja 15-25 ppm on vaativa. Minun akvaarioissa on siis vain noin 6 mg/l hiilidioksidia. Käytännössä siis vain mitä akvaario itse tuottaa. Tuo pieni hiilidioksidilisä kiljupullosta ei käytännössä ole mitattavissa - etenkin kun se hyytyi kokonaan tässä yön aikana. Laitan ehkä uudet kiljut viikonlopun aikana porisemaan.

Nitraattitesti tuli hieman oranssimpana kuin eilen. Odotettavissahan oli, että yön aikana kasvit eivät nitraattia kuluta, vaan päinvastoin sen määrä kasvaa. Punainen akvaario oli ehkä hieman oranssimpi kuin sininen akvaario. Käytännössä kuitenkin mahdotonta määritellä mitään muuta kuin että määrä asettuu todennäköisesti johonkin 12,5 ppm - 25 ppm välille. Jälleen kerran testi on vain suuntaa antava.

Ymppäsin molempiin akvoihin 10 ml Profiton ja Ferron sekoitusta myös tänään. Jos tuo Lompsukan löytämä laskuri pitää paikkaansa, niin Profito on aika laimeaa tavaraa. Lisäksi siitä puuttuu kaikki makrot kaliumia lukuunottamatta, kuten aikaisemmin todettiin. Tuo laskuri näkyy laskevan viikkoannoksen määrän "matalan valon" tankkiin raudan perusteella, eli rauta olisi rajoittava tekijä.

Veikkaan, että tankin oman nitraatin varassa on turha elää. Nitroa siis kuluu ainakin jonkin verran. Meinasin ylihuomenna taas testata nitraatit, niin selviää kuin paljon on kulunut. Tietenkin meillä on vieläkin kaksi hyvin isoa aukkoa tiedoissa, joita ei ole mitenkään mitattu. Nimittäin ne fosfaatit ja kasveille yltävän valon määrä.

Toki unohdan tuon nitrolla läträämisen heti kun ne jauheet saan. Se oli muutenkin toiselta harrastajalta tullut ylijäämäpurkki.

[Lompsukka]

Oon nyt hiljakseen seuraillut tätä sun prokkista, kun en oikein keksi kommentoitavaa
Tuota lannoitepallottelua tehdessä löysin myös tällaisen http://infographics.myaquacalc.com/?p=333
kuvaajan, jossa on määriteltynä erilaisia kasvien puutoksia ja niiden taustalla luultavimmin olevia aineita. Kuva oli ainakin itselle tosi näppärä apuväline tuonne altaaseen tuijotellessa ja aion hyödyntää tuota jatkossa

[Norhie]

Juuh. Minulle iski paha "tahtoo ton" kuume taas päälle. Selailin erilaisista kaupoista magneettiventtiileitä, paineenalentajia, erilaisia diffuusereita jne. Kyllä vissiin sitten kuitenkin käyn vääntämään noihin 240 litrasiin hiilidioksidisysteemin. Meinasin 2 kg pulloa splitterin kanssa kun nuo tankit ovat vierekkäin.

Pienellä selauksella perussysteemin splittereineen saisi halvimmillaan noin 115€ pintaan. Tässä mukana paineenalennin kahdella mittarilla, magneettiventtiili, kuplalaskuri integroidulla venttiilillä, bazooka diffuusori, sekä tuo splitteri. Yllättäen samasta paikasta mistä ostin lannoitteet. Ei vaan ole heillä tällä hetkellä varastossa noita paineenalentimia. Tuossa ei ole siis mukana postikuluja.

Pullo pitänee hankkia tai ainakin täyttää paikallisesti, kun täydet pullot on VAK-kuljetuksia. Ulkomaiset pullot eivät lisäksi varmaan ole käyneet pakollista katsastusta, että postikulujen ja katsastuksen jälkeen tuskin tulee halvemmaksi. Niin siis jos posti edes kuljettaisi noita.

Laitoin paikalliselle sammutinhuollolle sähköpostia, että olisiko heillä tarkastettuja käytettyjä pulloja kaupan. Sekä tietenkin, että täyttävätkö pulloja. Riippuu ihan niiden vastauksesta...