Akvaariopäiväkirja

[Norhie]

Joo. Tarkoitin siis, että pitää ottaa tohon karanteeniakvaan ja lääkitä siellä, jos lisää oireilijoita näkyy - tai sitten tehdä niitä varten oma karanteeni. Noita SmartStoreja kun minulta löytyy useampikin ja ne käy ihan hyvin tuohon tarkoitukseen. Toisaalta jos on matoja, niin kyllä ne madot on tähän mennessä jo kaikki kalat tartuttaneet.

Valitettavasti aika lailla tuon linkittämäsi camallanus cotin väristä ja kokoista oli se pohjassa oleva nauha, mutta minusta tosin yhtenäisempää, eli ei noin pieninä erinä, vaan kiinteä pitkä nauha. Avattuna siitä oli tullut varmaan joku sellainen 5 cm, kun oli puoli senttiä pitkä ja muutaman millin leveä (siis kasassa ollessaan). Saattoi tosin olla veristä kalankakkaakin.

Katselin muut fisut läpi ja seuraavia havaintoja:

• Taistotytöillä ei ainakaan mitään roiku mistään
• 2 ruskopiikkisilmää näyttävät terveiltä
• 1 aalto, joka viettää aikansa kiipeilemällä ison juurakon päälle, on myös nähdäkseni kunnossa.
• 1 siamilainen tuli kurkkaamaan puskien takaa, ja huomatessaan minut livisti koloonsa
• Endlerin poikasia on näköjään tullut kaksi rapujen mukana. Molemmat kunnossa.
• Rapusilla ei ainkaan ole mitään silmin näkyviä sisäloisia (yhdellä on munat sisällä) - tarttuuko nuo edes rapuihin?

Luulen, että tuo kuollut on se huonokuntoinen aaltopiikkisilmä. Aluksi katsoin siamilaiseksi, mutta kyllä se aalto on. Todennäköisesti se piileskeli tuolla sulkaärviän alla, koska sieltäpäin singahti. Vielä on kadoksissa viisi piikkisilmää...

Muita havaintoja: oma influenssa ei ota paranemaan päin, joten huomenna taidan mennä vaihteeksi tutkimuskeskukselle normaalin työpisteen sijaan. Samalla voisi vesilabrassa mittauttaa akvan arvoja, jos vaan muistan ottaa näytteen mukaan ja heillä on aikaa testata.

[Fisutar10]

Kalalla voi olla hyvin "vain" verinen uloste ja jos syöttää vielä jotain punaista ruokaa, sekin vaikutta toki kakan väriin. Juu, madotus koko purkin ongelma. Bakuinfektiokin joskus, mutta hyvä veden laatu ja ei-ylitiheä kanta jo auttaa asiaa usein. Kunnon infetio pitää sitten hoitaa sairaalakipossa.

Joo, vie vesi tutkittavaksi. Ja seuraile ulosteita. Itse tosiaan sisäloislääkitsen kaikki fisut tervetuliaisena ja kausiluontoisesti, jos epäilen jotain. Mutta kaikki kalat kun menee mikroskoopin läpi kuollessaan, tuskin ylläreitä tulee .

Kala kun vetelee viimeisiään, se yleensä tekee limaista ulostetta ja verinen voi olla toki, jos paha infektio. Usein myös kalssa muita infektion merkkejä iholla, ei välttämättä toki.

Ei kannata panikeerata, mutta tarkkaile tosiaan ulosteita. Kala voi myös laihtua vaikka syö, tai lopettaa syömisen. Mutta nuokin oireet voivat johtua mistä vain toki.

[Norhie]

Pöh. Enpäs sitten päässytkään tutkarilla käymään, kun tuli muita hommia. Toisaalta siellä taisi startata konekin tällä viikolla, niin silloin ei vesilabran porukoilla ole muutenkaan aikaa testailla.

Joka tapauksessa löysin osan siitä punaisesta kerästä... ja se muistuttaa erehdyttävästi punaista lankaa. Mistä tuonne vaan olisi lankaa päässyt? Lisäksi se oli kyllä sunnuntaina suurempi. Tuo ei kyllä mitään vaalenemisen merkkejä ole näyttänyt, että josko kuitenkin lankaa...?

• Lankako? (2,6 megaa)

Edit: matoa tuosta ei kyllä minusta saa tekemälläkään...

[Fisutar10]

Pöh. Enpäs sitten päässytkään tutkarilla käymään, kun tuli muita hommia. Toisaalta siellä taisi startata konekin tällä viikolla, niin silloin ei vesilabran porukoilla ole muutenkaan aikaa testailla.

Joka tapauksessa löysin osan siitä punaisesta kerästä... ja se muistuttaa erehdyttävästi punaista lankaa. Mistä tuonne vaan olisi lankaa päässyt? Lisäksi se oli kyllä sunnuntaina suurempi. Tuo ei kyllä mitään vaalenemisen merkkejä ole näyttänyt, että josko kuitenkin lankaa...?

• Lankako? (2,6 megaa)

Edit: matoa tuosta ei kyllä minusta saa tekemälläkään...

Heh, voi olla. Testaa venyttämällä. Luulisi langan erottavan madosta, joka menee rikki vetäessä helpommin ja toki kuituja ei saisi olla . Ja itsekin epäilen tuota langaksi:).

[Norhie]

Juuh. Tein venytyskokeen ja kyllä se lankaa on. Mistähän hitosta tuonne on punasta lankaa päässyt.

[Fisutar10]

Noo, aina niitä ajautuu. Pääasia, ettei mitään kaloille vaarallista kuten lasisiruja yms....Tosiaan hyvä tarkastella löytöjä tarkemmin - hyvä suurennuslasikin poikaa eikä suuri investointi. Ja hyvä kamera auttaa lisänä, niin saa tarkemman kuvan ja ikuistaa löydön. Mikroskooppi toki hyvä hanke...

[Norhie]

Twigtailit saapui...

• Kultasampikaranteeni 1 (Su 23.10.2016 / 1,4 megaa)
• Kultasampikaranteeni 2 (Su 23.10.2016 / 1,0 megaa)

Oikeasti siis Whiptailit, mutta enempi nuo on Twigtaileja tällä hetkellä. Siis ne kultasampimonnit (sturisoma aureum) joista mainitsin aikaisemmin. Näistäpä ei näköjään pikaisella haulla suomeksi paljoa löydy, mutta törkeen kalliita fisusia kuitenkin ovat. Kolmesta pikkusintistä sai pulittaa 29€/kpl. Ne muuten tilattiin 5 cm kokoisina, mutta aika lailla saa puristaa senttejä kasaan, jos noista pienemmistä 5 cm saa.

Tuolla ne köllöttelee karanteeniakvassa ihan tyytyväisen oloisena - tai ainakin oletan, että ovat tyytyväisiä. Eivät ne kovin paljoa liiku ja mikään tarjottu ruoka ei tunnu oikein kelpaavan. Kokeilin plecotabseja, katkarapupellettejä, ja kiehautettua kurkkua. Ei tunnu kelpaavan.

Toisaalta akvassa on niin paljon ruskolevää, että saattavat vedellä sitä huiviinsa.Tipautin sinne myös viherleväisen sammalmytyn, mutta eivät minusta siihenkään ole koskeneet. Ovat toki enempi yöaktiivisia, että saattavat syödä yöllä. Ovathan ne kuitenkin torstaista asti tuolla jo olleet ja sitä ennen kolme päivää reissussa. Norppikseen Hollannista tilattuja nääs.

Sintit ovat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta eivät pärjää pelkällä kasvisruoalla. Pitäisi siis saada syömään noita plecotabseja tai sitten pakastesurvareita. pH suositus on 6,5 - 7,5 ja lämpötila 20-26 astetta. Tosin tuosta lämpötilasta löytyi muutama eriäväkin mielipide, mutta suurin osa näytti suosittelevan tuota väliä. Akvassa pitäisi olla juurakoita ja kasvitkaan eivät olisi pahasta. Kasvavat noin 15 cm pitkäksi, mutta suurin osa siitä on tikkumaista pyrstöä. Kutevat helposti, mutta penskat kuolevat yleensä nälkään, koska niitä on vaikea saada syömään. Pitävät reippaasta virtauksesta. Etenkin pentuna.

Karanteeniakvan tekniikasta

Suodatuksesta vastaa Aliexpressistä hankittu "sponge filter". Virtauksesta taas vastaa aikoinaan Zoopermarketista hankittu 5W kompakti kiertovesipumppu. Lämmitykseen hommasin Norppiksesta taas reippaasti ylimitoitetun Jäger Präzisionin. Periaatteessa eivät tarvitsisi lämmitystä, mutta nostin 25 asteeseen, joka vastaa jotakuinkin tuon 180 litrasen lämpötilaa, jotta tottuvat jo heti siihen.

Nuo tosiaan tykkäävät reippaasta virtauksesta. Tosin tuntuvat nyt vaihtelevan paikkaa sattumanvaraisesti. Tällä hetkellä pienemmät ovat virtauksen tiellä, mutta suurin on taas vastakkaisessa takanurkassa.

Onkos kenelläkään muuten ideaa miten saisi pysymään pakastekuivatut survarit yhdessä kasassa ja vieläpä pohjassa? Voisin pari pikkulieroa tuonne tipauttaa, mutta kun ne on ne tuppaavat kellumaan.

[Norhie]

Tehdäänpäs tähän väliin pieni akvastatus. 65 Litranen on sen verran hyvässä kunnossa, että siitä ei oikeastaan ole mitään mainittavaa. Etenkin kun ko. akvaario on kohta historiaa!

Olen nimittäin hommaamassa toista 180 litrasta Juwel Rioa heti kun tukkuri alkaa toimittaa "tummaa puuta" uudella kaapistolla. Tarkoitus olisi siirtää 65-litrasen kalasto ja kasvisto siihen. Tämä lähinnä siksi, että olen helposti innostuvaa tyyppiä. Innostuneena jaksaa jatkuvasti, ja tuntuu, että akvassa ei edes tapahdu muutoksia tarpeeksi nopeasti. Koko ajan tekisi mieli kopeloida. Sitten kun innostus laantuu, niin kaikki pienet ylläpitorutiinit pitää tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta "jaksaa" tehdä ne.

Esimerkiksi tuossa pikkualtaassa ärsyttää, kun aina on jotain tiellä siivotessa. Tämän takia nykyinen 180 litranenkin on avoallas. Viikkottainen ylläpito hoituu vartissa, ellei halua touhuta enemmän. Päivittäin vain hieman lisään vettä haihtuneen tilalle.

Ei muuten kukaan haluaisi ostaa parilla kympillä tuota pikkuallasta sitten kun tyhjennän sen? Se on muutaman vuoden vanha ja silikonit erinomaisessa kunnossa.

180L Akvan status / 231016

• Akva (Su 23.10.2016 / 2,3 megaa)
• Tökkivät taistot (Su 23.10.2016 / 15s / 35 megaa - kannattaa tallentaa ennen avaamista)

Kuvasta ei uskoisi, mutta tuolla on siis muitakin asukkaita kolmen taistotytön lisäksi. Tyttöjen lisäksi akvassa on siis 6 kpl leväsukarapuja (Caridina multidentata) ja 2 kpl vahingossa mukaan tulleita hohtomiljoonakaloja, sekä N-kappaletta piikkisilmiä. N-siksi, että en oikeasti tiedä kuinka moni niistä on vielä hengissä. Kuusi olen nähnyt tämän viikon aikana, mutta yhdeksän niitä siellä pitäisi olla.

Kyllästyin tylsän mustaan soraan, joten sekoitin siihen vaaleampaa soraa joukkoon. Lisäksi oikeaan takareunaan juurakon taakse on tehty hieno valkoinen hiekkapeti piikkisilmiä varten. Se ei tuolta erotu, sillä se päättyy jo hieman ennen juurakkoa. Akvan kasvistossakin on tapahtunut suuria muutoksia, mistä alla hieman lisää.

Kokemuksia sammaleista

Yleisellä tasolla kaikki sammaleet keräävät perhanasti levää, mutta toisaalta ne on melko helppo puhdistaa levästä. Isonäkinsammalta lukuunottamatta ne myös lähettävät herkästi pieniä palasia ympäriinsä, joita pitää aina toisinaan siivota akvasta. Jos haluaa oikein nätin kestävän sammalmytyn, niin kannattaa etsiä akvasta suurin itsestään irronnut palanen, ja antaa itsekseen kasvaa isoksi. Vaatii kärsivällisyyttä. Sammalpallon taas saa helposti kasaan useammasta pienestä palasesta, jotka kasvattaa lomittain esim. purkissa. Sammaleet on pääosin vaatimattomia, eivätkä tarvitse esim. hiilidioksidilisää (tosin kasvavat sitten hitaammin).

Itkusammaleet (Vesicularia ferriei 'Weeping') saivat kyytiä juurakosta. Idea oli kiva ja olisi ehkä toiminut vähän tasapainoisemmassa akvassa. Nyt ne penteleet keräsivät niin tolkuttomasti viherlevää, että sammaleen sijaan juurakossa kasvoi limaklönttejä. Revin siis suurimman osan pois ja kasvatin (tai oikeastaan kasvatan) niistä sammalpalloja. Muuten kokemus kasvista on erittäin positiivinen, sillä se on helppohoitoinen ja kivan muotoinen. Vaatii hieman enemmän valoa kuin suurin osa sammaleista.

Isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica) on kasvanut pikkualtaassa niin valtavaksi, että leikkasin siitä useamman alun, ja laitoin ne tuohon juurakkoon itkusammaleen tilalle. Ne on paljon helpompi pitää siistinä, ja kiinnittää tarvittaessa takaisin, jos tarvitsee huuhdella levät pois. Ei varsinaisesti tarvitse paljon valoa selviytyäkseen, mutta kasvaa todella hitaasti varjossa. Yksi suosikkikasveistani.

Kelluhankasammal (Riccia fluitans) puolestaan päätyi muovisen sammalpalloon sisälle. Irtonaisena kylvää akvaarion täyteen pieniä väkäsiä. Sammal saattaisi toimia kiinnitettynä hiusverkkoon tai vastaavaan, josta sen väkäset eivät pääse irtoamaan, mutta sen verran työlääksi muodostui, että saa minulta ison miinusmerkin. Jos joku haluaa tuon sammalpallon (miinus kuoret) niin saa vaikka ilmaiseksi, tai jos pari euroa maksaa, niin aina parempi. Kelluhankasammal vaatii enemmän valoa ja hiilaria kuin muut sammaleet. Hajoilee nimittäin vielä pahemmin ilman niitä.

Liekkisammal (Taxiphyllum 'Flame') on akvassa myös ihan ok. Se alkaa myös pikkuhiljaa aaltoilemaan liekkimäisesti, joten aina parempi. Pitäisi vain olla valoisammalla paikalla, sillä se kasvaa aika hitaasti juurakon alla ilman suoraa valoa. Vähän sama kuin isonäkinsammal, eli pärjää vähällä, mutta kasvaa hitaasti. Leveyssuunnassa kasvu on käytännössä olematonta, eli kasvaa pääasiassa vain korkeutta. Kerää myös herkästi levää.

Piikkisammalta (Taxiphyllum 'Spiky') tuli hommattua viime kasvisatsissa, mutta sitä en ole edes vielä kiinnittänyt mihinkään. Se on tuossa akvan päällä omassa purkissaan ja tuntuu kasvavan siinäkin ihan iloisesti, joten vaatimaton se ainakin on. Tarkoitus olisi laittaa se kasvamaan tuon suodattimen imuputken ympärille.

Kokemuksia muista kasveista

Apilasaniaiset (Marsilea Crenata) on istutettu tänään uudelleen. Ne ovat akvaan kyllä liian pieniä, joten mietin vielä mitä näiden kanssa teen. Sopisivat varmasti nanoakvaarioon. Harmi vain, että tuli ostettua näitä kaksi erää, eli 15€ meni periaatteessa turhaan. Ostin viime erässä Marsilea Hirsutaa tilalle, joka kasvaa isommaksi. Katsotaan miten se lähtee kasvamaan.

Hentorotala (Rotala rotundifolia), patsulit (Pogostemon erectus), sulkaärviä (Myriophyllum mattogrossense), sekä vedensuosikki (Limnophila sessiliflora) ovat muodostuneet vakiokasveiksi, mutta niitä ei ehkä kannata kaikkia työntää samaan akvaarioon, sillä kasvit ovat pitkälti toisiaan korvaavia. Hentorotala ja vedensuosikki ovat vaatimattomia ja nopeakasvuisia, mutta niitä pitää leikata ja istuttaa usein uudelleen. Etenkin jos haluaa tiiviin kasvuston. Patsulit kasvavat tiiviiksi ryhmäksi ja sulkaärviä taas leviää upeaksi viuhkamaiseksi puskaksi itsestään, mutta molemmat vaativat suhteellisen voimakkaan valon ja hiilarilisän, tai sulavat altaaseen.

Rotala Bonsai on ehdoton suosikkini etulalan kasveista - tosin en ole kovin monia ehtinyt kokeilla. Se ei oikeastaan leviä vaakasuunnassa mihinkään, mutta kasvaa suhteellisen nopeasti 5-10 cm korkeuteen ja pysähtyy siihen - tai ainakin kasvu hidastuu kunnolla. Nyt kun sen jotenkin saisi vielä levittäytymään vaakasuunnassakin. Vaatii tosin kohtalaisesti valoa ja hiilidioksidilisäkään ei ole pahasta.

Sekalaista sähellystä

Kelpaako kenellekään ruukkurotalaa miinus ruukku? Laitoin nuo leikkaamani hentorotalat ruukkuihin juurettumaan, ja ne alkaa olla kohta juurissa. Toisessa taitaa olla 7 kpl varsia ja toisessa 10 kpl. Sulkaärviästäkin irtoaa kohta alkuja, kuten myös kahdesta vedensuosikista. Ilmaiseksi en tosin anna, kun on sen verran iso työ noiden kanssa, mutta saa tarjota ja hakea Imatralta, jos haluaa. Kannattaa käyttä kasvit alunakylvyssä, jos haluaa välttyä viherlevältä, sillä sitä tuolla akvassa on (maksaa pari euroa apteekissa).

[Norhie]

Levä kun levä...

Pikapäivitys ennen pötkölleen menoa. Pitää nimittäin tehdä pieni oikaisu. Lueskelin omia tekstejäni ja huomaan, että olen viitannut usein 180 litrasen "viherlevään". Toki siellä viherlevääkin on, mutta se ei ole ongelma. Oikeasti ongelmana on sinilevä, eli syanobakteerit. Ne tulla tupsahtivat akvaan todennäköisesti alhaisen nitraattitason takia, koska akva oli suhteellisen pitkään ilman asukkaita, ja tämän jälkeen ainoat asukkaat olivat taistotytöt useamman viikon verran. Nitraatit olivat siis melkein koko ajan nollassa, mikä yhdistettynä 44W led valaisimeen räjäytti levtuotannon käyntiin. Vasta nyt alkaa nitraatti pikkuhiljaa kohota, kun akvassa enempi asukkaita. Asiaa ei varmasti auttanut muutenkin epätasapainossa oleva akva.

Leväongelma levähti vieläkin enemmän käsiin juurikin sen piikkisilmien kuolemaksi koituneen siivouksen aikana. Silloin nimittäin levitin koko sinileväkannan ympäri akvaariota aina pohjamateriaalia myöten. Sen takia siis jouduin purkamaan koko tuon sammalpuun, kun kaikki sammaleet olivat paksun limakerroksen peitossa. Sen takia olen myös joutunut seulomaan pohjasoran kahdesti, jotta levä ei tukahduta bakuja ja kasvistoa. Pienissä erissä toki, jotta ei törmätä ammoniakkipommiin.

Hyvä uutinen on, että sinilevä alkaa hiljalleen olla selätetty juurakoista ja pohjasta, mutta jäljellä olevat sammaleet ovat vielä sen peitossa. En haluaisi noita liekkisammalia ja loppuja juurakkoon kiinnittyneitä sammaleita enää repiä pois. Mietin, että josko kokeilisi Easy-Lifen Blue Exittiä, koska se ei ilmeisesti ole vaarallinen katkoille, mutta tappaakohan tuo normaalin bakteerikannan?

Parempi uutinen on, että twigsterit syö! Piilevää nimittäin. Tipautin karanteeniakvaan myös keihäslehden päälle puolikkaan pleco tabsin. Jos eivät koske siihen yön aikana, niin se on sen päältä helppo imuroida pois vettä pilaamasta. Samalla odottelen, että viherlevä (siis oikeasti nyt viherlevä) kanta lähtee leviämään tuohon akvassa olevaan juurakkoon sen vieressä olevasta sammalpuskasta, jonka poimin leväisen juurakon päältä. Toistaiseksi aika nihkeää ollut... ehkä pitäisi siirtää pikkuakvasta joku kivi sinne.

[KungfuPanda]

Hahhah, toinen 180 l kuulostaa erittäin positiiviselta addiktiolta akvaarioiden kanssa puuhailuun Et toiseksi altaaksi ole kuitenkaan 240 l Juwelia ajatellut?

[Norhie]

Hahhah, toinen 180 l kuulostaa erittäin positiiviselta addiktiolta akvaarioiden kanssa puuhailuun Et toiseksi altaaksi ole kuitenkaan 240 l Juwelia ajatellut?

Ei kai se nyt niin addiktiosta kerro, kun se kuitenkin korvaa tuon vanhemman 65 litrasen... eihän... ?

Olen toki ajatellut 240 litrasta myöskin, mutta tuo 180 litranen sopii niin mukavasti tuohon seinän viereen. Toki siinä olisi vielä tilaa 240 litrasellekin... siis tuon toisen 180 litrasen lisäksi, mutta taidan pidättäytyä kahdessa akvassa + pentu/karanteeniakvassa. Ainakin toistaiseksi. Tuleehan kahdesta 180 litrasestakin kuitenkin jo yhteensä 360 litraa vettä.

Tuo 180 litranen tuntuu ihan mukavalta hoitaakin. Vaihdan siihen viikon mittaan noin 30 litraa vettä pienissä erissä. Nyt vähän enemmän kun taistelen tuon sinilevän kanssa. 240 litranen toisi periaatteessa vain 20 cm leveyttä ja 5 cm korkeutta lisää. En kyllä ihan varma ole onko se sen arvoista, kun ei sinne yhtään sen suurempia kaloja saa kuin 180 litraseen.

Sinilevän tappajaksi valikoitui muuten suosituksesta Cerpofor Aerocol, jonka tuotekuvauksessa tosin sanotaan, että rapu ja kotiloaltaaseen omalla vastuulla, vaikka ei siinä valmistajan mukaan mitään niille vahingollista pitäisi olla. Toistaiseksi putsatuille alueille ei ole lähtenyt leviämään takaisin, joten toivottavasti pääsen siitä kokonaan eroon.

[buttnekkid]

Hei,

Meillä oli kanssa paha sinileväepidemia aikoinaan. Sen hajun muistaa ikuisesti.

Meillä auttoi 4 päivän pimennys ja suodattimesta "löytyneen" suodatinpatruunan puhdistus. Oli jäänyt puhdistamatta Aquaballista se ohkainen patruuna joka on lähinnä ropellia.

Kokeilin myös tuota Easy-Lifen tuotetta joka vieläkin löytyy kaapin perältä. Ei auttanut.

[Norhie]

Pimennystäkin harkitsin, mutta päätin tuota aerocolia kokeilla. Eikös se niin ole, että kemian keinot on aina se luonnollisesti luontevin vaihtoehto. Mitä sitä valo-ruokinta-ravinne tasapainoa säätämään.

Mut joo. Katsotaan mitä tapahtuu tuon mömmön heittämisen jälkeen. Ei vielä ole ihan hanskassa tuon 180 litrasen akvan tasapainotus. Ainahan nuita syanobakteereita altaassa on, mutta ei tarvitsisi levitä ihan noin laajaksi.

Jahka kuuri on lopussa, niin kunnon siivous ja akvan tasapainotus edessä!

[Norhie]

Kalasopassa tapahtuu

Teen varsinaisen statuspäivityksen vasta kun 180 litrasen Aerocol kuuri on ohi, mutta sinilevä on onneksi vähentynyt altaassa reippaasti. Havaintona voidaan todeta, että kannattaa avittaa tuota mömmöä hajottamalla limapesäkkeitä esim. kukkatikulla. Kuollut/kuoleva sinilevämassa kulkeutuu helpommin suodattimeen pieninä palasina.

Samalla muutin 180 litrasen ravinneymppäystä varovaisesti. Sen sijaan, että ymppään sinne kahdessa osassa päivän mittaan 4 millilitraa EasyCarboa, niin työnnän sen kokonaan aamulla. Veikkaan, että annosta pitää vielä hieman kasvattaa. Tämän lisäksi tipautan sinne 3ml/päivä profitoa, ja joka toinen päivä pari milliä Ferroa. Suositushan molemmissa on 10 ml/100 litraa, mutta pikkuakva on osoittanut, että kannattaa dumpata vähän yli suosituksen, jos on paljon kasveja. Tarvittaessa sitten vähennetään taas.

Ferroa en meinannut jatkossa dumpata, mutta kun sitä on keräytynyt peräti kaksi purkkia, ja nuo rotalat tuntuvat tykkäävän pienestä lisäyksestä, niin antaa mennä niin kauan kuin riittää.

Ravut eivät muuten ole olleet moksiskaan Aerocolista tai Easy-Carbosta, kuten eivät kalatkaan. Valitettavasti silti hieman huonoja uutisia. Betta Bertta (alias Paksu Bertta) skitsahti oikein urakalla ja murjoi Prinsessan niin pahoin, että piti viedä Prinsessa erilliseen pieneen karanteenitankkiin. Nyt Bertta yrittää tehdä Sinille saman murjomistempun.

Myös 65-litrasessa sairastui yksi pikkukaloista. En kyllä tiedä mihin, sillä kalasta tuli oudon "kulmikas" ja "jokin" peittää sen raidan osittain. Kala on kuitekin outoa kyllä ihan hyvissä väreissä muuten, mutta todella heikkokuntoinen. Eristin sen samaan karanteenitankkiin Prinsessan kanssa ja viskasin Easy-Lifen Multicuraa perään. Ei optimaalinen ratkaisu, kun ei tiedä mikä tuota pikkukalaa vaivaa, mutta loppuu itseltä lämmittimet ja ilmapumput kesken.

Ainakaan toistaiseksi ei ole pikkukalan oireet tarttuneet Prinsessaan, joten taudin nimenä voi olla vanhuus.

[Norhie]

Pitkästä aikaa ihan virallinen akvastatus! Tipautin jo aikaisemmin sanan "viikko" pois statuksista, kun en aio näitä viikottain tehdä. Enkä myöskään aina sunnuntaina, vaan jatkossa vain kun on jotain kirjoitettavaa.

Huom! Videot kannattaa tallentaa ennen avaamista, koska googlen esikatselun laatu on surkea

180L Akvan status / 051116

• 180L Akva (La 5.11.2016 / 2,4 megaa)
• Punapäät01 (La 5.11.2016 / 20s / 46 megaa)
• Punapäät02 (La 5.11.2016 / 20s / 46 megaa)
• Noitis01 (La 5.11.2016 / 20s / 46 megaa)
• Noitis02 (La 5.11.2016 / 20s / 46 megaa

Sinilevä on vihdoin menneen maailman murheita osittain kiitos Aerocol kuurin, ja taisin keksiä "vahingossa" sen alkuperänkin. Akvassahan oli perustamisvaiheessa todella paljon valkoista höttöä juurakoissa, joka on siis ihan normaalia bakteerikasvustoa ravinnerikkaassa ympäristössä. Toki harjasin juurakot ennakkoon ja liotin pitkään, mutta olivat liian isoja keitettäväksi.

Oletin, että suodattimen sukka estäisi suurimpaa osaa hötöstä päätymästä ulkkariin, mutta näin ei todellakaan ollut. Jäin myös ihmettelemään, että missä se uuden akvan ruskoleväboomi oikein viipyy. No ei tarvitse ihmetellä enää! Se oli ulkkarissa, johon myös kaikki höttö oli sukan läpi imeytynyt!

Ulkkarin kannen avaus paljasti kerroksen ruskeaa liejua ja hienosuodatuslevyn, joka oli hienosta kaukana. Siitä ei ollut jäljellä kuin kasa ruskeaa löllöä. Vastaavasti biopalleroita ympäröi kellan-vihreä vesimassa, joka oli sekoitus sinilevää ja ruskolevää. Karkeasuodatuslevyt olivat tosin kestäneet aika hyväkuntoisina, mitä nyt olivat likaisia. Pikaisen puhdistuksen, hienosuodatuslevyn vaihdon, ja muutaman kirosanan jälkeen vesi on taas ulkkarissa kirkasta. Ulkkarihan on pyörinyt 1,5kk ilman puhdistusta, mikä ei kypsässä akvaariossa kovin paha aika ole, mutta olisi varmaan pitänyt tarkastaa uudessa se kuukauden sisällä.

Akvaarion kasvit saivat kunnon karsinnan. Otin ruukkurotalat (rotala rotundifolia) ja anubias nanan pois. Samalla otin myös takanurkan jättimäiseksi kasvaneen vedensuosikin (limnophila sessiliflora) pois. Kyytiä sai myös kelluhankasammal (riccia fluitans). Sääli rotaloita, kun kasvoivat jo kauniin punaisiksi, mutta akvassa on jo kaksi pohjaan juurrutettua rotalapuskaa.

Kalastoa kasvattamassa

Akvaarioon tuli eilen uusia asukkaita. Nimittäin 3 kpl punaisia noitamonneja ja 21 kpl punapäätetroja. Otin koko jäljelle jääneen erän, mutta oikeasti maksoin vain 19:sta kun pari oli niin rimpulaa, mutta en raaskinut jättää liikkeeseen. Selkeästi liian vähällä ruoalla ne fisuset, koska mitään näkyviä merkkejä loisista ei ole. Fisuset tulivat normaaliin tapaan Norppiksesta.

Akvaariossa uiskentelee siis:

• 1 hohtomiljoonakala joka eksyi akvaan rapujen mukana (toinen katosi)
• 3 punaista noitamonnia
• 3 taistelukalatyttöä
• 6 leväsukarapua
• 5-9 piikkisilmää (aalto, siamin, rusko)
• 21 punapäätetraa

Piikkisilmät innostuivat uusista asukkaista. Aikaisemmin fisusia ei näkynyt juuri koskaan avovedessä, mutta nyt osa tuli noitamonnien seuraksi syömään. Noitamonnit puolestaan ovat oikein vilkkaita veijareita ja päättivät ryhtyä välittömästi etualan fisuiksi ilman mitään ujosteluja. Ne nimittäin putsaavat vuoronperään sekä isoa juurakkoa, että etualalla olevaa avointa sorapetiä.

Punapäätetrat ovat kuulemman fisuina vesiolojen suhteen ronkeleita, joten oletin parin tippuvan heti alkutekijöiksi, tai ainakin ujostelevan heikkovärisinä. Ilmeisesti suuri parvi kuitenkin tuo niin paljon turvaa, että vain yksi fisusista leikki eilen kuurupiiloa, ja sekin on liittynyt tänään remmiin. Tänään kaikki viipottavat ympäri allasta suurena ryhmänä ja kirkkaissa väreissä - jopa ne rimpulat. Ruokaakin syövät, mutta vain osa hiutaleista kelpaa, joten kaivelin tetran ruokapaketista muutaman tubifex mytyn. Pitänee tilata akvaarioon.fi sivulta tubifex-kuutioita. Syövät luonnossa pieniä hyönteisiä nääs.

Kaikki akvan kalat ovat joko pohjakaloja tai pohja - keskiveden kaloja taistotyttöjä lukuunottamatta. Akvan kalakanta alkaa olla jo tapissaan, mutta meinasin vielä pienen 10-15 kpl parven hehkutetroja ottaa. Fisuset ovat tetrojen kääpiösarjalaisia, joten kyllä niitä tuonne pieni parvi vielä sujahtaa. Etenkin kun paksu bertta saa lähdön akvasta heti kun toinen 180 litranen tulee. Aivan liian aggressiivinen muita tyttöjä kohtaan.

Sekalaista sähellystä

Kultasampimonnit ovat kaikki kolme elossa ja terveitä. Päätin ottaa noitamonnit tähän 180 litraseen, koska lämpötilan puoleen noitikset menevät paremmin nykyiseen akvaan, ja kultasampimonnit taas hieman viileämpään veteen. Toistaiseksi saavat siis köllötellä tuossa karanteeniakvassa.

Siirsin 180 litrasen valaisimen akvan takareunaan ja käänsin hieman kohti etureunaa. Nyt valo paistaa voimakkaimmin takaosan isoille kasveille ja kulkee pidemmän matkan etualan kasveille. Helpottanee levätilannetta . Lisäksi laitan tilaukseen Eheimin installation setin suodattimen imupuolelle pääasiassa imuputken puhdistamisen helpottamiseksi.

[Norhie]

Käymässähän täällä vain ollaan...

Kalakuolemilta ei voi välttyä, mutta harmittaa ne silti. Akvaarioharrastuksen alusta seuraavat kuolemat on kirjattuna:

Rusokiilakylistä on kuollut neljä. Yksi lattialle hypännyt, yksi heti muutossa paksuna ollut, yksi kadonnut (todennäköisesti hypännyt), ja yksi johonkin outoon hivuttavaan sairauteen - ehkä vanhuuteen.

Piikkisilmistä olen todistanut kahden kuolemaa. Yhden lopetin sen bakutulehduksen takia ja yksi löytyi kuolleena. Molemmat aaltopiikkisilmiä. Viisi on todistetusti elossa. Lopuista en tiedä.

Punapäätetroista kuoli heikoin lenkki, eli kaloista kaikista rimpuloin. Se kuoli heti toisena päivänä akvaan siirtymisen jälkeen. Muut ovat onneksi elossa. Nyt altaassa uiskentelee siis 20 punapäätetraa.

Kultasampimonneista löytyi tänään yksi kuolleena karanteenista. Mitään ulkoisia merkkejä ei ole ja se liikuskeli eilen ympäri akvaa ihan mukavasti, mutta kaikki kolme söivät tosi huonosti, ja tämä oli fisuista suurin. Siirsin jäljellä olevat kaksi isoon akvaan siinä toivossa, että syövät paremmin siellä. Molemmat näyttävät terveiltä.

[Norhie]

Kirjottelin tästä jo tuonne kalatautiosastolle, mutta jos joltain menee ohi ja haluaa kommentoida, niin samat tiedot vielä tänne.

Aikaisemmin kupsahtanut rusokiilakylki on saamassa potentiaalisesti seuraa. Sehän kuoli karanteeniakvaan, mutta nyt toisellakin rusokiilakyljellä tuli samanlaisia oireita kuin ensimmäisellä miinus kiilan samentuminen. Vasemmassa kyljessä on pieni laikku ja oikeassa kyljessä useampi laikku, sekä törröttävän suomun alla kystä. Näyttää pitkälti samalta kuin mitä kuolleella fisulla oli. Toiset eivät näytä kärsivän mistään oireista. Tämäkin on ihan reipas, syö hyvin, eikä yritä eristäytyä.

Multicura ei ensimmäiseen fisuseen tepsinyt, mutta saattoi olla toki liiaan myöhäistä aloittaa hoito, kun se oli niin kasaan kuivunut.

Video kannattaa tallentaa levylle tai siitä ei saa mitään selvää, sillä Googlen esikatselu rajottaa laatua niin paljon.

• Kipiä kala? (11.11.2016 / 20s / 44 megaa)

Positiivisempana uutisena voidaan todeta, että jäljellä olevat kaksi kultasampimonnia heittäytyivät noitamonnien kanssa kimppaan. Alla pieni videonpätkä sulassa sovussa syöpöttelevistä monneista.

• Kimpassa kivempaa (11.11.2016 / 30s / 68 megaa)

Näin meidän kesken epäilen sen kolmannen kuolleen jälleen omien toimenpiteiden takia. Tuo karanteeniakva oli nimittäin hyvin ruskoleväinen, niin sain kuningasidean tehdä oikein perusteellinen pohjan pöllytyksen ja vedenvaihdon kun monnit olivat vielä altaassa. Se monni nimittäin kuoli kaksi vuorokautta sen operaation jälkeen. Edellisenä päivänä se vielä liikuskeli. Elkää kertoko kenellekään! Hys hys! Hatuttaa muutenkin niin paljon oma ajattelemattomuus... ikinä ei ole näin käynyt ja taas kävi (toista kertaa)!

[Norhie]

Olin huolissani tuosta pienemmän kultasampimonnin syömisestä, kun se aika laiskan oloisesti syöpöttelee. Nyt taidan olla ennemminkin huolissani siitä, että kala halkeaa. Normaalisti fisunen köllöttelee pohjasoran päällä, mutta huomasin kotiin tultuani anubiaksen lehden päällä pikkusintin, jonka vatsa on tolkuttoman kokoinen pallo!

Voiko olla niin, että sen aikaisemmin kuolleen fifusen tappoi liikasyönnistä aiheutuva ummetus, eikä ruoan puute, tai bakutulehdus? Huomenna lienee näkee mikä on tämän tila... perhana jos kuolee toinenkin. Kala tietenkin harmittaa, mutta pakko myöntää, että nyt alkaa hieman harmittaa jo rahallisestikin, kun fisut on kuitenkin 30€/kpl.

Tirrin pirulainen vaan jatkaa syömistä... tosin nyt sentään levää. Tuo pallovatsa saattaa johtua siitä, että parkkeerasi aikaisemmin piikkisilmille tarkoitetun lihapitoisen pelletin päälle ja imutteli sen osittain kitusiinsa. Pelletti oli toki puolikas noin puolen sentin kokoisesta pelletistä, mutta tuo fisu ei ole itsessään kuin hieman yli sentin, jos pitkää häntää ei lasketa. Pelletit vielä laajenevat vedessä. Ei vaan näytä mitään merkkiä ulostamisesta toisin kuin tuo toinen.

Karanteeniin eristetty rusokiilakylki on muuten ainakin toistaiseksi vielä elossa. Fisu on vain kalpea kuin kalan vatsa. Jos ei tuosta kahden päivän sisällä tokene, niin taitaa olla armeliaampaa vain napsasta nirri pois. Sikäli sääli, kun muuten terveen oloinen, mutta en uskalla noiden kystien kanssa sitä akvaan työntää. Ettei vaan olisi Pleistophora iskenyt.

Taitaa tulla taas uneton yö...

[SKMake]

Ei muuta, kun nukkumaan öisin. Kerkeää aamulla katselemaan mitä on elossa ja mitä ei. Poimii kuolleet pois jos ei allastoverit ole syöneet. Eipä siinä ole paljoa enää tehtävissä. Elukka kuolee jos on kuollakseen. Hämmentäminen vaan lisää stressiä. Miettii sitten mikä meni pieleen ja yrittää vältää tulevaisuudessa samaa. Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Kaupasta uutta elukkaa tilalle ja homma jatkuu!

[Norhie]

En minä meinannu jäädä siihen viereen kyttäämään, vaan tuppaa menemään yöunet kun mietityttää, että mitä olisi voinut tehdä toisin. Vaikka vastaus onkin, että eipä juuri mitään, niin eipä se siihen mitään auta. Ihan sama kun jouduin nukuttamaan vanhempien koiran. Pakko oli tehdä kun koira makasi lattialla huohottaen ja silmät sumeina munuaisen pettämisen takia, mutta silti tulee vieläkin vuosien jälkeen joskus epäilys, että teinkö kuitenkaan oikein - vaikka järki sanookin, että oikein oli, kun koira lattialla kitui.

Mietiskelin, että kalat on sen verran persoonattomia, hajuttomia, ja mauttomia otuksia, että niihin ei kiinny (ja toki allergiatkin rajoittaa muita eläimiä). Tuo luonnistuu paremmin noiden pikkusten parvikalojen kanssa, kun ne ovat kaikki jotakuinkin saman näköisiä, ja elävätkin vain sen muutaman vuoden. Pitempään eläviin saattaa vielä pahassa tapauksessa kiintyä.

Pikkufisun pallomaha on onneksi sulanut yön aikana ja touhuaa lasissa reippaana, että "crisis averted". Nukuin yöni myös ihan ok. Ehkä niihin ei kuitenkaan niin paljoa kiinny kuin karvakamuihin, jotka minulle ainakin ovat olleet tärkeämpiä kuin suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ei paljon tullut isovanhempien tai serkun hautajaisissa kyyneliä vuodatettua, tai työkaverin pikkutytön kuoltua, mutta perheen koiran kanssa kyllä... Näitä kun näki muutaman kerran vuodessa, jos silloinkaan, ja koiraa taas päivittäin.

Näiden fisujen kanssa enempi kuitenkin pyörii päässä se, että mitähän siellä altaassa tapahtuu ja miksi... pään analyysikoneisto kun käynnistyy, niin sinne ei unta enää mahdu.

[Norhie]

Tuumailinpa hieman tuosta kalojen ruokkimisesta, kun kaikkialla puhutaan yliruokinnan vaaroista ja parhaimmilaankin ohjeistetaan ruokkimaan "ihan vain vähän" ja pahimmassa tapauksessa seuraa suu vaahdossa paasausta siitä, miten ihmiset ruokkii liikaa, mutta ei yhtään oikeasti hyödyllistä neuvoa.

Mistä sitä aloittelija tietää kuinka paljon kalat syö tai mikä on millekin liikaa. Kukaan ei oikein tunnu osaavan antaa mitään oikeita arvioita. Toisinaan sanotaan "vain niin paljon kuin kalat ehtii syödä minuutissa", toisinaan taas "vain niin paljon kuin kalat ehtii syödä muutamassa sekunnissa", toisinaan taas "ruokaa ei saa päätyä pohjalle asti". Mitäs jos minulla onkin pohjakaloja? Eikö monneille saa sitä pohjatabua antaa, kun se sinne pohjalle kuitenkin päätyy - eikä ne sitä muutamassa sekunnissa tai edes minuutissa syö!

Paljon hyödyllisempää olisi antaa esimerkkejä esim.

• 10 kpl 3 sentin mittaisia pikku petokaloja (rasborat, tetrat) pärjää kun niille annetaan aamulla ja illalla lusikan kärjestä noin 2x2 millin kokoinen kasa hienonnettuja hiutaleita. Pari kertaa viikossa sitten vaikka muutamaa milliä isompi nokare herkkuruokaa.
• 5 kpl noin 5 sentin mittaisia nuoria monneja pärjää kun niille tipauttaa neljänneksen pleco tabsista kaksi kertaa päivässä, tai puolikkaan kerralla, koska syövät kuitenkin levää lisänä
• 5 kpl piikkisilmiä pärjää mukavasti kun puolittaa noin 4 millin mittaisen lihapitoisen pelletin kahteen osaan ja tipauttaa puolikkaan aamuin ja illoin, tai sitten kokonainen pelletti päivässä jos vain kertaruokinta iltaisin.
• 10 kpl sukarapuja ei tarvitse ruokkia ollenkaan, jos akvassa on muuta elämää, koska ne syövät tähteet

Jos akvassa on oikein vilkkaita ja ahneita kaloja iso parvi (esim. punapäätetrat), niin hiutaleiden osuutta voi lisätä, koska muuten osa jää sapuskatta. Kolme senttiä suuremmille kaloille ei kannata edes hienontaa hiutaleita. Pohjakalojen annosta ei kuitenkaan kannata pienentää, koska eivät saa hiutalejämiä lisänä.

Tätä minä itse noudatan omissa altaissa. Päivittäin menee pikkuakvaan tuo muutaman millin nokare murskattuja hiutaleita kahdesti päivässä. Isoon altaaseen menee neljännes plecotabsia kaksi kertaa päivässä, puolikas pelletti kaksi kertaa päivässä, puolisen tusinaa hiutaletta kahdesti päivässä. Lisäksi kaksi kertaa viikossa menee pakastetubi tai artemiakuutiossta noin neljännes kuutiosta kerralla.

Miltäs tällaiset ohjeet kuulostavat? Meneekö metsään ja pahasti? Ruokinko liikaa vai liian vähän? Mielipiteitä?

[Fisutar10]

Itse käytän fisujeni perusruokana spiruliinapitoisia Tropicalin ruokia. Tropical spirulina super forte (nimenomaan super-versio) on hyvää kamaa, jossa on spiruliinalevää 36%. Näin kasvis- ja sekasyöjien masu pysyy kunnossa. Itselläni on osa plekoista aika karnivoorejakin, muttei puhtaita ja tuo ruoka maistuu niillekin yhtenä pääruokana. Sopiva pieni raekoko on hyväksi sitten pennuille ja pienemmille ja aremmille.

Toki menee monipuolisesti vaikka mitä ruokaa. Hyvä vaihdella. Kerran annoin nano-partikselleni perusruokana karnivooripitoista energy-ruokaa ja nanolle tuli heti ähky. Pelästyin pahasti. Se ärhenteli päivän eikä syönyt ja maha oli pullollaan. Pistin paastolle ja siirryin taas spiruliinaan (toki muutakin kohtuudella). Nano toipui nopeasti.

Mutta tuosta pelätyneenä kiinnitän todella paljon huomiota, etten ruoki liian karnivooripitoisella ylipäätään mitään kaloja (toki puhtaita karnivooreja voi olla, oma juttunsa). Mutta tuo on ollut hyvin maittava kaikille fisuilleni.

Juu, lusikan kärjellä vähän (että kalat syövät nopeasti ruoat). Mieluusti useamman kerran päivässä. Kalaruoka kun jää pohjalle, pilaantuu ja pilaa veden. Nitriittipiikkikin voi iskeä. Kun ruokkii useammin, kalat syövät paremmin. Ja luonnossakin esim. partis napostelee ruokaa vähän koko ajankin (laiduntaja). Toki osa levää ja annan kesäkurpitsaa säännöllisesti, että masu toimii. Kaikki plekonikin tykkää kesäkurpitsasta (niin karnivooria ei löydy itseltäni, etteikö se olisi suurta herkkua). Plekoille vielä omat leväpelletit jne.

Tutkisin tarkasti ruokapurkkien speksit eli määrä ja laatu tärkeitä. Myös kerran viikossa pakastesurvarit sulana (mutta osalle kaloista niiden ahmintakaan ei hyväksi usein....).

Liian lihapitoinen tai liika ruoka voi rasvoittaa kalan maksaa ja heikentää kuntoa. Myös väärä ruoka voi aiheuttaa bakutulehduksen suolistoon ja sinne sitten tulee kohtalokas tulehdus, koska bakuille ja jopa flagellaateille on ruokajämiä paljon...Kiekoillahan esim. nisäkäsproteiinin epäillään aiheuttavan kestotulehduksen ruoansulatukseen ja sitä kautta esim. tulehduksen suolistoon ja jopa reikätaudin.

[Norhie]

Pääruokana minulla on TetraMin hiutaleita joita menee lähinnä noille tetroille ja rusokiilakyljille, sekä taistelukaloille.

Pohjaruokana on puhdasta puristettua spirulinalevää suoraan kiinatuontina (ei tabletteja, vaan puristettuina kovina hiutaleina). Lisäksi on nuita Tetran Plecotabseja missä tosin näkyy olevan vain alle 6% spirulinaa.

Lisäksi löytyy OSI katkarapupellettejä (tämä on se lihapitoisempi "vitamiinipommi").

Herkkuruokana on pikkufisuille Seran Mixpuria. Isoon akvaan menee kiinantuontina pakastekuivattuja survareita, sekä ihan suomesta ostettuja Tubifex-kuutioita sekä Artemia-kuutioita, joita siis tosiaan heitän neljänneskuution kerallaan pari kertaa viikossa. Olisi sikäli hauskaa löytää jotain syötävää, jota voisi työntää hyvällä omalla tunnolla hieman enemmän akvaan. Jotain sellaista joka ei hajoa siellä kovin herkästi.

Nuilla survareilla herkuttelee lähinnä taistelukalat, mutta syötän niitä aika vähän, kun niillä on mäti kovettunut. Ihme, että ovat vielä elossa, kun jokaisella kalalla turvonnut vatsa. Joskus tarjoilen rapusille kiehautettua kurkkua - pitää varmaan alkaa monneillekin tarjota. Taistojen kanssa kokeilin herneitä, että josko olis vaan ummetusta (ei ollut).

Aika monessa ruoassa näkyy olevan ravintosisällön mukaan hiivaa, viljaa, ja maitoakin! Mitäs jos kaloilla onkin keliakia ja laktoosi-intoleranssi! Pitääkö alkaa ostaa gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa!? Tai jos tykkäävät noista, niin josko paistaisi kaloille leipää tai pullat...

[Norhie]

Puuhkis... nyt alkaa jo pikkuhiljaa ottaa päähän.

Lopetin tänään yhden punapäätetroista, joka päätti yllättäen alkaa selkäuimaan. Parilla muulla punapäätetralla näkyy olevan alaevän takana valkoista sisuskaluissa. Ei ollut aikaisemmin. Noitamonnilla on myös valkoisia pisteitä selkäevän takana heti ihon alla. Ne ovat olleet jo ensimmäisestä päivästä asti, ja luulin niiden olevan vain värivika, kun eivät lisääntyneet (tai vähentyneet) mihinkään.

Fisut olleet minulla pari päivää yli kaksi viikkoa ja kaupassa sitä ennen viikon. Kolme viikkoa siis ainakin olleet täällä Imatralla. Hmm. Siis kolme viikkoa 25 asteisessa vedessä ja valkoisia pisteitä. Mikäpä voisi olla...

Katsotaan levähtääkö valkopilkkutauti altaassa vai onko matoja. Matojen puolesta voisi puhua se, että kalat eivät hankaa itseään ja pilkut eivät leviä ympäri kalaa (toistaiseksi), mutta muutama punapäätetra eristyy ja kiepsahtelee.

Bonuksena taistelukala Prinsessa on ollut viikon karanteenissa - taas. Arvelin fisusen heittävän henkensä kun laihtui, ei kelvannut ruoka, piilotteli, ja silmä turposi hemmetin isoksi. Kolmen päivän multicurakuurilla ei ollut mitään vaikutusta. Vaihdoin vettä välissä ja aloitin toisen kuurin, ja sitten kolmannen. Kolmannen kuurin aikana en enää edes katsonut mitään suosituksia vaan iskin pullosta tripla-annoksen kahdesti päivässä ajatellen, että joku heittää veivinsä. Joko kala tai bakut. Nyt näyttää pikkuhiljaa alkavan silmä vähän tasoittua ja kalakin syö hieman. Voi toki vieläkin kuolla, mutta ainakin on yritetty hoitaa... etenkin kun bakutulehdus on varmaan nyt toissijainen oire jostakin muusta.

Nyt sitten seuraava operaatio on madottaa koko [sensuroitu] akvaario. Tremazolia meinasin työntää tuonne tuutin täydeltä. Jos näyttää auttavan, niin hyvä, jos ei auta, niin sitten pitäisi löytää jostain rapuystävällinen matolääke sukkulamatoja vastaan. Camacell ei sitä ole. Eshan ndx voisi toimia, mutta olin lukevinani, että levamisolin tuonti Suomeen olisi kielletty. Fimean sivulta en kuitenkaan asiasta mitään löytänyt, joten olisiko näin? EU:n alueella se on ainakin sallittua, koska lääkkeen valmistaja on Hollantilainen. Levamisolissa on vain se ongelma, että se ei tapa sisäloisia. Se pelkästään paralysoi ne. Vaatii siis matojen lappoamista.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta olen edelleen hommaamassa toista akvaariota tuohon rinnalle. Ei pidä heti luovuttaa nääs. Muutenkin jos näyttää, että en saa kaloja kestämään hengissä, niin hommataan sitten [sensuroitu] rapuja ja kotiloita. Ne ainakin ovat kestäneet hengissä. Jos nekään eivät kestä hengissä, niin sitten vain kasviallas. Mietiskelin @KungfuPandan kommenttia 240 litrasesta, ja taidan kuitenkin ottaa sellaisen tuohon 180 litrasen rinnalle.

Erottelen vielä erikseen niin, että nykyinen 180 litran kalasto siirtyy osittain pitkän kypsytyksen jälkeen uuteen altaaseen (jos vielä hengissä). Ravut ja rusokiilakyljet muutavat tähän vanhaan nuoliaisten seuraksi. Uuteen akvaan siirtyvät saavat sitten heti tervehdykseksi Camacell ja Esha2000 kuurin. Hengissä selvinneet ovat silloin varmasti bakuttomia ja madottomia... jatkossa ei mene yksikään uusi fisu minun altaaseen ennen Esha2000+Camacell karanteenia.

Kuolleita kaloja kerääntynyt (noin 5kk sisällä):

• 5 x rusokiilakylki (1 hypännyt, 1 kadonnut, 1 muutossa, 2 sairauteen)
• 2 x punapäätetra (1 muutossa, 1 sairauteen)
• 2 x piikkisilmä (2 sairauteen)
• 1x kultasampimonni (sairauteen)

Lisäksi siis 1 x taistelukaloja mahdollisesti kuolemassa. Loput ovat herran, tai rouvan, tai vastaavan epämääräisen entiteetin hallussa.

[Norhie]

Kantapään kautta opittuja asioita on hyvä välillä kirjata ylös:

• Kaikki juurakot harjauksen ja keiton kautta akvaan - jos ei mahdu keitettäväksi, niin ei "mahdu" akvaankaan
• Ei miltei pintaan asti yltäviä juurakoita ellei ole jotain valoestettä välissä, koska keräävät valon puolelta levää niin perhanasti
• Kaikki kasvit useamman tunnin ruokasooda/alunakylvyn kautta (riippuen kasvin kestävyydestä), paitsi labrakasvatetut
• Ulkosuodattimen putsaus uudessa akvassa max 2 viikon välein kunnes ei keräänny enää levää/paskaa/muuta likaa
• Ei kaloja uuteen akvaan ennen kuin ulkosuodatin näyttää vihreää valoa (ts. ei keräänny 2 viikon sisällä täyteen mujua)
• Akvat pyörimään max 5-10 kalan ryhmällä kunnes näyttää, että akva on tarpeeksi kypsynyt (~1-2kk) ymppien jälkeen
• Kalojen lääkekaappi kuntoon ennen edes ajatusta kalojen hankkimista (bakulääke, matolääke, valkopilkkulääke, akvaariosuola)
• Kaikki kalat 3 viikon karanteeniin kautta ja kalojen madotus + eSha2000 + tarvittaessa eSha Exit karanteenissa
• Ei kaloja, jotka eivät kestä suhteellisen voimakasta virtausta (esim 240 litraseen tulee 2000l/h pumppaustehoa)
• Ei "lämpötilarajoilla" olevia kaloja, vaikka olisivat "hurjan kivan näkösiä"
• Ei enää useampaa taistelukalaa samaan purkkiin. Ei edes "liikkeessä hyvin toimeen tulleita naaraita"
• Ei nuoliaisia akvaan kunnes varmasti täysin kypsynyt
• Ei rapuja pääakvaan. Rapuloissa saa olla muutama halpa (lue: uhrattavissa oleva) pikkukala tukilajina
• Ei kasveja 5-10 cm lähemmäksi reunaa siivouksen helpottamisen takia
• Ei kasveja ulkosuodattimen ja sisäsuodattimen imuputken reitille

Kaikki pytyt tulevat olemaan jatkossakin low tech, ja valot tulee jatkossa olemaan lähempänä 10000K ja max 44-48W LEDejä (240 litraseen) koska en saa muuten hiilari/valo/ravinnetasapainoa kohdalleen ja leviä kuriin. Lisäksi otan 240 litraseen erillisen kiinalaisen halppis 5W UV sterilisaattorin, joka on kytketty suoraan Sunsunin 500l/h pumppuun.

Jatkossa laitan kiljupöntöt pörisemään myös 240 ja 180 litraseen. Mittasin pH:t akvaarioista tippatestillä ja ensin väitti ison akvan pH:n olevan 8,5 mikä on ihan höpö höpöä, ja toisella antoi 7-7,5 mikä lienee pitää paikkaansa. Pikkuakvassa on kutosen luokkaa jatkuvan hiilidioksidilisäyksen takia. EasyCarbotan vain jos näyttää, että kasvit kärsivät.

Yritän myös hillitä omaa vedenvaihto ja putsaushinkuani. Lappoan nimittäin joka toinen päivä tuosta 180 litrasestakin 10-20 litraa vettä vaihtoon, eli viikossa vaihtuu noin 40-60 litraa vettä. Tuntuu, että vedenvaihdon jälkeen korostuu nuo kalojen "ongelmat". Pitäisi kai hillitä itseään ja vaihtaa vain kerran viikossa. Kovasti kirjotellaan, että pitäisi olla vain hyväksi nuo vaihtokerrat, mutta miten sitten äipällä kestää kalat hyvin, vaikka vaihtaa kerran parissa kuukaudessa vettä? Suodattimenkin huuhteluun totesi, että kyllä hää muistaaksensa pari kertaa vuodessa sisäsuodatinta huuhtelee hanan alla, ja ison 350 litran akvan ulkosuodattimen (ainoa suodatin) kerran vuodessa jouluksi puhdistaa...

Kuittailee vaan minulle, että tapan kaloja liiallisella vedenvaihdolla... kai se on pakko kohta uskoa?