Kiva pieni purkki

[Uuswanha]

Uuswanhan pienessä altaassa kaikki suurin piirten ennallaan. Jokin koristeoksa lisätty, kasveja karsittu, arkea pyöritetty.

Tämänhetkinen ihmettelyn aihe 1: Miksiköhän jaavansaniainen ruskettuu? Kasveja on monta, osa pohjassa ja osa kannossa kiinni. Kaikilla samantapainen tyyli - kasvattavat kivan vihreitä uusia lehtiä suht ahkerasti mutta hiljalleen "tappavat" vanhoja lehtiään, jotka ensin ruskettuvat ja pikkuisen reikiintyvät, sitten hiipuvat läpinäkyviksi, jolloin nypin ne pois viimeistään. Kirjallisuudesta löytyy vain maininta, että jokin muu kasvi ruskettuu ja reikiintyy vanhan veden takia.

Ja ihmettelyn aine 2: Liuskatestin (joilla ei tee mitään, juu, uskon kyllä jo) mukaan nitraatti on tosiaankin ennen vedenvaihtoa 25 ja vedenvaihdon jälkeen ehkäpä sen 15, jos tuosta sävystä nyt jotain tolkkua saa. Eikös se oikeastaan ole aika paljon?

Eli kiertyykö kaikki siihen, että putsaan sittenkin liian harvakseltaan tai vaihdan liian vähän vettä? Vedenvaihtorutiiniksi on asettunut vaihtaa 7-10 päivän välein 2,5-3,5 sankollista vettä eli olisiko noin 20-25 litraa. Imuroin syöntipaikat joka kerta, noin joka toisella tai kolmannella kerralla imuroin perusteellisemmin muutkin paikat, esim. kannon alta.

[Uuswanha]

Rakas julkinen päiväkirja. Kiva pieni purkki elelee elämäänsä toistaiseksi kiitollisen vakaasti (ko kop kop, puun koputus). Yli vuosi on nyt perustamisesta ja kypsytyksestä, ja sen kunniaksi setvin lahjoitusten ja vaihtareiden avulla hieman kalastoa: parvena on enää mustatetroja, pohjalla koko joukko monnisia ja vanha kunnon partamonni ja levänputsauspartioksi tuli joku aika sitten 3 perusottoa. Ei ole ollut merkkiäkään siitä, että otot olisivat kärsineet muuton vuoksi tai että nyt imeytyisivät muihin kaloihin tms. eli olen tosi tyytyväinen. Vähän otot ovat kyllä sellaisia loismaisia kaloja kyllä , mutta oikein aktiivisia ja hauskoja.

Kasvit ovat ok, vallisneriaa meni jopa kirpparin kautta toiseen altaaseen.

Mustatetroja on 5. Uskaltaisikohan niitä ostaa tähän muutaman lisää parven täydennykseksi, kun altaan koko on vain sen vaivaiset alle sata litraa? Nämä ovat jo aikamoisia mölliköitä, pääjehu on kasvattanut suorastaan ihraniskan ja on aika näyttävä ilmestys. Mahtuisikohan esim. 8?

[Uuswanha]

Kiva pieni purkki on elellyt 1,5 vuotta. Kaikki tuntuisi olevan suht mallillaan.

Joitain muutoksia tein kesän alussa: vaihdoin old-school-akvaariosoran monnisten takia pienempään parissa vaiheessa, nyt pohjamateriaali on sellaista minisoraa/karkeaa hiekkaa, miten sen nyt sitten haluaa nähdä. Karsin samassa rytäkässä vallisneriaa varmaan sankollisen - hetken oli autiota mutta nyt taas allas on rehua täynnä. Murenevaa kantoa jouduin sahaamaan, jätin terveen osan partiksen kodiksi kuitenkin vielä. Pari moorapuuta (?) koristaa nyt toista sivua. Kun oma aiempi akvakokemus on 1980-luvulta, moorapuut ovat kivaa vaihtelua.

...Tuolta toisesta alueelta huomasin mielenkiintoista keskustelua hyvin korkeasta nitraattipitoisuudesta ja kalojen terveysongelmista/kuolemista. Siitä tormistautuneena olen nyt kesällä lisännyt vaihtamani veden määrää jonkin verran. Liuskatesteissä nitraatti laskee - vedenvaihtojen yhteydessä siis - aina 25 > 15. Kunnon tippatestisetti houkuttelisi hankkia, pitäisi siirtyä siinä asiassa sanoista tekoihin

Kokonaiskovuus esimerkiksi on liuskatestissä kuin lottonumeroita arpoisi.

Mustatetrojen lisäksi olen miettinyt (toisessakin ketjussa) toisen parven ottamista. Mutta on se vaan niin, että ei tuon kokoiseen pikkualtaaseen millään sovi kahta eri parvea. Ei millään. Sen sijaan ihastuin liikkeessä näkemiini perhokirjoahveniin. Tosi kivan näköisiä olivat, vaikken ikinä ennen ole niin kirjoahvenista välittänyt vaan tykännyt lähinnä pohjakaloista! Oli ihan hilkulla, etten siis tehnyt harkitsemattomia heräteostoksia.

Kotona sitten nettisurffailu kertoi, että ko. kala olisi hyvin herkkä veden laadulle. Onkohan näin? Entä mustatetrat, ovatkohan sopivaa seuraa pikkuahvenille? Tulee mieleen, että voi ehkä olla vähän liian isoja egoja samaan purkkiin... Mustatetrat myös jättävät monniset ja otot rauhaan - ahvenet lienevät ärhäkkäämpiä? Mitään kovin dramaattista perhe-elämää ja parisuhdeväkivaltaa en myöskään haluaisi akvaariossa katsella... Pitää miettiä siis.

[akiholm]

Hyvä Uuswanha, mielestäni altaasi pohjapinta-ala ei riitä sekä käppänäahvenille, että monnisille. Monnisten parvikokoa sen sijaan voisit lisätä, ellet ole jo niin tehnytkin. Ongelma kohta on (pientenkin) kirjoahventen osalta agressiivinen kutukäyttäytyminen ,monniset eivät reviirirajoja ymmärrä ja saavat alvariinsa turpiinsa.

[Uuswanha]

Se on sitten harvinaisen selvää, ei ahvenia! Kiitos kommentista, akiholm. Monniset ovat kaloista ikään kuin tärkeimmät, ei tule kuuloonkaan, että niitä jokin rökittäisi.

Sarjassamme mielenkiintoisia luonnonilmiöitä muuten: en ole kierteisiä tuohon altaaseen ikinä mistään hankkinut tai tarkoituksella siirtänyt, mutta siellä niitä pohjassa vaan möyrii. Ovat vieläpä lisääntyneet nyt, kun pohjamateriaali on hienompaa. ...No, eikös muinaisina vuosisatoina uskottukin, että madot ja muut pikkumönkit syntyvät itsekseen pelkästä pölystä?

[Riippasaarni]

Se on sitten harvinaisen selvää, ei ahvenia! Kiitos kommentista, akiholm. Monniset ovat kaloista ikään kuin tärkeimmät, ei tule kuuloonkaan, että niitä jokin rökittäisi.

Sarjassamme mielenkiintoisia luonnonilmiöitä muuten: en ole kierteisiä tuohon altaaseen ikinä mistään hankkinut tai tarkoituksella siirtänyt, mutta siellä niitä pohjassa vaan möyrii. Ovat vieläpä lisääntyneet nyt, kun pohjamateriaali on hienompaa. ...No, eikös muinaisina vuosisatoina uskottukin, että madot ja muut pikkumönkit syntyvät itsekseen pelkästä pölystä?

Mietin tuossa, että jos etsii värikästä ei monnisia kiusaavaa kalaa, jossa olisi kuitenkin ahvenmaistakäytöstä lakritsirihmakala saattaisi mennä.
Tämä siis pelkkä ohueen ilmaan heitetty ajatus. Ahvenet tuppaavat olemaan ahvenia ja niistä rauhallisimmatkin tapaavat näykkäistä kutuaikaan lähelle tulijaa.

[kerttu]

Lakritsiguramit ei varmaan ketään häiritse, mutta ne on lähinnä lajialtaan kaloja. Mustatetrat veis niiltä ruuan nenän eestä ja monnisetkin tohottaa liikaa niiden näkökulmasta... Jos siis puhuaan parosphromenus-suvun kaloista niin en suosittele .

[Riippasaarni]

Lakritsiguramit ei varmaan ketään häiritse, mutta ne on lähinnä lajialtaan kaloja. Mustatetrat veis niiltä ruuan nenän eestä ja monnisetkin tohottaa liikaa niiden näkökulmasta... Jos siis puhuaan parosphromenus-suvun kaloista niin en suosittele .

Ok, ajattelin että eivät varmasti häiritse ketään, mutta niissä ei sitten ole pisaraakaan samaa pippurisuutta kuin bettoissa. Samaa survaria taistonukon kanssa havitteleva monninen pääsääntöisesti häviää.

[Uuswanha]

Kiitos ehdotuksesta, ihan on entuudestaan vieras otus koko gurami

Rihmakaloista kokemusta vain ripaus sieltä 80-luvulta, jolloin rakentui mielikuva, että vaativat hyvin rauhallisen ruokintatilanteen. Otot aiheuttavat nyt jo hieman huolestumista, että saavatko tarpeeksi ruokaa, kun kaikki eivät tule napakasti samalle tabletille monnisten kanssa.

Mustatetrojen kohdalla taas ei ole ikinä tosiaan tarvinnut miettiä, tulevatko syömään vai eivät!

[AkvaarioTyttö]

Mites ois tulimakkarakala? Nätti ja rauhallinen, huonopuoli on, että niiden saamisessa voi olla vaikeuksia.

[JukkaV]

Väittäisin, että ruostekirjoahven sopisi akvaarioosi. Suurempi todennäköisyys on sillä, että monninen kiusaa sitä kuin päinvastoin, joskaan ei merkittävästi suurempi.

Paljon on akvaarosi lämpötila? Jos se ei ylitä 25 astetta, niin paratiisikala sopisi. Jos taas ylittää, niin hunajarihmakalahaaremin hankinta voisi kannattaa.

[kerttu]

Lakritsiguramit ei varmaan ketään häiritse, mutta ne on lähinnä lajialtaan kaloja. Mustatetrat veis niiltä ruuan nenän eestä ja monnisetkin tohottaa liikaa niiden näkökulmasta... Jos siis puhuaan parosphromenus-suvun kaloista niin en suosittele .

Ok, ajattelin että eivät varmasti häiritse ketään, mutta niissä ei sitten ole pisaraakaan samaa pippurisuutta kuin bettoissa. Samaa survaria taistonukon kanssa havitteleva monninen pääsääntöisesti häviää.

Joo bettat on asia erikseen. Nämä kyllä pitää minireviirikiistoja mutta kisaavat lähinnä sentin syöksyillä ja värityksen vaihdoilla . Bettat osaa paremmin pitää puolensa!

[Riippasaarni]

Ruotekirjoahven tai sitten lippukirjoahven, jos vain jostain onnistuu aidon löytämään. Rihmallista kalaa en laittaisi samaan mustatetrojen kanssa, omilla ainakin oli paha tapa ohimennen näykkiä rihmoja. Paratiisikalaa en laittaisi noin ''pieneen'' akvaarioon. Sukukypsä koiras voi olla sukukypsäksi tultuaan aika häijy, sekä naaraalle, että kaikille muille läsnäoleville. Niissä on luonnetta kuten bettoissa, mutta niiden koko on ihan eri luokkaa. Poikkeuksiakin on ja vanhat parit ovat sopuisia, samoin nuoret, mutta välissä on se iso mutta vaihe. Seriously fishin sivuilta lainattuna ''Not an ideal choice for the community tank''. Samaa tietoa irronnee muiltakin kalasivustoilta.

[Uuswanha]

Rakas julkinen päiväkirja, pitkästä aikaa

Pieni kiva purkki elelee elämäänsä suht tasaisesti. Kalasto on vakiintunut simppeliksi:
- 7 albiinomonnista
- 5 mustatetraa, en hanki näitä enempää, koska voivat pikkuparvessaan paksusti - ja sitten kun eivät enää voi, vaihdan parvikalaa...
- 3 nuolimonnia, näitä on tarkoitus hankkia pari lisää pian
- partamonni, joka ainakin vielä on pikkuinen ja sopii altaaseen ongelmitta

Tässä on jo vilinää ja vilskettä, kun kasvejakin on paljon. Tai siis lähinnä vallisneriaa, jaavansaniainen otti ja melkein kuoli, nyt onneksi alkaa taas kasvaa parista kohdasta uudelleen.

Mistä päästäänkin tämän hetken pohdintaan: pitääkö loisteputki _oikeasti_ vaihtaa?

Se on ollut käytössä altaan perustamisesta asti eli nyt yli kaksi vuotta. Hmm. Perheen toisen osapuolen kanssa tästä tuli keskusteluakin, ja sieltä tuli vahva mielipide, että ei se putki mihinkään vanhene tai himmene. Minä vaan mietin kasvien kasvua - jotenkin on vähän kituliasta nyt, vallisneriat esim. kellastuvat ja sulavat enemmän kuin ennen. Olen lannoittanut nyt (minulle uudelle tuotteella) Profitolla enkä tableteilla, ehkä pitää vaan vaihtaa takaisin vanhoihin tuttuihin tuotteisiin ja menetelmiin.

Hauska ilmiö muuten, että kun aloitin uudelleen tämän touhun silloin joulukuulla 2013, niin oli hirmuinen hinku saada uusinta tietoa. Mutta nyt tuntuu vähän siltä, että joissain asioissa tekee mieli ihan vaan mennä vanhan mukaan - toinen esimerkki tuo paluu tablettilannoitteisiin ja toinen paluu minulle jo 1980-luvulta tuttuun vedenparannusaineeseen erinäisten kokeilujen kautta

[kerttu]

Mulla on myös 98 litrainen allas, varmaan samoilla mitoilla. Loisteputkea olis kyllä hyvä joskus vaihtaa - helpoimmin senonnistuu jos putkia on kaksi niin voi vaihtaa yhden kerrallaan eikä juttu ole niin suuri mullistus. Mulla on tuossa altaassa kaks putkea ja tajusin etten muista milloin oisin vaihtanut niitä, että vois olla aika!

Mustatetrat vaikuttaa kivoilta!

[paul]

Mistä päästäänkin tämän hetken pohdintaan: pitääkö loisteputki _oikeasti_ vaihtaa?

Se on ollut käytössä altaan perustamisesta asti eli nyt yli kaksi vuotta. Hmm. Perheen toisen osapuolen kanssa tästä tuli keskusteluakin, ja sieltä tuli vahva mielipide, että ei se putki mihinkään vanhene tai himmene. Minä vaan mietin kasvien kasvua - jotenkin on vähän kituliasta nyt, vallisneriat esim. kellastuvat ja sulavat enemmän kuin ennen.

Kyllä se valoteho vähenee.
Jos ei tarvitse kasveja niin ei väliä, mutta kasviputkien tehon laskiessa saa levät paremmin valoa kuin kasvit

[Uuswanha]

Kiitos kerttu ja paul kommenteista. Olenkin tällä välillä ehtinyt käydä akvaarioliikkeessä ja vaihtaa lampun - ja ero on tosiaankin huomattava, totta tosiaan. Vanhassa valo oli jo himmennyt keltaiseksi ihan.

Samalla ostin pari kivaa uutta kasvia ja karsin jättimutanttivallisneriaa niin, että muillekin jäisi elintilaa. Liikkeen suosituksesta lannoitin myös rautapitoisella lannoitteella kunnolla, sekä veteen että pohjaan.

Allas on taas mukavampi katsella. Aloin miettiä, jos sittenkin hillitysti kasvattaisi mustatetraparven kahdeksaan päähän. Uskallan myös jo toivoa, että kasvien kasvu on lähtenyt uuteen vauhtiin. Hupia simppeliin pikku altaaseen tuo partamonni, joka myllistää pohjaa ja liikuttelee itseään monta kertaa isompia kannonpalasia paikasta toiseen.

[Uuswanha]

No nyt on ottoja kuusi. Olipa mielenkiintoista seurailla, miten kolme vanhaa ja kolme uutta löysivät toisensa ja "ryhmäytyivät". Vanha vakiintunut pari taisi hajota ja uusi pari muodostua vanhasta ja uudesta. Toivon pitkää ikää näille!

[Uuswanha]

No niin. Nyt sitten iski kivaan pieneen purkkiin tupsulevä. Äh. Virtauspaikoissa vallisneriassa jne. Levän ilmestymisen uskon liittyvän loisteputken vaihtoon ja lannoituksen lisäämiseen. Kasvit ovat innostuneet, mutta leväkin innostui.

Vähän harmittaa, kun leviä ei ole tähän asti ollut ollenkaan.

Nyt sitten taas ihmetellään, mitä pitäisi muuttaa. Mikä esim. olisi hyvä ajastus valoille? Tykkään pitää valoja aamupäivällä ja sitten iltapäivällä ja illalla. Käytössä on ajastin.

[Uuswanha]

Hyvä julkinen päiväkirja, nyt on luettu noin 20 kpl tupsuleväkeskusteluja täältä - enkä ehkä silti ole vielä täysin valaistunut ongelman syistä ja hoidosta

Tässä vähän dataa muistiin tämänhetkisestä tilanteesta, jossa tupsulevä on (uusien kasvien mukana) ilmaantunut ekaa kertaa altaaseeni ja valitettavasti levinnyt vallisneriaan.

Protokolla:
- Valaistus: uusi putki 1 kpl, Sylvana Aquastar 18 W, 10 000 k
- Veden vaihto 3 sankollista (1/3 vesitilavuudesta) 7-10 päivän välein
- Lannoitus kuukausittain: pohjatabletti juuristoon paloiteltuna + PlantaMin 80 litran mukaan
- Valaistus klo 9-12 + klo 15-22
- Lämpötila 24 C
- Kalatiheyden sanoisin olevan "keskitiheä": monnisia, nuolimonneja, mustatetroja, pikkupartis + kierteisiä koko joukko

Vesiarvot hetki sitten, juuri vedenvaihdon jälkeen:
Nitriitti 0, Nitraatti 10
GH > 4, KH 6
pH 6,4 (joka meni liian alhaiseksi liuskatestin taulukon mukaan!)

Toimenpiteet:
Nypin kaikki leväiset vallisneriat pois ja muutin sisäsuodattimen suunnan alkuperäiseen = tulee pienimmällä paineella ja takalasin "kautta". Jatkan lannoittamista protokollan mukaan, vaikka tunne sanoo, että tekisi mieli lopettaa se kokonaan!

Katsellaan nyt, miten levätilanne etenee. Jos arvoni herättävät jonkun huomion, saa mielellään kommentoida ja ohjeistaa

[Visumies]

En muuttaisi lannoitusta, mites meneekö ruokana survaria ja jos niin kuin usein/paljon. Nuo kun tahtovat olla sellaisia fosfaattipommeja joista tupsulevät kyllä tykkäävät....

[Uuswanha]

Kiitos vastauksesta! Surviaista menee nökäre aina vedenvaihton yhteydessä/päätteeksi eli 7-10 päivän välein. Tämä on ollut tapana koko altaan olemassaolon ajan. Hmm, ehkä voisi antaa pienemmän nökäreen...

[Uuswanha]

No juu. Ottoparvesta jäljellä kaksi. Muu popula voi ymmärtääkseni hyvin, hoito tasaista jne.

Ei koskaan enää oton ottoa

[kuovi74]

Oeltko sinä löytänyt ne otot kuolleena? Meinaan osaavat hävitä hyvinkin tarkkaan ja sitten jostain pomppaavat taas esiin. Itselläni oli parissa altaassa ottoja ja kuvittelin ne jo kaikki kuolleiksi. Mutta eipäs mitään joskus näkyy reipas yksilö lasissa tai kasvin pinnalla.

[tiiasu]

Otot ovat kovin herkkiä veden epäpuhtauksille. Itsellä on ehkä vähän liikaa lämpöä otoille, mutta hyvin porskuttavat. Virtaus on kova ja vettä vaihdan kuitenkin pieniä määriä lähes päivittäin (näin kesällä-> kasveille). Eipä niitä juurikaan näe, mutta aina välillä, kun on kurkkua tarjolla, otot tulevat viimeistelemään sen.
Mulla yli 400-litrainen kasvitiheikkö, hyvin häipyvät sinne. Varsinkin kun puolet otoista ovat yksivärisiä tummia.