125 litraa hammaskarppeja, 98 litraa Aasiaa

[kerttu]

Minäkin haluan oman päiväkirjan tänne!

Altaina mulla on siis tuollaiset peruskokoiset satalitraiset. Akvaarioita on ollut liki aina, ja olen joskus 80- ja 90-lukujen taitteen tienoilla lukenut Markku Varjon Elävän akvaarion todella puhki. Kiinnostus ei ole missään vaiheessa kokonaan hiipunut, mutta en ole akvaarioiden keräilijä tai harrastuksen paisuttaja; Minulle riittää vallan mukavasti nämä kaksi allasta. Lisänä on 20-litrainen nano, mutta se on vain satunnaiskäytössä karanteenina tai poikasaltaana. Koskaan ei varsinaisia akvaarioita ole ollut käynnissä kahta enempää. Menneistä altaista suurin oli muistaakseni 600-litrainen, mutta siinä asusteli kaksi punakorvakilpikonnaa. Kalavaariot on olleet näitä 50-140-litraisia kaikki.

Lapsena haaveilin piikkisilmistä, mutta akvaariossamme oli niille vääränlainen pohja. Löytäessäni käytetyn matalanmallisen 70-litraisen altaan viisi ja puoli vuotta sitten aloinkin heti selvitellä voisinko perustaa sen piikkisilmille. Aluksi pelkäsin esteenä olevan kovahkon veden, vaan ei se lopulta mitään haitannutkaan. Kahdella piikkisilmällä aloittelin perinteisten hitaiden kypsytysvaiheiden jälkeen tuon Aasian, ja nuo yksilöt löytyvät yhä tuolta polskimasta. Tällä erää piikkisilmiä on kahdeksan (tai yhdeksän, en ole ihan varma, mutta yleensä väestönlaskenta etenee kahdeksaan asti).

Seurana piikkisilmillä oli 70-litraisessa rusokiilakylkiä ja jonkin aikaa myös kiilakylkiä. Kiilakyljet myin pois kun ne nilkit alkoivat lisääntyä vaikka ajattelin että otan vain pari lahjoituskalaa vanhuudenpäiviään viettämään, ja rusokiilat ovat näiden vuosien aikana pikku hiljaa pudonneet pois. Akvaariota olen päivittänyt sen verran, että korkeutta tuli lisää 30 litraa.

Suklaarihmakalojen kanssa oli viritystä, joka sekin perustui pitkäaikaiseen haaveeseen, mutta saamani elinvoimainen yksilö osoittautui hyvin aggressiiviseksi eikä sen kanssa kaverit kestäneet. Lopulta akvaariossa tapahtui jotain, joka sai piikkisilmät hurjistumaan ja ainokainen suklaarihmahirmuärjy kuoli. Pari kuukautta sitten annoin vihdoin periksi lapsen taistelukalahaaveelle, koska altaassa oli selvästi taistelukalan mentävä aukko enkä halunnut mitään hankalampaa kalaa hetkeen. Voi olla, että jokin parvikin tuohon joskus tulee, vaan nyt riittää näin. Ja jotain muita rihmoja/gurameita kokeilen varmaan vuosien varrella kunhan taistosta aika jättää. Mielenkiintoisia lajeja on pilvin pimein, ja piikkisilmien kanssahan ne käyvät kaikki vallan mainiosti.

Aasiaa suodattaa kaksi omatekoista mattosuodatinta, joissa kasvaa jonkin verran sammalta ja jaavansaniaista. Kantoa on aika paljon, tammenlehtiä pohjalla, ja turveuutetta lisäilen. Nurkkiin jää hämäriä koloja ja muutenkin altaan pääkaloina itselleni ovat yhä nuo hassut luikerot, joista lapsenakin haaveilin.



Hammaskarppien allas tuli pari vuotta sitten, kun halusin päivittää Aasiaa suuremmaksi että saisin paremmin testattua suklaarihmojen pitämistä. Lopulta kuitenkin haksahdin siihen, että ostin halvalla toiminnassa olevan 125-litraisen jota kansoitti sankka joukko platyja ja partamonni. Tästä altaasta tulikin hauska projekti ja platyt osoittautuivat mahtaviksi kaloiksi! Ikinä niitä ei aiemmin mulla ollut ollut. Partamonnin olisin tavallaan halunnut lahjoittaa pois, mutta toisaalta annoin sen nyt vaan olla tuolla kun en osannut iästäkään sanoa kuin että ainakin 6-vuotias se oli.

Hammaskarppien altaassa elelee tällä hetkellä platyjen lisäksi kolme mustamollinaarasta ja viisi täplämonnista. Olen ristinyt akvaarion retroakvaarioksi, koska kaikki siinä on vanhaa: itse allas, valaisin, Eheim 2213 -suodatin, kalasto on kovin perinteinen ja kivasti on tupsulevääkin tunnelmaa luomassa . Tuonne altaaseen olen lapsen kanssa heitellyt välillä ihan hassujakin koristeita, kuitenkin niin että kasvit ja kalat ovat pääosassa. Tykkään altaasta kovin, vaan tuntuu että sen tasapaino on hieman veitsenterällä koko ajan. Hyvin on kuitenkin viime ajat selvitty.

[kerttu]

Pitikin aloittaa tällainen ketju tänne! Heti alkoi tapahtua... Näin yhden täplämonnisen altaassa kuolleena. Eilen se vielä polski menemään... Kaivoin heti nitriittitestin esille koska putsasin ulkosuodattimen sunnuntaina ja vähän olikin sellainen vinge päällä että tällä kertaa bakukanta altaassa ei riitä. Testi näytti 0,05. Vaihdoin tietenkin heti vettä ja sain lukemaa alaspäin. Vedenvaihdon jälkeen nitraattikin oli vielä 10-15, joten olipa sitäkin ehtinyt kertyä aika tavalla. Pitää aamulla vaihtaa vettä uudestaan, jos nitriitti ei yön aikana ole kadonnut. Aiemmin ei tällaista ole käynyt, mutta nyt suodattimen putsausväli oli venähtänyt ja toisaalta vedenvaihtoja tein sekä pari päivää ennen suodatinsiivoa että yhden tai kaks ämpärillistä myös samana päivänä. Enpä tee vastedes.

Täplämonnisia on jäljellä siis enää viisi. Sama määrä, mikä alunperin ostettiin liikkeestä... Yksi kuoli liki heti, ja se meni siirtostressin ja yleisen heikkouden piikkiin. Mutta niin ne on muutkin tuosta erästä nyt sitten tippuneet, vaikka allas muutoin on ollut ihan ok ja olen noita arvojakin mittaillut. Eihän se ihanne ole varmaan millekään monniselle asuttaa GH 7 ja pH 7,3 allasta mutta ajattelin että täplikset tämmösinä pitkään akvaarioharrastuksessa mukana olleina sitkeinä otuksina voisivat viihtyä. Epäilemättä ne kolme, jotka hain täältä kyliltä ovatkin viihtyneet, mutta nuo eläinkaupasta ostetut nyt ei ihan näytä sopeutuvan. Muiden kuolemiin ei ole siis ollut vesiarvoista mitään syytä löydettävissä. Nuo kyliltä napatut on ilmeisesti 4-5-vuotiaita ja aikamoisia jötkäleitä, eikä niillä tunnu olevan mitään hätää. Mutta en kyllä hanki monnisia lisääkään, jos tää näin jatkuu. Alun perin tarkoitus oli tähdätä semmoseen 8-10 parveen pikku hiljaa.

[Fisutar10]

Juttu on pitkä ja vaikea pysyä kärryllä...

Voitko lyhyesti kertoa akvaarion litrat? Sitten kalasto luettelona ja suodatin, merkki ja malli? Kuinka usein putsaat sen? Ja vedenvaihtorutiinit?

Varmasti ne luki jutussa, mutta hieman hahmotushäiriötä minulla nyt:).

Ja monniset tykkäävät kovasta virtauksesta ja hapekkaasta vedestä. Virtausta myös pohjalla.

[kerttu]

Ei kai tuosta hammaskarppilasta tullut tekstiä kuin neljä kappaletta, kahdessa erillisessä viestissä. Mutta voi se toki pitkältä tuntua sekin. Akvaarion koko on 125 litraa, suodattimena Eheim classic 2213. Vesiarvot ovat muutoin, kaikki JBL:n tippatesteillä mitattuina: pH 7,3 (tätä en ole mitannut pariin päivään, mutta pysyy aika lailla samoissa kun KH ei ole muuttunut), GH 6 (yleensä ottaen 6-8, muutokset hitaita), KH 3-4. Nitriitti oli aamuksi hippasen taas kohonnut, joten vaihtelin juuri vettä ja sehän tietenkin auttoi asiaan. Nitraattia en nyt mittaillut, koska eilisen mittauksen perusteella sitä muodostuu eli koko bakteerikantaa ei mikään ole tappanut.

En nyt varsinaisesti ole hätäisesti neuvoja pyytämässä, vaan enemmänkin päiväkirjanpitoa aloittelemassa. Pohdinnat tietenkin kiinnostaa aina, siksihän tätä kirjoittelenkin, mutta on syynsä myös sille että ketju on täällä päiväkirjojen eikä ongelmien puolella. Nyt on ihan selvää, mistä nitriitin nousu johtuu (suodatin putsattu juuri ja tehty normaalia tiheämpää pohjan lappoamista) ja mitä sille pitää tehdä (vaihdella vettä kunnes tilanne tasaantuu, samalla lisään altaaseen Easylifen Vooglea). On myös ihan selvää, että fisuttaren mielestä altaan suodatus on tosi vajaa, mutta mulla on vähän eri tavoitteet altaiden kanssa kuin tehdä niistä puroja. Siksi en ole kynsin hampain noita monnisia pitämässä edes, vaikka en kyllä usko että altaan olot niille huonotkaan on.

Testailin huvikseen liuskoillakin vesiarvot, ja eihän ne tuollaista määrää nitriittiä näytä lainkaan. Nitraatit näytti osapuilleen kohdilleen, samaten kovuudet. pH:n suhteen altaiden ero näkyy selvästi, vaan liuskathan näyttää happamuudet alakanttiin.

[Hazerow]

Fisutar ollut pienissä uudenvuodenmaisteissa, kun hahmotuskyky häiriintynyt? No ei nyt sentään..

Mutta voi juku! Olit aiemmin kerttu kommentoinut tuonne kuvaketjuun, kuinka mun aasialaispytystä tulee mieleen sun matolaarisi, mutta nyt mun on kommentoitava, että sun hammaskarppilasta tulee mieleen mun 128-litrainen hammaskarppila. Mulla tosin on miljoonakaloja platyjen ja mollien sijaan.

Nuo piikkisilmät on mulla aina ollut semmonen "haluun"-juttu, mutta syystä tai toisesta ne on aina saanut jäädä ottamatta. Ehkä nyt kun oma aasialainen triplaa kokoansa ja paroporukka osoittautui miespoppooksi, nuita luikeroita ehkä uskaltaisikin ottaa. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mitä näille altaille tapahtuu jatkossa ja kyttäilen vinkkejä ja niksejä omia altaita varten.

[kerttu]

Mutta voi juku! Olit aiemmin kerttu kommentoinut tuonne kuvaketjuun, kuinka mun aasialaispytystä tulee mieleen sun matolaarisi, mutta nyt mun on kommentoitava, että sun hammaskarppilasta tulee mieleen mun 128-litrainen hammaskarppila. Mulla tosin on miljoonakaloja platyjen ja mollien sijaan.

Mahtavaa . Minä oon miettinyt, että jos joskus luovun molleista tai kun ne joskus kupsahtaa (ikää näillä on pari vuotta), niin miljoonakalat olis myös mukavia. Mollit on aika petoja syömään poikasia, eivätkä ne mulla ole edes lisääntyneet kun poikaset ei pysy hengissä. Platyja kyllä sikiää, mutta mollejahan onkin enää naaraita... On niillä aika isojakin poikueita ollut, vaan ruokinta altaassa on ajoittain aika niukkaa ja tuntuu että silloin ehkä nuo isot napsii ne pienempänsä tai sitten ne eivät selviä nälässä. Tilanne on kuitenkin aika mukava näinkin.

Nitriittiongelmasta taisin selvitä vedenvaihdoilla ja nyt allas näyttää hyvältä. Pistin vähäsen lisävaloa jokin aika sitten ja sen vaikutus alkaa näkyä kasveissa. AIemmin tässä oli 60W T8-putkea ja silloin kasvit todella kukoista. Pientä leväongelmaa toki tuli myös, koska hiilari tuskin riitti, mutta sekään ei ollut ainakaan nykyistä suurempi ongelma. Levätöntä altaasta ei tarvi tullakaan, etenkin mustamollit tuntuu napsivan kaikenlaisia leviä mielellään.

Aasiassa tuo taistelukala on kyllä tosi omituinen. Se on utelias, syö ja tutkii ja uiskentelee, mutta tietyllä lailla kuitenkin tosi passiivinen kala. Saattaa olla ties millä mutkalla ties missä ihan paikallaan pitkän aikaa. Vähän kesti tottua tällaiseen menoon, vaan lienee normaalia kuitenkin. Hazerow, ehdottomasti piikkisilmiä kehiin vaan jos mahtuu! Tosin suuremmissa altaissa niiden kiinniottaminen tarvittaessa on vaan tosi hankalaa. Sikäli se on just passeli satalitraisten altaiden kala.

[Sisso]

Eihän se ihanne ole varmaan millekään monniselle asuttaa GH 7 ja pH 7,3 allasta mutta ajattelin että täplikset tämmösinä pitkään akvaarioharrastuksessa mukana olleina sitkeinä otuksina voisivat viihtyä.

Noissa arvoissa ole mitään vikaa. Todennäköisesti monniset oli jotenkin vajaakuntoisia ja vedenlaadun ongelmat nyt vaan oli liikaa. Kannattaa muistaa että esim Briteissä ja keski-Euroopassa vesi on paikoitellen hyvin kovaa ja silti ne pitää ihan samoja kaloja kuin mekin. GH20 on siellä ihan normia. Ja jos haluaa oikeasti Amazonasin olosuhteet, niin eikun keräämääm sadevettä tai RO myllyämään mutta kuinka moni harrastaja tekee näin? Tosi harva! Me otetaan usein kovasti itseemme kun kaloja kupsahtelee ja onhan se hyvä miettiä miksi niin kävi, mutta joskus olosuhteet vaan on meitä vastaan, joskus ollaan sössitty itse ja joskus ei, mutta näin se vaan menee. Tuskin säkään sunnittelit ja järkkäsit akvaasi nitrittipiikkiä...? Näitä sattuu. Eipä kaikki viljellyt kalatkaan ole priimaa ja matkalla, missä hyvänsä portaassa, niille on voinut sattua jotain mitä me ei tiedetä. Nuoret kalat on herkempiä kun vanhat. Mitä vaan...

Onnea akvojen kanssa, toi aasialainen on kuvassa ihan fantsu tammenlehtien ja ruskean veden kanssa!

[kerttu]

Kiitos rohkaisevista sanoista, Sisso! Saa nyt nähdä miten monnisten käy. Suurin, todella pitkän selkäevän omaava monninen näytti tänään hieman nuupahtaneelta. Nitriittiä on yhä vedessä hitusen, tosin värejä on hieman hankala tulkita. Olen vaihdellut vettä aika tiuhaan tahtiin yhä tuolta hammaskarppilasta nyt.

Bongasin Aasiasta sinilevää. Sitä on siellä ollut ajoittain, mutta lähinnä ihan pinnassa, ja se on pysynyt kurissa kunhan nappailen sen heti nähdessäni pois. Mutta nyt bongasin sitä kannon pinnalta - ehkä, en ole ihan varma määrityksestä vielä... Päätin kuitenkin kiskasta valaistuksen kiinni pariksi päiväksi. Luulen, että tuonne pitäisi lisätä nitraattia, koska sitä ei kerry altaaseen mittausten mukaan viittä enempää. No, joskus on voinut hyvällä tulkinnalla saada arvon lähemmäs kymmentä, mutta tosiaan kovin on vähäistä. Ja pitäähän sitä vettä kuitenkin joskus vaihdella... Kasvithan tuolla on aika vähiin ravinteisiin ja valoon tyytyviä (susswassertang, jaavansaniainen ja melalehdet), mutta kai ne nekin jotakin tarvitsee. On ollut harkinnassa tuo lisänitraatti pidemmänkin aikaa, vaan se on mulle uusi juttu ja olen aika harkitsevainen jokaisen uuden härpäkkeen tai lisättävän aineen suhteen.

Erehdyin haaveilemaan, mitä kaloja otan tuonne Aasiaan jatkossa. Taistelukala tuskin elää vuotta pidempään, kun on eläinkaupasta ostettu ja siten voi olla vanhempikin yksilö. Yksi kriteeri sille, että annoin periksi sen ottamiselle olikin ettei se ole järin pitkäikäinen kala. Jaksan kyllä olla kiinnostunut sellaisista "omista löydöistä", haaveillakin ikuisuuksia ennen kuin mitään hankin... Mutta taistelukala toimii nyt vain hetkellisenä altaantäytteenä ja vaihteluna, sillä ei ole paria vuotta pidempää jalansijaa maallisella vaelluksella ja se on ihan hyvä . Suklaarihmakalaparvi olisi kyllä ihana. Tai raitarihmakala, tai joku parosphromenus... Vaihtoehtoja riittää. Toisaalta taas tykkäsin altaasta rusokiilakylkiparven kanssa myös kovasti, ja vähän vastaava parvi olisi viisiraitabarbit. Ne sopisivat myös pohjan raitapaitateemaan.

Piikkisilmät on kyllä yllättävän aktiivisia kaloja, kun niitä on tarpeeksi, ovat kotiutuneet ja altaasta löytyy tarpeeksi piiloja. Luikerot vetää kyllä suuremmista muutoksista herneen hetkeksi tai ikuisuudeksikin nenään, mutta niiden ehdoilla kun mennään niin suurempia muutoksia ei Aasiassa tapahdukaan. Vedenvaihdosta otukset innostuvat - jos uusi vesi jostain syystä poikkeaa vanhasta jotenkin radikaalimmin, alkaa se kuuluisi piikkisilmien laseja pitkin säntäily, mutta normaalistikin ne luikertelevat ympäriinsä sammalpusikoissa ja etsivät että tulikohan sitä jotain evästäkin mutusteltavaksi tässä pöllyttelyssä. On tosi lumoavaa seurata, miten joko vedenvaihdon jälkeen tai ruokaa altaaseen tiputtaessa joka puolelta alkaa ilmestyä viiksivalluja pötköläisiä. Tuolla altaassa piikkisilmät eivät ole pelkästään pohjakaloja, vaan viettävät aika paljon aikaa tutkiskellen juurakoiden päällisiä sammalvuoria myös. On ne mainoita otuksia!

[JukkaV]

Heippa!

Toivottavasti täplämonnisesi voivat hyvin jatkossa, kuten nuo muutkin kalasi. Jos jossakin vaiheessa tulee hammaskarppilaan uusien asukkaiden hankkiminen eteen, niin mieti ihmeessä seepralimiaa ja metallihammaskarppia.

Sen sijaan Aasian geotooppiin ehdotan sellaista kuin purppurataistelija, Betta imbellis. Miten olisi?

[Hazerow]

Juuri kuolattuani Akvaariolinnan tukkulistoille, ehdottelisin minäkin noita erikoisempia taistelijoita. B. foerschi, B. imbellis.. Omnomnom. Varmaan mieluiten kuitenkin noita pinnan tuntumaan kutevia, niin ei piikkisilmien touhotuksen pohjalla häiritse, jos innostuisivat lisääntymispuuhiin. Tosin ei ne luikerotkaan ilmeisesti taida aina ihan pohjalla pysyä.

Hazerow, ehdottomasti piikkisilmiä kehiin vaan jos mahtuu! Tosin suuremmissa altaissa niiden kiinniottaminen tarvittaessa on vaan tosi hankalaa. Sikäli se on just passeli satalitraisten altaiden kala.

Kyllä se on jo aikalailla päätetty, että piikkisilmiä tulee, kunhan tuo pytty on tuossa asettunut aikansa. Kiinniottamisen vaikeusaste nyt ei juurikaan vaikuta päätöksiin, koska muutkin kipon otukset on ja tulee olemaan pikkusinttejä. Vaikeita ne on joka tapauksessa saada kiinni.

[kerttu]

Jos jossakin vaiheessa tulee hammaskarppilaan uusien asukkaiden hankkiminen eteen, niin mieti ihmeessä seepralimiaa ja metallihammaskarppia.

Moi vaan! Olen kurkistellut noita vähän harvinaisempia hammaskarppeja myös, ja mikä jottei joskus sellaisiakin. Mustamollitkin muuten on ollu ikuisuusjuttu, kun pelkäsin niiden suolalisän tarvetta pitkään ja sitten aattelin että eivät mene platylan lämmöissä... Mutta lopulta hankin muutaman aika pienen poikasen tutulta, ja nämä jäljellä olevat kolme ovat pärjäilleet hyvin. Useampi tippui viime tai sitä edellisenä talvena, kun tuli lämpökatastrofeja. Hammaskarppila on eteistilassa, joka on tosi viileä, joten lämmimet on todella tarpeen. Toisaalta tila ei kesälläkään ylly liian kuumaksi ollenkaan herkästi. Nyt lämmöt on 25, mikä on platyille ohjeiden mukaan yläkanttiin mutta en kyllä ole huomannut että platyilla mitään ongelmia olisi.

Mulla on yksi kirja hammaskarpeista, jossa on monia kiinnostavia lajeja! Platyihin olen niin tykästynyt että niistä tuskin eroon haluan, mutta mustamollien tilannehan tosiaan on se että niitä on vain kolme parivuotiasta naarasta joten platyn kamulaji voikin joskus tulla vaihtoon.

Sen sijaan Aasian geotooppiin ehdotan sellaista kuin purppurataistelija, Betta imbellis. Miten olisi?

Juuri kuolattuani Akvaariolinnan tukkulistoille, ehdottelisin minäkin noita erikoisempia taistelijoita. B. foerschi, B. imbellis.. Omnomnom. Varmaan mieluiten kuitenkin noita pinnan tuntumaan kutevia, niin ei piikkisilmien touhotuksen pohjalla häiritse, jos innostuisivat lisääntymispuuhiin. Tosin ei ne luikerotkaan ilmeisesti taida aina ihan pohjalla pysyä.

Joo, ehdottomasti! Lakritsigurameja joskus kurkistelin kun niitä oli liikkeessä, vaan sinne jäi kun ei ollut niistä sen enempää tietoa ja tuolloin allaskin oli vasta tuore (taisi olla 2008 loppu tai 2009 alku). Taistelijoissa on monia mielenkiintoisia, ja lisääntyminen olisi ehdottomasti mielenkiintoinen juttu. Valkosaumataistelijan kanssa se voisi olla jopa aika iisiä. Toisaalta taas sellainen tilanne, jossa altaassa olisi vain piikkisilmiä kiehtoo siksi, että voisin kokeilla niiden lisäännyttämistä.

[kerttu]

Hammaskarppilan monniskokeilu taisi tosiaan olla kokeilu. Ei ne näytä hyvältä nuo loputkaan. Suurin, joka on porskuttanut pulskana ja vilkkaana pari kuukautta, on laihtunut. Pitänee tänään pistää se päiviltä, jos vielä elossa on. Pari päivää sitten se alkoi hoippuilla sinne tänne jotenkin kumman näköisesti. Sitten sille tuntuu käyneen sama kuin http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=216828&hilit=+partamonni viime keväänä. Iäkkäämmän puoleisia kaloja olleet molemmat (täpliksen hakupaikassa sanottiin että se on ainakin 4 vuotta ollut heillä, en sitten tiedä oliko aikuinen tullessaan heille vai ei). Mutta kyllä tämmönen ärsyttää. Antaa ton monni- ja monnisosaston sitte olla, kai ne tippuu yksi toisensa jälkeen. TÄlle vuodelle kun ei mitään lämpökatastrofejakaan ole ollut, että voisi niitä syyttää...

Mistä pääsenkin aiheeseen lämpö. Taas sitä miettii, lämmitystä altaaseen lisätessään, että pärjäisikö nuo nykyplatyt oikeasti viileämmässäkin. Mun kokemus näiltä parilta vuodelta on, että niillekin kannattaa pitää vähintään 23 lämpöjä mutta haaveilen sellaisista kaloista, joiden kanssa tuo lämmön ylläpito ei olisi niin haastavaa talvella. Oikeastaan innostuinkin sitten vähän ajatuksesta, etten hanki enää molleille poitsua seuraksi eli toisin sanoen mustamollipopulaatio ois tuossa kolmessa, täplämonnisia en kyllä tosiaan lisää hankikaan joten ainoa kalalaji altaassa olisi platyt. Toisaalta taas kotimaisten kalojen altaankin tuosta saisi aika kivasti, koska ilman lämmitintä lämmöt on talvella hyvinkin 15 asteen tuntumassa. Tai sanotaan 15-20 astetta, kun lamput kuitenkin lämmittää jonkin verran.

Platyista ei huvita luopua, ne kun on altaan pääjengi olleet alusta asti ja mahtavia otuksia, mutta jos joskus semmonen hetki tulee niin miksei sitä lähtisi vaikka kolmi- tai kymmenpiikkejä haalimaan. Lisäisi virtausta, kiviläjitelmää ja pohtisi ihan kunnolla pieneksi jääviä luonnonkaloja jotka voisivat tuossa menestyä.

Pakko ripustautua tällaiseen tulevaisuudenhaaveiluun, koska se on ihan parasta ja nyt ärsyttää niin hirveästi tuo näyttävä ja hyvinvoinut monninen joka pitää teilata. Sillä on ihan samantyyppiset oireet ku partiksella oli, eli laihtuu ja tuntuu levottomalta ja alati nälkäiseltä. Joten tilannetta seuraillessa keskityn vähän myös haaveilemaan tulevasta...

[kerttu]

Monnisväki on yhä samanlukuinen, vaan tuo suurin vaikuttaa kyllä reppanalta. Silti vielä seurailen.

Aasiaa myllättiin eilen mun akvaariokerholaisen kanssa (tokaluokkalainen, joka opettelee akvaarion hoitoa jotta voisi joskus saada oman altaan). Lisäsin sinne nyt toisen kerran nitraattia pullosta ja mittaamalla todettiin, että ennen vedenvaihtoa nitraattilukema oli 5 ja vaihdon eli myös nitraatin lisäämisen jälkeen 10. Mielenkiinnolla odotan, miten nopeasti kasvit tuon nitraatin pois syövät. Tää oli siis toinen kerta kun lisäsin nitraattia, ja silti se tosiaan ehti ennen vedenvaihtoa pudota tuonne viiteen. Tässä altaassa on yleensä voinut pitää hyvin maltilliset vedenvaihdot ilman sen kummempia murheita, vaihdan pari ämpäriä viikossa ja joskus vähemmänkin. Nyt kuitenkin ajattelin testata hieman suurempia vaihtoja tuolla nitraattilisäyksellä, koska jo pidempään muutamassa kohdassa akvaariota on ollut sinilevää. Sitä on vähän, se on poistettavissa, ongelma ei ole eskaloitunut mitenkään, mutta en aio sitä kyllä tuolla sietääkään. Aloitin ensin lisäämään tähän altaaseen ferrotabseja ja nyt tuota nitraattia. Satekin nestemäinen lannoite on käytössä melko pienellä annoksella. Hiilaria ei pulise kummassakaan pytyssä.

Voi akvaariokerholaista. Yritä nyt selittää, että nitraattia YLEENSÄ kertyy akvaarioon, mutta juuri tässä altaassa se nyt sattuu vähenemään. Kirjoitettiin taas vihkoon, mitä kaikkea tehtiin ja mitä altaaseen lisättiin vedenvaihdon yhteydessä (turveuute, kasviravinne, nitraatti). Jotenkin tuntuu, että helpommallakin voisi pienen innokkaan päästää . Mutta tää lapsi on niin kiinnostunut kaikesta! Ajattelin aluksi, että pyydän ottamaan vihkon ekalle kerralle että voidaan kirjoittaa ylös ihan vähän joka kerrasta. Pääpainon piti kuitenkin olla siinä tekemisessä... No, onhan se, mutta toisaalta tuo tekeminen on noinkin pienelle vielä hieman hankalaa (itsenäiseen vedenvaihto-operaatioon on aika pitkä matka ja kotilot yhä hirvittää, vaikka kerholaisen asenne onkin että "kyllä minä sitten varmaan niihin totun, jos niitä kerran pitää hiekassa olla" - tahtoo piikkisilmiä, joten hiekkapohjahan se on oltava sitten) ja näemmä vihkoon kirjoittelu on hälle tärkeää. Ja läksyt! Vitsi että tää on hauskaa! Viime kerralla annoin lainaksi Varjon Akvaariokalat, josta kerholainen kirjoitti vihkoon kaikista mukavimman näköiset kalat. Seuraavalla kerralla me katsotaan sitten yhdessä miten kirjasta näkee minkä kokoisen altaan nämä kalat tarvitsee ja ehkä merkitään niistä muutama "aloittelijan kala". Jo pitkään, eli useamman vuoden, on lapsi ollut kiinnostunut piikkisilmistä ja kuvista ihaillut taistelukaloja. Lempparit pysyy samoina siis, mikä on hauska asia. Seuraavalle kerralle kerholainen tuo purkissa kotoa vettä, jotta voidaan vähän testata millaista se kotivesi on. Nitraattitestin lukeminen onnistui tosi hyvin. Ei ole aina ihan yksinkertaista arvioida mikä luontuu ja mikä ei, lapsetkin kun on niin erilaisia.

Pidin vuosi sitten lemmikkikerhoa alakoululla, ja sielläkin käsiteltiin akvaarioita. Se oli tietty aika rankkaa palkkaan nähden, kun piti suunnitella kerrat niin hyvin ja olla todella läsnä sen aikaa kun kerhoa piti. Nyt nautinkin tosissaan siitä, miten kiva on pitää tutulle koululaiselle kerhoa jossa voidaan ihan kahdestaan tehdä asioita. Jo ennen tätä kerhoajatusta mun kaikki akvaariokirjat on olleet hänellä lainassa ja Akvaariokalat on selattu kahdestaankin kannesta kanteen. Toivotaan, että projekti edistyy niin että kesään mennessä oppisi hoitamaan akvaariota itsenäisesti - silloin on synttärit, joita vanhempansa ajattelevat mahdollisena hetkenä akvaarion hankinnalle. Ei varmana, ei luvattuna, vaan "sitten kun osaat itse hoitaa akvaarion". Eihän näin huippua harkintaa ja valmistautumista tee kukaan! Mahtavaa!

[kerttu]

Nyt se monninen sitten olikin heittänyt veivinsä. Jasso.

Alkaa kotimaisten allas houkuttaa yhä enemmän. Haluaisin vähentää tekniikkaa ja kotimaista allasta voisi varmaan pitää yllä pienemmällä valomäärällä, lämmitintä ei tarvittaisi, vettä ei tarvitsisi kovettaa... Suodatusta tarvitsisi kyllä varmaan lisätä. No, katsotaan nyt, toimin semmosella hämäläisellä harkinnalla näissä eli en ihan heti lähde muutoksia tekemään. Osittain harmittaa, että alkuperäistä platykantaa ei ole juurikaan jäljellä vaan se on lahjoitettu ja myyty ja kuollut ja sekoittunut ostokaloihin. Saa nyt nähdä miten tää etenee. En oikein tykkää sellaisista suuremmista uudistuksista lajiston suhteen.

Aasiassa taistelukalan toinen etuevä on hieman syöpynyt. Mitään hometta tai muuta siinä ei näy. Tein pari vedenvaihtoa peräkkäisinä päivinä tuon takia, ainakaan ei ole edennyt huonompaan suuntaan. Nitraattilisän vaikutusta kasveihin ei vielä näy, mutta toisaalta sinilevämäistä settiäkään ei nähtävästi ole tullut lisää.

Aloin miettiä nitraatin vähyyden vaikutusta sinilevään. Nitraatin määränhän sanotaan vaikuttavan syanobakteeriesiintymiin - sekä liika nitraatti että liian vähä nitraatti voivat saada kukinnan aikaan. Pohdin sitä, että mulla nitraatin erittäin vähä kertyminen on johtanut tuon altaan vedenvaihtojen pienenemiseen ja vedenvaihtovälin pitenemiseen. Tästä seurauksena vesi on voinut siis muutoin kuin nitraatin osalta likaantua enemmän kuin olen ymmärtänyt, koska mulla ei esim. sähkönjohtavuusmittaria ole. Vähäinen nitraattipitoisuus on siis voinut johtaa likaiseen ja kuormittuneeseen veteen, jonka indikaattorina yleensä ajatellaan tuota nitraattilukeman nousua. Nyt olen siis vaihtanut vettä jonnin verran useammin ja lisännyt nitraattia purkista.

On tuo taistelukala kyllä ihme otus. En tiedä osaanko mitenkään tulkita sen käytöstä kun se on niin erilainen kuin mun muut kalat. Taistis esimerkiksi saattaa viipyillä pitkiä aikoja paikoillaan jossakin kasvien seassa ja on kuitenkin kärppänä paikalla jos akvaarion eteen jää yhtään sillä tavalla notkumaan että ruokaa saattais olla saatavilla. Se tunkee itsensä mitä ihmeellisimpiin koloihin ja sen kroppa näyttää taipuvan ihan miten sattuu. Kyllä tuosta kalan olemuksesta huomaa, että se pärjää jossain onnettomassa umpeenkasvaneessa lätäkössä!

[Sisso]

Jos kiinnostaa tekniikan vähentäminen ja muutenkin downshiftaaminen akvan kanssa, niin miten olisi walstad-tyylinen natural planted tank? Näissähän ei aina ole edes suodatinta, joskin itse kannatan edes pientä veden virtausta nii kasvien kuin kalojenkin takia.Voisi olla mielenkiintoinen projekti kaikkiaan!

En tiedä mistä on syntyny ajatus, että sinilevä=alhainen nitraatti. Se voi olla näin, tätä epäillään yhdeksi aiheuttajaksi, mutta toisaalta sinilevää tiedetään löytävän (myös oma kokemukseni) runsasnitraattisista tankeista. Ei siihen (sinilevän ja nitraatin yhteyteen) kannata takertua (tämä näin ylipäätään) sen enempää kuin että sulkee vähäisen nitraatin mahdollisuuden pois. Eikä nitraattia varmastikkan tarvitse olla paljoa koska tiedetään ettei sinilevää aina ole tankeissa, joissa nitraattia on maltilla, 5-10mg/l. Ehkäpä sinilevän taustalla onkin jokin tasapainohäiriö hyvien bakuja ja pahojen bakujen välillä...tiedä häntä, spekulaatiota. Bakuthan on korrelaatiosuhteessa typpiyhdisteisiin sekä kuluttajina että tuotajina, ehkäpä yhteys nitraattiin löytyykin tätä kautta?

Nitrattilisä ei ehkä näy siksi että kasveilta puuttuu jokin muu(kin) ravinne hiilidioksidi mukaanlukien, olethan varma että lisäät kaikkea muutakin tarpeellista riittävästi? Oliko kasveilla nitraatinpuutteeseen viittavia oireita? Silkka nitraatinpuute on melko helppo tunnistaa, mutta usein samaan aikaan on pula muistakin ravinteista, esim kaliumista tulee pula melko helposti. Jos puutoksia on useita yhtä aikaa, puutosoireita on lähes mahdotonta enää erottaa toisistaan.

[kerttu]

Jes, toivoin niin että Sisso kommentoisi jotakin !

Jos kiinnostaa tekniikan vähentäminen ja muutenkin downshiftaaminen akvan kanssa, niin miten olisi walstad-tyylinen natural planted tank? Näissähän ei aina ole edes suodatinta, joskin itse kannatan edes pientä veden virtausta nii kasvien kuin kalojenkin takia.Voisi olla mielenkiintoinen projekti kaikkiaan!

Se kiinnostaisi kyllä ja on ollut mielessä. Suodatin on tuossa altaassa hyvä, tai oikeastaan siinä on kaksi sellaista omatekoista sisäsuodatinta ja biologista suodatuspintaa siksi melko runsaasti. Altaan malli tuntuu olevan vähän haastava: silloin, kun korkeutta oli vähemmän pärjäsin hyvin pienellä virtauksella altaan kanssa. Korkeuden lisääntyessä piti sitten lisätä puhallusta ja sitä on kahdelta korkeudelta. En jotenkin usko pääseväni suodatuksesta kokonaan eroon, enkä koe myöskään tarpeelliseksi. Mutta ois kiva jos riittäisi yksi mattopuikulasuodatin, lämmitin ja valot. On siinäkin jo melko lailla tekniikkaa...

Mutta ilmeisesti kalaston pitäisi olla hieman runsaampi, jotta sen tarjoamat ravinteet riittäisivät? Vasta tänään jotenkin tulin ajatelleeksi että mulla on sadan litran pöntössä kalasto, joka monella on 63-litraisessa lisättynä vielä jollakin parvikalalla... Katsotaan nyt kauanko tuo taisto pysyy hengissä (ei kai eläinkaupasta ostetut oikeasti kovin pitkään elä), siitä vähän riippuu ottaako tuohon jonkun barbi- tms. parven vai lykkääkö jotakin labyrinttiä vähän suuremman porukan.

En tiedä mistä on syntyny ajatus, että sinilevä=alhainen nitraatti. Se voi olla näin, tätä epäillään yhdeksi aiheuttajaksi, mutta toisaalta sinilevää tiedetään löytävän (myös oma kokemukseni) runsasnitraattisista tankeista. Ei siihen (sinilevän ja nitraatin yhteyteen) kannata takertua (tämä näin ylipäätään) sen enempää kuin että sulkee vähäisen nitraatin mahdollisuuden pois. Eikä nitraattia varmastikkan tarvitse olla paljoa koska tiedetään ettei sinilevää aina ole tankeissa, joissa nitraattia on maltilla, 5-10mg/l. Ehkäpä sinilevän taustalla onkin jokin tasapainohäiriö hyvien bakuja ja pahojen bakujen välillä...tiedä häntä, spekulaatiota. Bakuthan on korrelaatiosuhteessa typpiyhdisteisiin sekä kuluttajina että tuotajina, ehkäpä yhteys nitraattiin löytyykin tätä kautta?

Sitä aattelinkin, että mulla se alhainen nitraatti on johtanut sinilevään mahdollisesti siksi että olen käyttänyt sitä vedenvaihdon tarpeen indikaattorina. Vaihtanut vähemmän vettä, vesi on kuormittunut, tullut sinilevää. Eli syy ei varsinaisesti olisi vähäinen nitraattipitoisuus vaan jokin muu, mutta jos vaihdan hippasen enemmän vettä ei nitraattia ainakaan muodostu tarpeeksi joten sitä pitää lisätä. Olen siis lisännyt sitä niin, että vedenvaihdon jälkeen arvo olisi noin 10 mg/l.

Tuolla Aasiassa on iän kaiken ollut vähän nitraattia. Se ei siis varmaankaan kerro mistään häiriöstä juuri nyt tai häiriöstä ylipäätään, koska allas on toiminut pitkiä aikoja putkeen ihan erinomaisesti.

Nitrattilisä ei ehkä näy siksi että kasveilta puuttuu jokin muu(kin) ravinne hiilidioksidi mukaanlukien, olethan varma että lisäät kaikkea muutakin tarpeellista riittävästi? Oliko kasveilla nitraatinpuutteeseen viittavia oireita? Silkka nitraatinpuute on melko helppo tunnistaa, mutta usein samaan aikaan on pula muistakin ravinteista, esim kaliumista tulee pula melko helposti. Jos puutoksia on useita yhtä aikaa, puutosoireita on lähes mahdotonta enää erottaa toisistaan.

Lisä ei ehkä näy myöskään siksi, että ekasta erästä on vasta tosi vähän aikaa (hieman yli viikko). Kasveina on susswassertangia, jaavansaniaista ja melalehtiä. Ne eivät mun ymmärrykseni mukaan reagoin kamalan nopeasti mihinkään (paitsi melalehdet tietenkin osaa sen sulamisen hyvääkin tahtia tilaisuuden tullen...). Valoa on yhteensä 40W T8-loisteputkia, joista kumpikaan ei ole kovin uusi. Turveuutetta lisään sen verran, että se vedessä näkyy ja siten valomääräkään tuskin oikeasti on tuota 0,4 W per litra mitä putket teoriassa antaa.

Hiilarista voi hyvinkin olla pulaa, samaten kaliumista. Eli en todellakaan ole varma lisäänkö muita aineita riittävästi, mutta lähdin nyt nitraatista liikkeelle koska siitä olen varma ettei sitä ole tarpeeksi tai ainakin oletan vahvasti, ettei nitraattilisästä voi haittaakaan olla. Valitettavasti tuota veden kiertoa pinnassa on pitänyt lisätä, koska muuten sinne muodostuu kalvo, joten tervemenoa sekin vähäinen hiilari mitä muuten olisi... Tuo kalvon muodostuminen on ajoittaista, ja on jotenkin mysteerinen juttu. Ruokin niin maltillisesti, ettei se mun järjen mukaan voi liikaruokinnasta johtua. No, virtaus siihen auttaa eikä sitä onneksi ole tarvinut ihan älyttömyyksiin asti pistää kehiin. Silleen sopivasti, että taistelukalakin vielä pinnan tuntumassa viihtyy halutessaan.

[Sisso]

Lisä ei ehkä näy myöskään siksi, että ekasta erästä on vasta tosi vähän aikaa (hieman yli viikko). Kasveina on susswassertangia, jaavansaniaista ja melalehtiä. Ne eivät mun ymmärrykseni mukaan reagoin kamalan nopeasti mihinkään (paitsi melalehdet tietenkin osaa sen sulamisen hyvääkin tahtia tilaisuuden tullen...).

Totta turiset. Ne eivät myöskään käytä sitä paljoa, joten pitoisuudet vedessä voi pitää maltillisena, vain sen verran että varmasti on eikä lopu kesken lystin. Tulipa tässä mieleeni, että onko niillä ylipäätään ollut typen puute? Noille hitasti kasvaville sitä on hyvin vaikea saada, yleensä uhreina on nopeakasvuiset. Mutta eipä hätiä, ei siitä sinänsä haittaakaan ole jos typpeä pullosta lisättynä on hiukan, tai vaikka enemmänkin, liikaa. Toi 0,4w/l valoa, vaikka sisältääkin melkoisen virhemarginaalin, kuulostaa aika paljolta ja olet oikeassa, myös hiilarista voi hyvinkin olla pula. Meillä menee 3-satanen 1x40w putkella (olikos se sitten 0,12w/l) nestehiililisällä ja kaikki randomkasvit kasvaa oikein nätisti. Jos nostan valomäärää, alkaa levät lisääntymään heti minkä näen merkkinä kasvien ruokahalun kasvusta, mutta koska en halua kipata ko akvaan enää yhtään enempää ravinteita, tuo vähäinen valo saa riittää koska se riittää hyvin niille kasveille, joita me halutaan siellä kasvatella.

Jep, yleensä noissa NPT-pytyissä on runsas kalasto. NPT-akvoissa kasvit puhdistaa vettä, sen lisäksi että tuottavat happea ja tarjoavat asuinpintaa bakusille, ja niitä karsimalla poistuu orgaanista jätettä joka on aina se akvan suurin ongelma. Toisaalta mua vähän kiusaa se, ettei ole tullut vastaan yhtäkään raporttia, jossa olisi järjestelmällisesti (tai ylipäätään mitenkään!) mitattu NPTn sähjönjohtavuutta ja seurattu sitä riittävän pitkään. Tätä kun olisi harrastettu useamassa tankissa, päästäisiin ehkä jyvälle niiden ongelmakohdista, riittävästä kasvimassasta, optimaalisesta kalatosta jne. Tämä vakuuttaisi meikäläisen lopullisesti (suuntaan tai toiseen...), mutta kyllähän NPT-tankit näyttävät toimivan oikein perustettuina ja hoidettuina vallankin hyvin ja vielä mäkin joku päivä.... Meidän 600- ja 250-l tankit on vähän hybridit: biologisen suodatuksen hoitaa kukkalaatikot (=hydrokasvatus lecassa) ja pieni matto 6-satasessa, ja noiden lisäksi on mekaanisena+vettä kierrättämässä 1-2 sisää. Noi kukkalootathan on periaatteessa täysin huoltovapaat ja bakteereille hyvin optimaaliset. Tämä on yksi vaihtoehto laiskalle varmanpäälle pelaavalle akvaristille ja jos pyrkii kohti akvan "itsehoitoisuutta". Tapoja minimoida akvan hoitoa on siis monia, mutta kaikkia yhdistää aina runsas ja/tai tehokas kasvimassa, joko akvan sisällä ja/tai ulkopuolella, ei väliä. NPT-pytyissä on sitten tietenkin orgaaninen pohja, se on jonkinlainen riski (vaan mikäpä ei olisi...?). Oikein toimiessaan todella hyvä, mutta on sillä saatu katastrofejakin aikaiseksi!

Sulla on, kerttu, sen verran näkemystä ja kokemusta akvan hoidosta, että sinuna harkitsisin NPT-tyyppisen tankin perustamista. Tai jonkin vastaavalla idella mukaillun ns hybridin jos esim ajatus orgaanisesta pohjasta arveluttaa. Kun onnistuu minimoimaan hoidon ja tekniikan, se koukutaa. On kiehtovaa nähdä miten vähällä akvalla pyörii nätisti ja tasapainossa ilman meidän suurempaa apua. Hoito on niin helppoa ja satunnaista että oikein ihmettelee voiko ja saako näin helpolla päästä?!

[kerttu]

Oli parin viikon akvaariolama, kun kilpikonnat heräsi horroksesta ja siolloin aina keskittyy alkuun enemmän niihin. Platyla taisi tykätä lamasta tai sitten minä vaan tykkään vähän villiintyneestä altaasta. Aasiassa taistelukalalta on toinen etuevä syöpynyt ja vähän pulskalta vaikuttaa. Lienee vanhus, en oikein jaksa uskoa että sille varsinaisesti on mitään tehtävissä - tosin ei se näytä muuten sairaalta eikä käyttäydy sairaasti. Suhtaudun aika raadollisesti näemmä, mutta se nyt oli ylipäänsä aika lyhyeksi ajaksi hankittu kala. Ja vielä se porskuttaa, eikä piikkisilmillä ole mitään hätää. Leväongelma on vähentynyt, mutta melalehdet ei oikein tykkää olostaan. Pohdin toisen valon ottamista pois, kun siinähän se tosiaan voisi ratketa koko ongelma. Low-tech vois olla kova juttu!

Kotimaiset kalat eteis-platylaan alkoi kiehtoa ihan oikeasti, mutta toisaalta niin kiehtoo nuo platytkin edelleen.

Tänään kävi mun akvaariokerholainen, sekin pitkästä aikaa, ja putsailtiin molempaa allasta. Aivan tosi mukavaa, kun kerholainen on innostunut vesitesteistä ja osasi jo tosi hienosti mitata vedet astioihin ja tiputella tipat. Mä kun vähän ajattelin että se puoli ei välttämättä niin kiinnostaisi, vaikka muuten kiinnostus näyttääkin lakkaamattomalta. Parasta kuitenkin on, että kerholainen on kovasti rohkaistunut siitä yleisestä läträämisestä. Vesi ei ole tälle lapselle helppo elementti, ja kotilot hirvittää. Nyt kuitenkin tehtiin jo niin, että kerholainen napsi sammalta pois pohjalta, metsästi huonoja kasvinosia ja kosketti molemman akvaarion pohjahiekkaakin. Ja syötti kummankin altaan kaloja kädestä (aika hyvä palvelu kaloille tällä kertaa). Pikku hiljaa, pikku hiljaa, siitä tulee ihan oivallinen akvaristi .

[kerttu]

Sain (tai siis ostin) Aasiaan pintakasveja, joiden tarkoitus on vähän varjostaa. Vitsi miten kivaa on saada noita kasvipaketteja postissa, ja samaten lähettää niitä! Nyt vaan melalehtiä tarvisin lisää... En malttais odottaa että nuo alkaisi kasvaa kunnolla taas, meinaan. Sinänsähän siellä on juuret tallella, mutta kun se kasvu on NIIIIIIN hidasta. Ai mistäkö tiedän, että ne on alkamassa kasvamaan oikeasti? No en tiedäkään. Se on vaan toive... Joku korkeampi melalehtilaji olisi myös toiveissa, koska yksi hienoimpia vaiheita Aasiassa oli kun melalehdet kasvoi pintaan asti. Silloin tosin oli altaallakin vähemmän korkeutta.

Platylassa on normimeno. Kaksi jäljelle jäänyttä jättiläistäplämonnista tohottelee menemään ja hammaskarpit myös. Mustamollit lienee lakanneet sikiämisen ja nämä kolme jäänee viimeisiksi yksilöiksi tuota lajia. Ovat kyllä hienoja otuksia. Ikää niillä on nyt ymmärtääkseni jotakuinkin kaksi vuotta, eivätkä näytä iäkkäiltä. Platyilla sama homma, parivuotiaita on vanhimmat mutta ikä ei näytä ollenkaan painavan. Synnyttävät elää yleensä ottaen aika lyhyen elämän.

Mikähän määritelmä vois olla käytössä tuossa low-tech vs. high-tech asiassa? Mietin vaan, että tavallaan tuo platyla on 50W lämmittimellä, kahdella T8-putkella ja Eheim classic 2213 suodattimella melko hintsu tekniikaltaan. Se tosin kertoo ehkä enemmän nykyharrastuksen päälinjoista kuin tästä altaasta.

[hippikala]

Ihanaa kuulla sun systeemeistä! Pointsit akvaarioapulaisesta, aivopesu kannattaa aina!

Melalehdet on tosiaan persoonia. Tällä hetkellä ruskomela vahvassa kasvussa 54 litraisessa ja uhkaavat viedä tilan tiikerilumpeelta. Tuokin yksilö kitui parin lehden varassa puolitoista vuotta ja aloitti kunnon kasvun vasta sitten kun vettä alettiin kovettaa. Tai sitten se käytti sen alkuajan altaan pohjan kokoisen juuriston kasvattamiseen ja ryhtyy nyt järjestelmällisesti sysäämään muita salaatteja tieltään...

[kerttu]

Putsailin altaat. Aasia on saanut vaihteeksi olla oman onnensa nojassa ja vähillä vedenvaihdoilla. Vaihtoväli ei ole pidentynyt pahemmin, mutta viimeksi taisin vaihtaa vain ämpärillisen. Naamioin saamattomuuden piikkisilmien kudettamisyritykseksi, eli tänään syötin pakasteötököitä ja sen jälkeen vaihdoin vettä yli puolet kerralla. Saa nähdä innostuisivatko kutemaan! Vielä on taisto altaassa joka tietenkin popsii ihan kaiken mikä kudulta tai muulta vaikuttaa, mutta testataan silti. Taisto näyttää kyllä sen verran pulskistuneelta että taitaa vedellä viimeisiään. Ihan normaalisti kyllä käyttäytyy.

Myös platyla sai kokea normaalia suuremman vedenvaihdon. Samalla poistin yhden laivanhylyn jota ei näkinruohon seasta enää erottanut, keräsi vaan shaibaa ympärilleen ihan turhaan siellä. Samalla lähti näkinruohoa kunnon annos vek. Harmi kun on noita erinäisiä leviä altaissa nykyään, ettei viitsi pistää kasveja myyntiin. Olis vallisneriakin levähtänyt melko lailla... Tiikerilumme on alkanut tehdä pintalehtiä ja näyttää ihanalta. Kohta pitää kyllä alkaa niitä katkoa ettei varjosta liikaa. Olin uhkarohkea ja otin reikäputken pois suodattimen ulostulosta. Nyt saa nuhapumppu sitten tehä ihan vaan ton minimaalisen virtauksen ja tsekkaan josko se riittäisi. Pitää ulkosuotimen sisukset huuhdella tässä lähipäivinä myös, en vaan uskalla samaan aikaan tuon vedenvaihdon kanssa (viimeks tuli sitä nitriittiä).

Kaksi viimeistä iäkästä täplämonnista siellä vielä polskii. Tavallaan ne kruunaa tän retrotunnelman: eiks kasarilla aina ollu altaassa 1-3 täplä/kuparimonnista?

[kerttu]

Aasiaa viime kuun puolelta. Ei mitään informaatioarvoa tähän säikeeseen, paitsi että tässä vähän näkyy miten piikkisilmät luikertelee sammalien seassa myös vallan muualla kuin tuolla pohjan tuntumassa. Ne todella käyttää myös altaan korkeutta hyväkseen, kun sisustus sen mahdollistaa.


Ja platyla tänään, surkealla tabletin kameralla sain juuri niin surkean kuvan kuin voi. Vaan musta siltikin tuolla näyttää aika mukavalta.


Erehdyin sitten työreissulla käymään Savonlinnan akvaarioliikkeessä ja sieltä tarttui mukaan väärän värinen platynaaras. Oli niin hyvän oloinen kauppa ja terveinä polskivia platyja että en voinut vastustaa. Pitänee hommata kyllä naaraspuolellekin sellanen suurikokoinen, koko-oranssi retromalli vielä ettei ihan mene kummallisuuksiin. Tää uusi on siis sellainen hyvin kirjoplatyn tyyppinen eläjä. Ja kuvassa paskoo tommosta nauhaa, en tiiä miksi.

Aika hauska toi suodattimen reikäputken pois ottaminen. Ihan mahtavalta vaikuttaa akvaario ilman sitä, pienemmällä pistevirtauksella! Intianvesitähdikki alkoi kasvaa ylöspäin, vallisneriatkin saa vallottaa vähän pintaa eikä punarotalan tarvi koko ajan olla vaakasuorassa virtauksen takia. Pohjan virtaus on muutenkin ollut melko huono, vaan katsotaan nyt, ei tämä huonolta vaikuta näin ollenkaan. Kuitenkin ihan mieluusti lappoan skögät pohjalta kerran pari viikossa.

[kerttu]

Pitkästä aikaa pieniä kalastomuutoksia: platylaan mollirouville miekkonen ja Aasiaan neljä viisiraitabarbia. Eli raitapaitojen allas! Tykkään kovasti tiikeribarbeista ja nuo viisiraidat on ihan hyviä köyhänmiehen tiikereitä. Viehättävät tosi paljon! Näitä harkitsin jo aikapäoviä sitten ja päädyin rusokiiloihin, hauskaa että nyt oli sitten näiden aika. Barbius näkyi välittömästi kun pitää piikkisilmääkin nyppästä että onko se ruokaa... eivät ehkä sovi herkempien rihmojen kanssa. Vaan aattelinkin täyttää altaan nyt näillä!

Sitten hauska juttu omien altaiden ulkopuolelta: sain tänään viimeistellä luontokeskuksen ruutana-allasta! Ihan mahtavaa. Ja vieläpä työajalla! Ihanaa olla tuommosenkin projektin kanssa tekemisissä.

[Kevis]

Viisiraitabarbeja, jee! Ne ja kuusiraitabarbit ovat alkaneet viehättää kovasti minunkin silmääni. Haaveissa ja vähän konkreettisemminkin ajatuksissa on pyörinyt Aasia biotoopin pystyttäminen, johon tulisi kuusiraitabarbeja ja juovaperhosnuoliaisia. Mutta sitä varten pitäisi hankkia kolmas allas (200-300L), joten odotellaan sitä nyt vielä hetki.

[kerttu]

Kuusiraitojahan ne nämäkin taitaa lopulta olla... Lämpötilasuositus on matalahko, kun mä just vähän laskin lämpöjä taiston jäljiltä ja eilen nostin niitä viisiraitoja ajatellen. Vaan kun tarkistin että kummat oli niitä mitä ei saatavilla oikein ole, nniinsehän olikin ne vitoset. Lämmöt alemmas siis... virtaustakin voisi lisätä, piikkisilmät saattaisi tykätä kans. Nämä on muuten niitä kaloja joille Varjon kirja ei tee oikeutta - onneksi parissakin vanhassa Akvaristissa on mairittelevampia kuvia. Näillä on ihan samantyyppinen hohto kuin rusokiilakyljillä. Aivan ihania, hyvä kun ostin!

Silti jos olis 300 lotraa tilaa niin saattaisin lähteä mieluummin tiikeribarbien kans leikkimään. Ehkä. En tiiä.