Pappiksen akvaario

[Pappis]

Sen verran vielä, että JBL neuvoo nimenomaan CO2-testerin ohjeessa pitämään referenssiliuoksen puhtaana vieraista vesistä. Ja näin pääsi myös käymään asennettaessa, joten uskoisin sen testerin kertovan nyt aika karun totuuden...

[Pappis]

KH = 5
P = 0,1

Näillä vesiarvoilla ja tämän sivun (http://www.plantedtank.net/forums/showthread.php?t=9859) avulla laskettuna fosfaatit eivät aiheuta suurta virhettä KH-testini tuloksiin.

Jesss, kemiaa!!!

[Sisso]

Jos kasvit on kunnossa ja terveen oloisia/värisiä, en tässä kohtaa ehkä vielä koskisi nitraattiin, seurailet vaan. Jos alat sitä nostamaan, lisäisin sitä enemmin pullosta jos kaloja on reippaasti. Jos kaloja on maltilla, pidentäisin vedenvaihtoväliä ja katsoisin mitä tapahtuu. Ruokinnalla en sitä nostaisi koska sekä lisäruokinta että runsas kalasto/pitkä vedenvaihtoväli kerryttää akvaan muutakin kuin typpeä jolloin sähkönjohtavuus nousee mistä kalat ei välttis tykkää. Noh, tuskin se vielä kahdessa viikossa pahasti nousee, joten sitäkin voi kokeilla ja mielenkiinnosta seurailla arvoja. TDS-mittari olisi kiva apu. Tää on siinä mielessä vähän problemaatitnen juttu, että me ei ihan tarkkaan tiedetä mitä kaikkea veteen kertyy (kala/kasvihormooneja yms jne) ja miten ne vaikuttavat akvaan niiden mitattavissa olevien meille tutujen aineiden lisäksi. Eikä kukaan taida tietää minkä verran kasvit käyttävät näitä aineita vedestä. Tässä taidetaan oikeasti pelata todennäköisyyksillä melko harmaalla alueella, etenkään kun eräiden aineiden kohdalla kukaan ei tiedä millaisia pitoisuuksia kalat sietävät tai miten ne vaikuttavat kaloihin pitkällä ajanjaksolla. Vai vaikuttaako mitenkään? Suosituksen on suostuksia, joo, mutta näitä juttuja ei ole taidettu tutkia mitenkään kovin järjestelmällisesti (siis tieteelliset kriteerit täyttävällä tavalla) joten me vaan tehdään kuten ajatellaan että on parasta. Fosfaatti on yksi kiistellyimmistä, mutta miten mahtaakaan olla niiden aineiden kanssa, joita me ei edes mittailla? Itse olen kallistumassa lukemani perusteella, että sähkönjohtavuus olisi parempi mittari kuin yksittäisten aineiden (NO3, PO jne) mittaaminen mutta sekin voi johtaa ojasta allikkoon.

Ravinteita ei kulu hiilarittomassa akvassa ihan mahdottomia määriä mutta hiilari nostaa homman uudelle tasolle jopa vähemmälläkin valolla paljosta puhumattakaan. Sen vaikutus kasvien aineenvaihduntaan voi olla jopa dramaattinen. Meillä esimerkiksi 3-satanen, jossa oli ennen hiilaria korkeahko nitraattitaso, muuttuikin hiilarin myötä nitraatin supersyöpöksi! Nestemäinen hiilidioksidi, joka meillä on nykyään käytössä paineellisten sijaan, näytää nostavan kulutusta hiukan, etenkin raudan ja kaliumin, mutta esimerkiksi fosfaatin lisäämisestä luovuin kokonaan kun hiilarit lähti, pyörii nyt samoissa lukemissa kun sulla.

[Pappis]

Kaloja on tuo, mitä yllä on kerrottu.

[Pappis]

Vähän tilannepäivitystä. En ole vaihtanut vettä, kuin vasta äsken.

Siis 3.7. arvot olivat (30% veden vaihdosta 2 pv):

T = 25 - 26
PH = 7,5
KH = 5
GH = 8
NH3/NH4 < 0,05
NO2 < 0,05
NO3 = 5
Fe = 0,4
P = 0,1

Ja 13.7. arvot olivat (12 pv. veden vaihdosta):

T = 25 - 26
PH = 7,4
KH = 5
GH = 8
NH3/NH4 < 0,05
NO2 < 0,05
NO3 = 10-20
Fe = 0,15
P = 0,25

Ja tänään 17.7. juuri ennen 35% veden vaihtoa:

T = 25 - 26
PH = 7,7
KH = 5
GH = 8
NH3/NH4 < 0,05
NO2 < 0,05
NO3 = 20-30

Näyttäisi siis siltä, että 30%-35% veden vaihdoin paljuni pärjäisi 2 vk ihan hyvin. Tein kyllä välillä pikatestejä Seran liuskoilla, mutta ei ne arvot niissäkään epänormaalisti heiluneet.

JBL:n CO2-testi "saastui" n. viikko asentamisen jälkeen, kun toinen imukuppi irtosi ja kuppi kellahti vinoon. Tulokset olivat siis mitä sattuu. Nyt laitoin uudet litkut puhdistettuun kippoon.

Miksi PH nousee "loppua" kohden?

[Pappis]

Tänään ennen vedenvaihtoa (nyt 14 pv. vanha vesi, teen siivouksen ja vaihdon huomenna):

PH = 7,4
CO2 = 8
KH = 5
GH = 9
NH3/4 = < 0,05
NO2 = 0,1
NO3 = 20-30
Fe = 0,15
P = 0,5

Tämä oli nyt kolmas kerta 2 vk:n vedenvaihtovälillä.

CO2 on JBL:n Permanent CO2:n antama tulos. PH- ja KH-arvoista Varjon taulukot antavat CO2 arvoksi 5-10 mg/l, mikä täsmää tuon JBL:n testerin kanssa, mutta... Täsmäävätkö ne, koska ne käyttävät samaa taulukkoa, vai koska ne antavat käytännössä saman testituloksen? Käsittääkseni se JBL:n CO2-testeri käyttää kuitenkin PH-indikaattoriliuosta, joten CO2-arvo olisi tällöin oikeasti laskennallinen arvo?

Fosfori (P) näyttää nousevan lievästi pitkällä aikavälillä. Tämä tahtoo mielestäni sanoa sitä, että minun altaani ei selviä esim. koko vuotta 2 vk välein tehtävillä 30% vedenvaihdoilla. Vaihtoehtoinen selitys on se, että P-arvo indikoikin esim. pohjan likaisuutta. Nyt on kyllä vuorossa myös pohjan imurointi, joten katsotaan kuinka P-arvo reagoi vähän perusteellisempaan siivoukseen...

[Pappis]

Kyllä minä nyt uskon (lue: tiedän), että se JBL:n CO2-testitulos on luotettava, kun indikaattorilious on puhdas (ei joukossa akvaarion vettä).

CO2-pitoisuus vedessä on siis nyt korkeampi kuin mitä ilmasta pinnan kautta veteen imeytyisi. CO2:n osapaine testikammiossa (indikaattoriliuokselle) on siis tasapainotilanteessa veden CO2-pitoisuuden määräämä, joten indikaattoriliuos (tosiasiassa PH-indikaattoriliuosta) näyttää KH:n perusteella laskettuna CO2:n oikein!

Vesitähdikki on innostunut kasvamaan sen luvatut 10 cm viikossa! Komean näköinen, riesaksikin asti ellei heitä puolta kiloa viikossa "mäkeen"...

[Pappis]

Kolmen kertaa 2 vk. välein tehdyn vedenvaihdon jälkeen siirryn nyt vähän tiheämpään vaihtoväliin.

Ennen 10. päivänä tapahtunutta vedenvaihtoa arvot olivat:

PH = 7,5
KH = 5
GH = 9
NH3/4 = < 0,05
NO2 = 0,1
NO3 = 20-30
Fe = 0,15
P = 0,5

Ja 1. päivä vaihdon jälkeen:

PH = 7,4
CO2 = 5
KH = 4
GH = 7
NH3/4 = < 0,05
NO2 = 0,025
NO3 = 5 - 15
P = 0,2

[Pappis]

Altaan pohjasta on nyt vaihdettu loputkin hiekkapohjaksi (Kaunistolaiseen). Ja pakko sanoa, tykkään väristä! Soran poiston jäljiltä pohjalle jäi sellainen musta humus- (?) tms. kerros, jonka lapposin pois. Monniset ja piikkisilmät tuntuvat ottaneen pohjan heti omakseen. Vaihtotyön jäljiltä veteen jäi ensin sellainen maitomainen samennus, joka on kyllä jo kirkastunut aika hyvin. Täytyy illalla katsella, että minkäsnäköinen pytty meillä nyt sitten on, kun ne kasvit tuli tökittyä takaisin lähinnä käsikopelolla...

[Pappis]

Neljä päivää pohjan vaihdosta arvot ovat:

PH = 7,4
KH = 4,5
GH = 6,5
NH3/4 = < 0,05
NO2 = 0,05
NO3 = 20-30
Fe = 0,3
P = 0,1

Ja allas näyttää tältä: http://i45.tinypic.com/zunrx3.jpg.

Keskellä olevan kannon edessä se vaalea "lätkä" on kuta kuinkin jääkiekon kokoinen pala kesäkurpitsaa. Ja se häviää 2-3 vuorokaudessa olemattomiin.

[Pappis]

Vedenvaihdossa oli tänään vähän "ylimääräistä" mielenkiintoa: Huomasimme nimittäin aamulla, että altaassa on ainakin 3 noin 5-7 mm mittaista poikasta, piilottelivat pohjakasvillisuuden suojissa. Täysin läpinäkyviä, suuret valkoiset mulkosilmät, ja punertavat kidukset näkyivät hyvin.

Tämä vedenvaihto oli nyt ensimmäinen hiekkapohjaan vaihtamisen jälkeen. Kesän aikana ei ole juuri kerennyt tekemään noita kuin 2 viikon välein ja se näkyi nyt vesiarvoissa.

Arvot ennen veden vaihtoa:

PH = 7,1
KH = 4
GH = 7,5
NH3/4 = < 0,05
NO2 = < 0,05
NO3 = 40-50
Fe = 0,1
P = 0,3

Testasin myös hanavettä veden vaihdon jälkeen ja se antoi:

PH = 7,0
KH = 1,5
GH = 3,0
NH3/4 = < 0,05
NO2 = < 0,05
NO3 = < 0,5
Fe = < 0,01
P = < 0,01

Suodattimet olivat tukossa lietteestä (todennäköisimmin pohjan vaihdon seurauksena), joten vaihdoin niiden putsauksen lisäksi noin 40-45 % vedestä. Täytyy jatkaa altaan hoitoa vakiintuneeseen tyyliin, mutta viikon vaihtoväleillä ja seurata arvoja.

Fisut paastoavat kerran viikossa. Ja laitan niille kurkkua tai kesäkurpitsaa myös noin kerran viikossa. Muut ruoat ovat JBL:n Gala-hiutaleita (2 krt/pv), OSI:n tai OmegaOne:n uppoavia pellettejä (1 krt/pv), välillä myös Seran VipaChips:ejä.

Noista seuraamistani arvoista fosfaatit ja nitraatit näyttävät olevan ne, jotka kertovat "ruokinta vs. vedenvaihdot" tasapainosta pitkällä tähtäimellä, ja tunnetusti nuo ammoniakit ja nitriitit lyhyen aikavälin tasapainosta.

[Pappis]

Ne kolme poikasta olivat milliksiä, nyt enää yksi hengissä. Kun poikasallas vihdoin saatiin veteen, löytyi enää yksi. Päästettiin se eilen noin 1,5 cm mittaisena muiden joukkoon.

Vesiarvot alkavat mennä noin 1-2 kuukaudessa huonompaan suuntaan, jos vaihdan vedet 2 vk välein. Toisaalta, vaihto kerran viikossa saattaa olla vähän liikaa, kun sitten nitraatit laskevat alle 5:n. Jos vaihtelisinkin rytmillä 1 vk / 2 vk / 1 vk / 2 vk / ...?

[Sisso]

Meillä painitaan nyt myös alhaisen nitraatin (1-3mg/l) kanssa kaikissa pytyissä. Kasvit rehottavat ja myös fosfaatti on alhainen sekä GH/KH pyrkii alas mikä on merkki siitä, että kasvit käytävät vedestä kaikenlaista suolat mukaan lukien. Vaihtoehtoja pitää nitraatti sopivana on kolme: 1)vedenvaihtovälin venyttäminen ja antaa nitraatin nousta sen myötä. Tästä voi seurata sähkönjohtavuuden nousu ja vesiarvojen huononominen, kuten sulla näyttää käyvän 2) Vedenvaihtovälin pitäminen suht tiiviinä, esim kerran viikossa ja kasvien lannoitaminen vain makro(-mikro)tabuilla juurille, jolloin veteen ei lisätä lainkaan ravinteita (tai vain mikroja) ja se myös pysyy puhtaampana ainakin ravinteista, millä on sähkönjohtavuutta melko voimakkaasti nostava ominaisuus. Tässä tavassa vedenvaihtoväliä voi pidentää reippaastikin joskin ainakin aluksi kannattaa seurata ettei pohjatabuista pääse veteen ravinteita. Tässä on myös opettelemista kuinka usein lisätä tabuja ettei kuormita pohjaa tarpeettoman paljoa. Tabujen pitää sisältää makroja eli akvatarkoitukseen myytävät ei käy, vaan esim Biolanin viherkasvipuikot. Itse olen käyttänyt näitä tietyillä kasveilla kohta vuoden ja hyvin on sujunut, kasvit rrrrakastaa näitä! 3)Vaihtaa vettä suht tiuhaan, mutta nostaa nitraatti ravinteella riittävän ylös, mutta tällöin pitää todennäköisesti lisätä myös muita ravinteita koska ne katoavat vedenvaihtojen myötä.

Olen vasta hankkimassa EC-mittaria, mutta siitä päätellen, että KNO3, GH ja KH pyrkivät jatkuvasti alas antaa ajatella että kasveilla on todellakin merkitystä veden laadun ylläpitäjänä kun niitä on runsaasti ja kasvu on voimakasta. Todennäköisesti tapa 1 on kalojen kannalta ongelmallisin koska veteen kertyy suoloja, hormoneita, kuona-aineita jne mistä seuraa vesiarvojen huononemista. Sitä, miksi toisessa (runsaskasvisessa) pytyssä kasvit käyttävät tehokkaasti suoloja ja kuona-aineita vedestä ja toisessa ei, on joskus vaikea tietää. Varmasti kalasto ja hanavesi ediettävät tässä myös isoa roolia, todennäköisesti myös kasvilajeilla on merkitystä yhtyttävän kasvimassan lisäksi. hemkimaailman juttuja nää ei ole, vaikka joskus siltä tuntuukin, mutta me ei aina kyetä näkemään tai ymmärtämään kaikkea. Ja akvahan elää, parin kuukauden päästä perustamisesta tilanne voi olla taas ihan toinen, sitten parin kuukauden päästä toinen kunnes kuukausien kuluessa akva asettuu sille tyypilliseen balanssiin. Itseäni kiinnostaisi tavan 2 kokeileminen mutta kun on pohjat täynnä kasvintainta...Mikä homma pistellä kaikille tabut, vaikka eihän sitä ihan jokaiselle tartte omaa tabusta laittaa. Tässä muuten aika muheva keskustelu aiheesta http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=155380

[Pappis]

Tilanne on meillä se, että kasvit viihtyvät! Joten uskoisin sinun olevan oikeilla jäljillä... Etenkin vesitähdikit ja joku muu (ei kuvissa, täytyy tarkastaa kotiin päästyäni) viihtyvät niin että saan poistaa altaasta 100-500 grammaa tavaraa joka vedenvaihdon yhteydessä. Hiilarin puutetta varsinaisesti tuskin on, vaikka se vähän matala onkin (PH-KH-tasapainon perusteella Varjon taulukoista arvioituna). Lisään vedenvaihdon yhteydessä mittakipollisen JBL:n AquaDur:ia "lainoitusmielessä" sekä puskuroimaan KH:n laskua, ja 30 ml FerroPolia.

Palaan illalla asiaan, kun tunnistan/löydän nimen sille toiselle kasville.

[Pappis]

Intianvesitähdikki se oli, kasvaa sen "luvatut" 5-10 cm viikossa.

Viime viikonloppuna iski samennus veteen, sellainen vaaleanvihreä. Ensin epäilin suodatuksen puutetta, koska Fluvalin tyynyt olivat jo aika haperot. Tyynyjen uusinta ja hienosuodatuslevy eivät auttaneet yhtään, joten pakko uskoa, keijulevää se taitaa olla. Laitoin aamulla altaan pimennykseen, ja vain suodattimet ja lämmitin on nyt päällä.

Vähän ihmettelen mistä se on tullut. Altaaseen ei ole tullut uusia kaloja, kasveja, koristeita, tms. Ainoa "uusi" juttu ennen samennuksen alkamista oli, että pitkän "kesäkurpitsaputken" jälkeen annoin edeltävällä viikolla vaihteeksi pätkän kotimaista kurkkua (pestynä hanan alla). Ennen samennusta tilanne altaassa oli ollut hyvä ja stabiili kuukausia. Toisaalta paikallinen vesijohtovesi kärsii hieman raakaveden "ravinnekuormituksesta", koska Eurajoella eräs jätevedenpuhdistamo on alkanut työntää "sitä itseään" luonnonvesiin, josta osa raakavedestä otetaan...

[Pappis]

Nyt täytyy peruuttaa...

Uusia juttuja on kaksi: Milliksen poikanen (naaras) ja Seran BabyVipan-ruoka tuolle "toukalle", joka sisältää myös "leväsekoituksen" kuivattuna ja jauhettuna. Mahtaako olla myös syy keijulevään (liikaa annosteltuna)?!

Yritän nyt päästä eroon keijulevästä rytmittämällä vuorotellen vajaat 2 vrk pimeää ja pari tuntia valoa kalojen ruokinnan kanssa...

[Pappis]

Luin pariltakin ulkomaiselta sivulta tuosta pujo-kikasta, ja päätin kokeilla. Nyt 2. päivä vaihtumassa 3.:een. Juuria ei näy, ja vesi edelleen sameaa.

[Sisso]

Jos kyseessä on tämä kikka: http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... ethod.html niin se on sitten paju, ei pujo. Pujo tuskin toimii lainkaan toivotulla tavalla. Saattaa olla että pajukin on nyt niin lepotilainen ettei lähde erittämään auksiinia riittävästi, jos lainkaan kun luonto on tarkoittanut kasvit tähän aikaan vuodesta tutumaan. Valo (mm.) on hyvin määräävänä tekijänä kasvuhormonien tuoton käynnistymisessä ja nyt se puuttuu plus että muut kasvin lepotilan päättävät tekijät saattavat puuttua merkittävissä määrin. Mutta koska homma ei mitään maksa ja pajun kasvupotetiaali on huima, voi se yllättää ja toimia tähänkin aikaan vuodesta. Juurten/lehtien kyllä pitäisi ilmestyä muutamassa päivässä jos on toimiakseen. Jos mikään muu ei auta, UV hoitaa ongelman päiviltä. Yleensä ottaen kun valoa on reilusti-paljon, sattuu ja tapahtuu kaikenlaista herkemmin koska systeemi on hauraampi millekkään epätasapainolle.

[Pappis]

Sori, nyt lipsahti! Pajuja ne onkin...

[Pappis]

Ei lähteneet pajut juurimaan... Ja pimennys 4 * 2-3 vrk, välissä 1-3 h valot päällä sekä kalojen ruokinta ei auttanut ongelmaan. Paikallisilla liikkeillä oli tarjota vain levämyrkkyjä, jotka tekevät huonoa kasveillekin. Joten pistän tänään UV-laitteet tilaukseen...

[Pappis]

Tänään ennen vedenvaihtoa:

PH = 7,2
KH = 3
GH = 6
NH3/4 = < 0,05
NO2 = < 0,05
NO3 = 5-10
Fe = < 0,05
P = 0,6

Levät ovat siis kuluttaneet kaiken raudan yhteyttämiseensä ja ovat luultavasti syypäitä myös korkeaan fosfaattiin. Muuten tilanne ok tai siedettävä (NO3), joten uskalsin vaihtaa puolet vedestä fosfaatin laskemiseksi. Kaloista pari neontetraa ja mustatetraa on aika vaalenneita, muissa ei selviä merkkejä. Suodattimet olivat aivan tukossa kuolleista levistä syntyneestä biomönjästä. Ja vesitestit oli ikävä pestä kun olivat niin "limaisia" levästä.

Akvaariopäiväkirjani mukaan tuota samennusta on nyt ollut jo lähes 4 vk (ilman tarkistusta olisin veikannut 2-3 vk), joten on aika ottaa kovat keinot käyttöön (UV-"suodatin"), kunhan paketti saapuu. Pimennys tai pajut eivät auttaneet ja kasveja haittaavia myrkkyjä en tahdo käyttää. Sotasuunnitelma leijulevää vastaan on nyt seuraava: Akvaario psynee pimeänä, mutta ei peitettynä kunnes UV-laitteet saapuvat. Niukkaa ruokintaa kaloille, että pysyvät hengissä. Ehkä viikko UV:tä erillisen pikkupumpun avittamana, sitten vedenvaihto ja sitten 1-3 päivää UV:tä jokaisen vedenvaihdon jälkeen vajaan kuukauden ajan, että levän hippusetkin katoaisivat pinnoilta.

[Sisso]

Miksi ajattelet levien olevan syypäitä korkeaan fosfaattiin? Kaikki akvaan tuleva fosfaatti tulee ruoasta, ellei sitä sitten tule myös hanavedessä mutta taitaapi olla harvinaista. Raskas fosfaattikuormitus kielii raskaasta ruokinnasta. Mutta sen sijaan ne voivat olla seurausta kuormituksesta. Voisit kokeilla jättää joka toisen ruokintakerran välistä jos tuntuu hankalalta vähentää ruokamäärää, tällä saat pidettyä kuormituksen vähäisempänä. Mutta joo, musta hyvä maksimimäärä fosfaattia ei-EI-akvassa on 0,1-0,2 joten eikun vettä vaihtoon kuten suunnittelitkin. Oliko sulla EC-mittaria? Jos, niin mitä se näyttää? Noilla arvoilla se saattaa olla korkea lähtötilanteeseen nähden ja veikkaan että kalat on reagoineet siihen. Vesi kuormittuu fosfaatin lisäksi samaan aikaan muillakin kuona-aineilla ja suoloilla. Rauta olisi hyvä olla 0,1-0,2 joten nosto tekisi terää. Musta sun kannattaisi nyt tehdä jokin selvä suunnitelma jotta saisit niin ravinne- kuin vesiarvot tasaisemmiksi ja ehkä piirun lähemmäs optimalisia arvoja kuin tähän asti. Hanaveden sähkönjohtavuus auttaisi suunnitelman tekemistä koska se antaa arvokasta lisätietoa niin hanavedestä kuin missä mennään akvankin kanssa. Musta hyvä punainen lanka on seurata hetki miten akva pörrää ilman apuja ja sen jälkeen tehdä tarvittavat korjaukset suunnitelmallisesti ja kontrolloidusti niin että homma olisi säätäjakson jälkeen aina mahdollisimman stabiili ja kaloilla niin puhdas vesi kuin vaan mahdollista.

[Pappis]

Ok, jos fosfaatti on korkealla liian ruokinnan takia, niin se selittäisi myös leväkasvun elinvoiman, kun ravinteita jää veteen... Kuulostaa loogiselta! On se vaan niin helppoa antaa liikaa. Täytyy vähentää ruokintaa.

[Sisso]

Se menee itse asiassa niin, että leväkukinta voi olla seurausta veteen kertyvistä kuona-aineista (siis reipas ruokinta-> reippaasti kuona-aineita), mutta fosfattin itsessään ei ole todettu aiheuttavan yhtään mitään, Se vaan indikoi muuta vedessä olevaa moskaa, sitä jota me ei mitata. Fosfaatti ei automaattisesti aiheuta leväkukintaa, meillä se oli EI-aikoina monasti yli asteikon sekä olen lukenut raportteja, joissa arvo on ollut vuosia jopa 0,8mg/l ongelmitta. Se, että leväkukinta laukeaa, lienee usean asian summa, jossa fosfaatillakin voi olla osuutensa. Toisaalta vihersamennusta on tullut pyttyihin, joissa fosfaattia on ollut tuskin mitattavasti. Oli miten oli, vähempikin riittää ihan jo akvan yleisen kuormitumisen takia. Eihän sulla missään vaiheessa ollut akvassa ammoniumia, sen tiedetään laukaisevan hyvin herkästi vihersamennuksen? Jos vaikka teit jotain normaalia isompia putsaus- tai sisutuksenvaihtohommia mikä sai bakukannan kyykkäämään hetkeksi?

Onko tää Redfield ratio sulle tuttu juttu? En ole vielä ehtinyt siihen perehtymään, mutta vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta teorialta. Huomaan, että meillä sattumoisin arvot pytyissä on sellaiset, että ne ton mukaan pitää levät loitolla. Pistää miettimään. http://buddendo.home.xs4all.nl/aquarium ... ld_eng.htm

[Pappis]

Ensin lyhyesti taustaa:

Kaikki elämä (ainakin Maapallolla, viruksista ja bakteereista aina kasveihin ja eläimiin) perustuu alkuaineisiin vety, hiili, typpi, happi, ja näiden yhdisteisiin. Lisäksi kaikki elämä tarvitsee aika suurehkoja määriä alkuaineita natrium, magnesium, fosfori, rikki, kloori, kalium, kalsium, sekä edellisten yhdisteitä, myös "peruspalikoiden" kanssa (perusravinteet). Näistä yhdisteistä tärkeimpiä ovat mm. vitamiinit, rasvahapot, aminohapot, erilaiset suolat, jne. Lisäksi kaikki elämä tarvitsee hivenaineiksi kutsuttuja alkuaineita (esim. rauta, boori, jne.) ja jälleen näiden yhdisteitä edellisten kanssa. Joten, kasvit, kalat ja levätkin tarvitsevat kaikkia noita elääkseen & lisääntyäkseen.

Levien luokitus näyttää olevan vähän epämääräistä, koska se perustui alunperin lähinnä ulkonäköön. Sinileväksi kutsuttu elämänmuoto on oikeasti bakteeri, eikä kasvi (vaikka se kykeneekin yhteyttämään) tai eliö, mutta nykyään se luokitellaan bakteeriksi (-yhdyskunnaksi) eikä leväksi. Keijulevät ovat oikeastaan planktonia, jota on useita eri tyyppejä (kasviplankton, eläinplankton, arkkibakteerit, bakteerit, levät, yksisoluiset, monisoluiset, yhteyttävät, ei-yhteyttä'vät, jne.), joiden yhdistävä tekijä on lähinnä vain elinympäristö (ajelehtivat luonnonvesistöjen pintavesissä).

Oleellista kaikille leville on, että niitä on aina kaikissa luonnonvesistöissä. Vaikka niitä ei juuri juomavedessä (ainakaan Suomessa) olekaan merkittäviä/haitallisia määriä, niin aina niitä jokunen yksilö vesilasilliseenkin mahtuu, vaikka veden suodattaisi esim. kahvisuodattimen lävitse. Levien fyysinen koko vaihtelee luonnossakin luokasta "alle mikrometrin" luokkaan "100 metriä". Niitä kulkeutuu akvaarioihin kalojen, kasvien, koristeiden ja muiden materiaalien mukana. Eroon niistä ei liene pääse muuten kuin keittämällä kaiken mitä altaaseen pistää, mikä ei taas käytännössä vaan ole mahdollista (ainakaan kasvien ja kalojen kohdalla).

Ok, akvaarion kaloja pitää ruokkia ja kasveja lannoittaa. Kasvien ja levien kohdalla "yhtälöön" on lisättävä valo/valaistus. Siinä sivussa levätkin saavat kaiken mitä tarvitsevat. Se mikä näistä elämänmuodoista altaassa menestyy ja voi hyvin, riippuu olosuhteista. Jos em. ravinteita jää ylitse kaloilta ja kasveilta, ja valoa on riittävästi saatavana, levät kaikissa muodoissaan alkavat kasvaa. Se, että kasvavatko ne näkyväksi riesaksi, riippuu "vihollisista": Leviä syövistä asukeista, joidenkin kasvien erittämistä aineista (levämyrkyistä), ja akvaarion suodatuksesta, sekä puhdistus- ja hoitorutiineista. Jos "viholliset" ovat riittävän voimakkaita, levien kasvu pysyy kurissa, (selkosuomella: levät pysyvät näkymättömissä tai rajoitetusti näkyvissä).

Omalla kohdalla uskon, että kyse oli yliruokinnasta (se on niin helppoa). Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että syksyn Aurinko osunee altaaseeni 1-2 tunnin ajan iltapäivällä. En ole tästä varma, koska meillä ei yleensä ole ketään kotona "oikeaan" aikaan. Ruokintaa ja valoa on nyt kuitenkin vähennetty, mutta tilanne ei ole vielä parantunut, ilmeisesti "viholliset" eivät ole olleet vielä riittävän voimakkaita.

Mitä tulee linkittämääsi nitraatti-fosfaatti -suhteeseen (Redfield-ratio), niin ei se uusi asia näytä olevan. Sekä JBL:n että Seran leviä käsittelevissä läpysköissä on puhetta samasta asiasta. Joten ehkä siinä on perää. En vaan ole vielä itse kerennyt paneutumaan asiaan tarpeeksi. Ammoniakkia ei mulla ole ollut, kuten testituloksista näkyy. Mutta, kaikki levätkin tarvitsevat fosfaattia elääkseen. Tosin, eri levälajit (ml. planktoninen levä, eli lähinnä ne pienimmät) tarvinnevat sitä eri määriä, joten kyllä varmaan joku keijulevälaji (lue: planktonlaji) kykenee aina menestymään vähäfosfaattisissakin olosuhteissa, jos ne olosuhteet ovat muuten suotuisat.