Kalanruokaa luonnosta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Ruokinta, Selkärangattomat

kuva1Elävät ravintoeläimet ovat omiaan piristämään akvaariokalojen arkea, tuomaan ruokavalioon monipuolisuutta ja lisäämään kutuintoa. Elävän ruuan keruuretki on samalla lähiluonnon tutkailua parhaimmillaan. Elävän ruoan keruuretket kuuluvat useimpien akvaarioseurojenkin toukokuun ohjelmaan. Elävän ruoan sesonki ei kuitenkaan lopu toukokuuhun, vaan kalanruoan etsinnästä saa tekosyytä lähiluonnossa retkeilyyn koko kesäksi.

Antoisia metsästysmaita ovat ojat ja purot, pikku joet, lammikot ja jopa sadevesisaavit. Sellaisia vesiä, joissa elää kaloja, kannattaa kuitenkin välttää. Kalojen ravinnoksi joutuvat ötökät nimittäin toimivat joidenkin kalojen loisten väli-isäntinä, joten herkkupalojen mukana voi tulla ikäviä yllätyksiä. Aivan kaupunkialueella sijaitsevat lammet ja maantieojat saattavat puolestaan olla siinä määrin saastuneita, etteivät niiden pikkueläimetkään ole terveellistä syötävää.

Viikon kummajainen: merilukki (Pantopoda)

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Selkärangattomat, Tiede

800px-Expl0892_-_Flickr_-_NOAA_Photo_LibraryMerilukit (Pantopoda) ovat erikoisia merieläimiä, jotka kyllä kuuluvat niveljalkaisiin, mutta eivät ole lukkeja, eivätkä edes hämähäkkieläimiä. Niitä tunnetaan maailman meriltä noin 1300 lajia, joiden pituus vaihtelee millimetrin luokasta peräti 90 senttiin, mutta useimmat ovat tämän haarukan pienemmässä päässä (kuva: NOAA).

Ryhmän tieteellinen nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”pelkkää jalkaa”, ja siltä merilukit myös näyttävät. Jalkojen liittymäkohdassa on kyllä pieni ruumis, johon kuuluu kapea pää, tikkumainen keskiruumis ja lähes olemattomiin surkastunut takaruumis. Ruumis on kuitenkin niin mitätön, etteivät kaikki elintärkeät sisäelimet kertakaikkiaan mahdu siihen. Niinpä ne sijaitsevat – missäs muuallakaan kuin – jaloissa. Esimerkiksi ruoansulatuskanava haarautuu pitkälle koipiin.

Viikon kummajainen: jetirapu (Kiwa hirsuta)

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Selkärangattomat, Tiede

Kiwa hirsutaKiwa hirsuta, tuttavallisemmin jetirapu, on kymmenjalkaisiin kuuluva äyriäislaji, jonka raajoja peittää tiheä sukaspeite. K. hirsuta on 15 sentin pituinen, josta noin kuusi senttiä on selkäkilpeä, loput pitkiä saksia. Ravun turkki on täynnä bakteereja, joita sen arvellaan käyttävän ravinnokseen. K. hirsutan silmät ovat surkastuneet ja se on ilmeisesti sokea.

Laji löydettiin vuonna 2005 yli 2000 metrin syvyydestä kuumien metaanilähteden lähettyviltä. K. hirsuta on muodoltaan niin erikoinen, että se päätettiin erottaa omaan heimoonsa (Kiwaidae). Heimo on nykyään edustettu kahden lajin voimin, sillä vuonna 2011 kuvattiin toinen laji Kiwa puravida.

Lisää tietoa:

Epätodellinen merisafiiri

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Selkärangattomat, Videot

Octopod? Copepod? from liquidguru on Vimeo.

Sapphirina-suvun hankajalkaiset – kutsuttakoon niitä tieteellisen nimensä mukaan merisafiireiksi – kuuluvat siihen valtavaan sekalaisen eläinplanktonin valikoimaan, joka muodostaa maailman merien ravintoketjun perustan. Näiden riisinjyvän kokoluokkaa olevien pikkuotusten elintavat ovat huonosti tunnettuja, eivätkä ne juuri herätä suuren yleisönkään mielenkiintoa – ennen kuin nyt.

Äskettäin Deep Sea News -blogissa julkaistu artikkeli merisafiireista teki niistä kertaheitolla julkkiksia. Ja merisafiiri ansaitsee kaiken huomion, minkä se voi saada: se on häkellyttävän, epätodellisen kaunis. Lisäksi sillä on paljon monimutkaisemmat elintavat kuin pikku äyriäiseltä osaisi odottaa.

Toinen massakuolema Pohjois-Amerikan länsirannikolla

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Luonnonsuojelu, Merivesi, Selkärangattomat, Tiede

PectinidaeVancouverinsaarelainen kampasimpukantuottaja on joutunut pienentämään toimintansa merkittävästi simpukoiden massakuoleman takia.

Alueen vesien happamoituminen on aiheuttanut arviolta 10 miljoonan kampasimpukan kuolemaan. Määrä vastaa viljelylaitoksen kolmen vuoden tuotantoa, tai sitä määrää joka on yrityksen toimesta istutettu alueelle vuosina 2009 – 2011.

Rahallisesti massakuolema on aiheuttanut yritykselle 10 miljoonan dollarin tappion. Tällä hetkellä on epävarmaa, kykeneekö ala  nousemaan aiheutuneesta kolauksesta.

Ilmaston lämpeneminen nähdään yhtenä syynä veden happamoitumiselle. Normaalisti veden pH alueella on ollut 8.2 paikkeilla, pahimmillaan ollaan mitattu jopa 7.2 arvoja.

Lähde:  Huffpost

Kuva: Jeremy Keith/Wikimedia Commons

Grönlannista löytyi koralliriutta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Selkärangattomat, Tiede

443px-Lophelia_figure_1_600900 metrin syvyydestä Grönlannin rannikolta on löytynyt entuudestaan tuntematon kylmän veden koralliriutta. Kanadalaisen merentutkimusaluksen löytämä riutta koostuu silmäkorallista (Lophelia pertusa), ja toimii kotina monenlaisille muille mereneläville äyriäisistä sienieläimiin (kuva: NOAA).

Arktiset koralliriutat eivät ole aivan ennenkuulumattomia: silmäkorallin muodostamia riuttoja tunnetaan entuudestaan muun muassa Norjasta ja Islannista. Ne selviytyvät Golfvirran tarjoaman lämmön ja voimakkaiden virtausten ansiosta. Silmäkoralli ei tarvitse trooppisten sukulaistensa tapaan auringonvaloa, sillä siltä puuttuvat symbioottiset yhteyttävät levät.

Vielä ei tarkkaan tiedetä, kuinka suuri ja vanha Grönlannista löydetty riutta on. Norjan rannikon silmäkoralliriuttojen on arvioitu olevan noin 8000 vuoden ikäisiä. Sinä aikana ne ovat ehtineet kasvaa noin 30 metriä korkeiksi ja kilometrien laajuisiksi.

Lähde: Sci-News 29.1.2014: Greenland’s first coral reef discovered.

Coral Morphologic – ”Fungia Food”

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Korallit, Linkkivinkit, Merivesi, Selkärangattomat, Videot

Coral Morphologic on ladannut Vimeolle mahtavan HD-makrovideon ”Fungia Food” jossa Fungia syö kalapalan.

Kyseinen videopätkä on osana Coral Morphologicin aikaisemmissa tuotannoissa:

  • CORAL: Rekindling Venus” – Full-dome digital planetarium feature film by Lynette Wallworth – Felix Media 2012
  • ”Off The Air” jaksossa ”NATURE” – Adult Swim 2013
  • The Coral Reef Are Dreaming Again” – Short film by Coral Morphologic & Lucas Leyva – Borscht Corp 2013

Lisää tietoa

Edwardsiella andrillae – Jään alla elävä vuokko

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Selkärangattomat, Tiede

Edwardsiella andrillaeUusi vuokkolaji löydettiin joulukuussa 2010 Etelämantereella rutiininomaisen ROV-testin aikana, tutkijat huomasivat jääpinnan olevan nukkainen. Lähemmin tarkasteltuna ilmeni että nukkainen pinta vetäytyi kun sitä lähestyi. Vetäytyvä osa jäätä oli siis uusi vuokkolaji Edwardsiella andrillae. Vuokko tiedetään ainoastaan löytyvän jääpinnan alla, kiinnittyneenä jään pintaan. Vuokolla ei ole lainkaan kovia osia, joten tapa jolla ne porautuvat jään pintaan on toistaiseksi tuntematon.

E. andrillae kasvaa vain noin 2,5cm pituisiksi, huomioiden että vuokko upottaa suurimman osan rungostaan jäähän, ei ole ihme ettei sitä ole aikaisemmin havaittu. Tutkijat eivät vielä oikeastaan tiedä mitään vuokosta, kuten sen miten vuokot ylipäänsä selviävät karussa ja kylmässä elinympäristössään.

Lähde: PloS ONE, National Geographics

Kuva: PloS ONE

Caridina sp. ”Crystal Red” – Katkarapujen aatelinen

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Selkärangattomat

Teksti ja kuvat: Satu Jäske

”Tulikatkarapu” – Caridina sp. ”Crystal Red”, Caridina sp. ”Bee” -katkaravun värimuoto, Serrata-ryhmä
Koko: 2-2,5 cm
Lämpötila: 22-25°C
pH: 6-7
Kovuus: Pehmeä-keskikova
Hoito: Kuten muut kääpiökatkaravut

Yksi ehdottomasti komeimmista tarjolla olevista katkaravuista on punavalkoinen Crystal Red. Jo vastasyntyneistä poikasista lähtien molemmat sukupuolet hehkuvat upeissa väreissä tuoden mukavaa kontrastia vehreään akvaarioon. Näin joulun aikaan Crystal Red -katkaravut ovat kuin kuusenkoristeita allekirjoittaneen altaassa etsiessään ruokaa joulusammalpusikosta. Runsaskasvisissa akvaarioissa nämä katkaravut todellakin erottuvat upeasti ympäristöstään.

Amanorapuja kotikonstein

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Selkärangattomat

Teksti: Sanna Vihavainen Kuvat: Sanna Vihavainen,Yanna von Schantz & Samu Saurama

Amanorapuja (Caridina japonica) myydään akvaariokaupoissa monilla eri nimillä. Kannattaa olla tarkkana, että laji on oikea, sillä muuten nämä viljelyohjeet eivät välttämättä toimi. Toisten lajien suhteen voi toimia ja toisten voi mennä täysin päin mäntyä.

Arkisto

huhtikuu 2017
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930