Sokkotetra – Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

sokkotetra3Teksti: Ilkka Tuunainen

Aikaisemmassa artikkelissa esitellystä kiiltotetrakompleksin meksikolaisesta edustajasta (Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus) on kehittynyt valkoinen ja silmätön luolamuoto, joka akvaariokalana on maanpäällistä kantamuotoaan huomattavasti tavallisempi. Suosion taustalla on omalaatuisuus ainoana akvaariokalamarkkinoilla yleisesti tarjolla olevana luolakalana. Kaikkiaan erilaisia luolaympäristöihin sopeutueita kalalajeja on yli 80, mutta useimpien levinneisyydet ovat ymmärrettävästi äärimmäisen suppeita ja populaatiot pieniä, mikä tekee näistä lajeista erittäin haavoittuvia. Myös lähisukuisesta Astyanax aeneus –lajista on olemassa luolamuoto. Tetrakalojen joukosta löytyy Astyanax-luolamuotojen lisäksi vielä brasilialainen luolatetra (Stygichthys typhlops). Tällä lajilla on takanaan niin pitkä historia maanalaisissa vesissä, ettei sen maanpäällisiä sukulaisia ole varmuudella voitu tunnistaa ja laji on sijoitettu omaa sukuunsa.

Kiiltotetra – Astyanax fasciatus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

Teksti: Ilkka Tuunainen

Viime kesänä kerhohuoneelle muutti parvi kiiltotetroja. Suku Astyanax, johon kiiltotetrat lukeutuvat, on tetrasuvuista suurimpia ja siihen on kuvattu yli 130 lajia. Väritykseltään suvun edustajat ovat voittopuolisesti harmahtavia, eivätkä ne ole saavuttaneet suurta suosiota akvaarioharrastuksen piirissä. Suvun levinneisyysalue kattaa enimmän osan Etelä- ja Väli-Amerikkoja. Esiintymisalueensa pohjoisimmissa osissa Pohjois-Meksikossa ja Yhdysvaltojen eteläisimmissä osissa nämä ovat ainoita tetrakaloja.

Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

Piraijoilla on ennätyspurenta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Tetrat, Tiede

Piranha_mediumPiraijojen hurja maine ei ole tuulesta temmattu. Silloin tällöin akvaarioharrastuksen piirissäkin nähty mustapiraija (Serrasalmus rhombeus) osoittautui kokoonsa nähden maailman vahvaleukaisimmaksi kalaksi. Esihistoriallisella Megapiranhalla, jolla sattumoisin on sama nimi kuin b-luokan hirviöelokuvalla, lienee ollut kokoonsa suhteutettuna koko elämän historian pelottavin leukapari.

Piraijat ovat tunnettuja kyvystään käydä paljon itseään suurempien saaliseläinten kimppuun. Niillä tiedetäänkin olevan vahvat kallot ja massiiviset purentalihakset. Niiden purentavoimasta on kuitenkin perin vähän varsinaisia mittauksia. Syykin on ymmärrettävä: tutkijat keskittyvät mieluummin sellaisiin tutkimuslajeihin, joiden kanssa ei ole vaaraa menettää sormiaan. Mustapiraijan on raportoitu kirjaimellisesti purreen ihmisten sormia irti ja syöneen ne, joten huoli ei suinkaan ole aiheeton.

Kongontetra, Afrikan jalokivi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

kongontetratVaikka useimmat tetrat tulevat Amazonin trooppisista vesistä, kongontetra on kotoisin toiselta puolelta Atlanttia. Sen kotiseutua on nimen mukaisesti Kongojoen allas Länsi-Afrikassa, vaikka akvaarioliikkeisiin kalat tulevatkin Aasian viljelylaitoksilta. Afrikassa elää satoja muitakin tetralajeja, mutta kongontetra on niistä likipitäen ainoa, jota näkee kaupan useammin kuin satunnaisesti.

Värittömät poikaset jäävät akvaarioliikkeessä helposti huomaamatta. Vasta aikuisen kongontetrakoiraan nähnyt tietää, kuinka laji on löytänyt tiensä harrastajien sydämiin. Suomut ovat suuret ja välkkyvät kullanvihreän, kuparin ja sinisen sävyissä, ja evät ovat valkeat ja liehuvat. Olisi tuskin liioittelua sanoa, että kongontetra on kaikista tetroista näyttävimpiä.

Maailman ympäri: osta kala, pelasta puu?

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Tetrat

2661540552_219cc3a0aa_oVaikka akvaariokalabisnes uhkaa monien lajien luonnonkantoja, sillä on valoisakin puolensa. Akvaariokalojen pyynti antaa paikallisille asukkaille mahdollisuuden ansaita elantonsa koskemattomasta luonnosta. Muuten vaihtoehdot ovat vähissä: metsien hävitys puutavaraksi ja viljelymaan tieltä tai muuttaminen työn perässä kaupunkeihin, usein surkeisiin olosuhteisiin (kuva: Claudio Matsuoka/Flickr).

Rio Negrosta ja sen kardinaalitetroista on tullut maailmankuulu malliesimerkkinä siitä, että akvaariokalojen pyynti voi todella olla kestävää ja auttaa suojelemaan luontoa. Negrolta on vuosikymmenestä toiseen pyydetty miljoonia kardinaalitetroja ja muita kaloja akvaarioihin ympäri maailman, mutta kannat eivät silti osoita merkkejä ylipyynnistä. Projekti Piaba edistää alueen kalakantojen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä.

Maailman ympäri: Rio Negro kotiakvaarioon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kasvit, Kirjoahvenet, Maailman ympäri, Monnit, Tetrat

Rio Negron pääuomasta haarautuu lukuisia pieniä sivu-uomia, joissa elää kardinaalitetroja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Yllä oleva video on kuvattu eräässä tällaisessa pikkujoessa Venezuelan puolella.

Näiden pienoisjokien, igarapés, yleisvaikutelmaa on helppo jäljitellä kotiakvaariossakin. Vaikka mustanveden joissa yleensä on hyvin vähän vesikasveja, näissä matalissa pikku-uomissa auringonvaloa pääsee pohjalle saakka tarpeeksi, jotta monet akvaariokasveinakin tutut lajit viihtyvät.

Maailman ympäri: Amazonian musta joki

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Tetrat

Paracheirodon_cardinalisTummavetinen Rio Negro on mahtavan Amazonin suurin sivujoki. Se virtaa yli 2200 kilometrin matkan halki sademetsien laajeten pikkupurosta kilometrien levyiseksi virraksi.

Rio Negrolta ovat kotoisin monet maailman arvostetuimmista akvaariokaloista, kuten kardinaalitetra, kiekkokala ja lippulehtikala. Siltä pyydetään vuosittain kymmeniä miljoonia kaloja vientiin ympäri maailman. Suurista pyyntimääristä huolimatta joen akvaariokalojen pyyntiä pidetään malliesimerkkinä luonnontilaisen metsän kestävästä hyödyntämisestä tropiikissa.

Cyanogaster noctivaga, todellinen minikala

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat, Tiede

Cyanogaster noctivagaCyanogaster noctivaga on erittäin pieni tetralaji joka löydettiin maailman suurimmassa mustan veden aluella, Brasilian Rio Negrossa.

C. noctivaga on toistaiseksi sukunsa ainoa edustaja. Kala löytyy ainoastaan yhdestä kohdasta Rio Negroa ja sitä on tavattu ainoastaan yöaikaan. Kalan kylkiä koristaa sateenkaaren väreissä kimaltelevat täplät. Sukunimi Cyanogaster tarkoittaa ”sinistä vatsaa” ja noctivaga “yön kulkijaa”.

Suurin kerätty yksilö on ollut vain 17,4mm pitkä, joten kyseessä on todellakin minikala. Pienin makeanvedenkala tämä ei kuitenkaan ole, sillä Sumatralla esiintyvä Paedocypris progenetica jää ainoastaan 10,3mm pituseksi.

Lisää tietoa

Kuva: Natural History Museum, London

Arkisto

elokuu 2017
ma ti ke to pe la su
« heinä    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031