Maailman ympäri: kestämätöntä akvaariokalojen pyyntiä Intiassa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Särkikalat, Tiede

Akwa18_puntius2* Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Akvaariomaailma-lehdessä syksyllä 2013. Tiedot olivat tuolloin ajantasaisia, mutta muutoksia on saattanut tapahtua. *

Uhanalaisia makeanveden kaloja ryöstöpyydetään akvaariokalabisneksen tarpeisiin, kertoo tuore tutkimus, jossa jäljitettiin Intiasta ulkomaille vietyjä kalalajeja. Tulokset hätkähdyttävät: jopa kolmasosa viimeisten seitsemän vuoden aikana luonnosta pyydetyistä kaloista kuului uhanalaisiin lajeihin.

Vaikka suurin osa harrastajille päätyvistä akvaariokaloista tuleekin viljelylaitoksilta, miljoonia kaloja vuosittain pyydetään luonnonvesistä. Erityisen paljon luonnosta tuodaan uutuuslajeja ja erikoisuuksia, joita ei vielä viljellä, sekä hankalasti vankeudessa lisääntyviä kaloja.

Intiassa, kuten tropiikissa yleensäkin, kalojen suojeluun liittyvä lainsäädäntö on epämääräistä. Akvaariokalojen keruuta on pidetty eräänlaisena jokamiehenoikeutena, jota ei ole säännöstelty, kertovat tutkijat.

Asenteet ovat hitaasti muuttumassa. Viime vuosina joitain rajoituksia on tullut voimaan, mutta niitä ei juuri valvota. Erityisen iso ongelma tutkijoiden mukaan on se, että suurta osaa kaloista ei maastavientipapereissa mainita lajinimiltä, vaan ne kirjataan esimerkiksi ”barbeiksi” tai yksinkertaisesti ”akvaariokaloiksi”. Näin uhanalaisia kaloja päätyy markkinoille ilman, että niitä voidaan lainkaan valvoa.

Kestosuosikki keltabarbi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Särkikalat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEloisa, sävyisä ja kaunis keltabarbi (Barbodes semifasciolatus) on syystäkin pysynyt suosituimpien akvaariokalojen joukossa vuosikymmenestä toiseen. Hinnaltaankin se on sen verran edullinen, ettei isokaan parvi tule maksamaan mansikoita.

Keltabarbin alkuperä on mutkikas. Se on Aasiassa elävän messinkibarbin jalostusmuoto, jonka kehitti amerikkalainen Thomas Schubert 1960-luvulla. Kaikki nykyiset keltabarbit ovat muutaman Schubertin akvaarioissa syntyneen keltaisen kalan jälkeläisiä. Luonnosta tuotuja keltabarbeja et siis tule näkemään.

Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

Maailman ympäri: Myanmar olohuoneessa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Nuoliaiset, Särkikalat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMuutama viikko sitten kirjoitin kaakkoisaasialaisen Myanmarin vesistä ja niiden kaloista artikkelissa Seeprakalojen maa. Nyt sukelletaan samalle seudulle toisesta vinkkelistä: kuinka Myanmarin vesiä voisi jäljitellä kotiakvaariossa ja mitkä akvaarioliikkeiden tarjonnasta löytyvät lajit ovat peräisin samoista biotoopeista?

Kurkistamme tässä Myanmarin vesiä kolmessa paikassa: kirkasvetistä vuoristojärveä nimeltä Inle, helmiseeprakalan kotivesiä Thaimaan rajan lähellä sekä Pohjois-Myanmarin vuoristovirtoja.

Kalojen jalostus jakaa mielipiteitä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Särkikalat, Viljely

kuva 1

Joillekin akvaarioharrastajille kauniit jalostusmuunnokset ovat harrastuksen suola, kun taas toiset välttävät niitä kuin ruttoa. Miksiköhän? Suomessa suositaan luonnonmukaista, eivätkä useimmat eksoottiset väri- ja evämuunnokset koskaan löydä tietään meille.

Oregonichthys crameri ehdotettu poistettavaksi uhanalaisten eläinten listalta

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Särkikalat, Tiede

Oregonichthys crameriOregonichthys crameri, pieni särkikala joka esintyy Oregonissa Yhdysvalloissa, on ensinmäinen kala joka ehdotetaan poistettavaksi uhanalaisten lajien listalta. O. crameri on ollut listattuna uhanalaisena vuodesta 1993.

Kala on endeeminen Willamette –jokelle Oregonissa. Jokeen rakennetut vesivoimalaitokset kuitenkin tuhosivat suurimman osan sen luonnollisesta elinympäristöstä. Rakennustöiden lisäksi jokeen on istutettu lukuisia vieraslajeja, jotka ovat tehokkaasti vähentäneet kantaa.

Tällä hetkellä kanta on arviolta 160 000 yksilöä, jonka myötä laji ei enää nähdä olevan uhanalainen ja laji on ehdotettu poistettavaksi listalta. Toistaiseksi uhanalaisten eläinten listalta on poistettu 26 lajia viimeisten 40 vuoden aikana.

Lähde: PopSci.com, Wikipedia

Kuva: USFWS/Wikimedia Commons

Tulijuovabarbi sai uuden tieteellisen nimen

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Särkikalat, Tiede

sahyadria denisonii jorg freyhofPienet ja värikkäät aasialaiset barbit on aiemmin luokiteltu valtavaan, sekavaan Puntius-sukuun. Viime vuosina kalataksonomit ovat alkaneet vihdoin perata barbien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Tuttujen akvaariokalojen tieteellisiä nimiä on vaihdettu viime vuosina, ja moni akvaariokalaryhmä odottaa vielä vuoroaan. Uusimpana oman sukunimensä sai tulijuovabarbi, joka on nyt Sahyadria denisonii.

Rubiiniseeprakala (Danio choprea ), pieni punainen kiituri

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Särkikalat

Teksti ja kuvat: Sanna Vihavainen

Rubiiniseeprakala on verrattain uusi tuttavuus akvaarioharrastuksen piirissä, ainakin Suomessa. Kalassa on kuitenkin potentiaalia kehittyä vaikka minkälaiseksi suursuosikiksi. Miksipä ei, jos sattuu olemaan pieni, nätti, sopeutuvainen ja helppohoitoinen.

Arkisto

heinäkuu 2017
ma ti ke to pe la su
« kesä    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31