Selkäuimari on portti ripsimonnien maailmaan

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

selkäuimari_synodontis nigriventris_1

Afrikkalaiset ripsimonnit ovat suurelle yleisölle varsin tuntemattomia akvaariokaloja, vaikka niillä onkin oma, vakaa ihailijakuntansa. Selkäuimari (Synodontis nigriventris) on poikkeus sääntöön. Se on suosittu, aloittelijallekin sopiva, pienikokoinen ja kiltti laji, joka on kuitenkin tarpeeksi erikoinen ollakseen kiehtova. Selkäuimari on jo vuosikymmenten ajan toiminut aloittelevan harrastajan porttina monnien maailmaan.

Okamonnit – punkeroita ja vipeltäjiä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

8676458058_9e7e775d86_zOkamonnien heimoon (Doradidae) kuuluu vahvasti panssaroituja, trooppisia monneja. Ne ovat läheistä sukua nahkamonneille (Auchenopteridae), joita ne yleiseltä olemukseltaan muistuttavatkin. Okamonneilla on kuitenkin suojanaan vahva luupanssarointi, jonka erikoispiirre on kylkiä pitkin kulkeva hurjannäköinen väkäsrivi.

Okamonnilajeja tunnetaan vajaat sata, joten monimuotoisuudessa ne eivät vedä vertoja akvaarioharrastuksen piirissä paremmin tunnetuille monniheimoille, mutta uusia lajeja löydetään yhä vuosittain. Uusin tulokas lienee maaliskuussa nimen saanut Nemadoras cristinae Amazonin pääuomasta. Vaikka suomalaisen akvaarioharrastuksen piirissä tuttuja lajeja on vain muutama, on heimossa mielenkiintoinen valikoima suuria ja pieniä, yö- ja päiväaktiivisia eväkkäitä (kuva: Jacques Burkhardtin okamonnipiirroksia vuodelta 1865/Ernst Mayr Library).

Monni saalistaa kuin miekkavalas

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

kuva 3Tarnjoella Ranskassa elävät monnit (Silurus glanis) ovat oppineet syöksymään kuivalle maalle saalistamaan. Ne vaanivat rantavedessä ja syöksyvät nappaamaan pahaa-aavistamattomia puluja, jotka juovat ja peseytyvät joessa. Monnien käyttäytyminen muistuttaa kovasti tapaa, jolla miekkavalaiden tiedetään saalistavan hylkeitä rantahietikolta. Suomesta sukupuuttoon kuollut monni on makean veden kalojen raskassarjalainen.

Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

Aliarvostettu haarniskamonni

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

IMG_0557Haarniskamonni (Megalechis thoracata) ei ehkä ole värikäs tai sulavaliikkeinen, mutta siinä on aivan omaa, rumankaunista viehätystään. 1970-luvulla haarniskamonni oli plekojen kaltainen kallis ja haluttu hittikala. Silloin kaikenlaiset monnit olivat akvaarioliikkeissä vielä kiven alla, ja haarniskamonni oli yksi harvoista uusista, eksoottisista lajeista. Kävi ilmi, että se on akvaariokaloista se on kaikkein helpompia ja sopeutuvimpia. Sen vertaansa vailla oleva persoonallisuus ei ehkä siksi ole enää viime vuosina saanut ansaitsemaansa arvostusta.

Akvaarioharrastuksen piiriin tullessaan haarniskamonni sai liikanimen torakkamonni, joka on väännös lajin tieteellisestä lajinimestä thoracata. Oikeastaan sana ei tarkoita torakkaa, vaan panssaroitua, mutta kieltämättä nimi on osuva. Etenkin nuoressa haarniskamonnissa on tiettyä hyönteismäisyyttä, jota kuonosta eteenpäin osoittavat pitkät viikset entisestään korostavat. Voisihan myös sen kykyä tulla toimeen kaikenlaisissa oloissa verrata sitkeähenkiseen hyönteiseen.

Pelotonta monnia etsivälle haarniskamonni on oikea valinta. Se on liikkeellä päivisinkin, ei säiky liikettä ja kesyyntyy helposti. Se oppii helposti syömään kädestä,  jopa leikkimään lasin takaa ihmettelevän kissan kanssa. Siitä voi tulla suorastaan lemmikkikala.

Maailman ympäri: Rio Negro kotiakvaarioon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kasvit, Kirjoahvenet, Maailman ympäri, Monnit, Tetrat

Rio Negron pääuomasta haarautuu lukuisia pieniä sivu-uomia, joissa elää kardinaalitetroja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Yllä oleva video on kuvattu eräässä tällaisessa pikkujoessa Venezuelan puolella.

Näiden pienoisjokien, igarapés, yleisvaikutelmaa on helppo jäljitellä kotiakvaariossakin. Vaikka mustanveden joissa yleensä on hyvin vähän vesikasveja, näissä matalissa pikku-uomissa auringonvaloa pääsee pohjalle saakka tarpeeksi, jotta monet akvaariokasveinakin tutut lajit viihtyvät.

Maailman ympäri: Amazonian musta joki

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Tetrat

Paracheirodon_cardinalisTummavetinen Rio Negro on mahtavan Amazonin suurin sivujoki. Se virtaa yli 2200 kilometrin matkan halki sademetsien laajeten pikkupurosta kilometrien levyiseksi virraksi.

Rio Negrolta ovat kotoisin monet maailman arvostetuimmista akvaariokaloista, kuten kardinaalitetra, kiekkokala ja lippulehtikala. Siltä pyydetään vuosittain kymmeniä miljoonia kaloja vientiin ympäri maailman. Suurista pyyntimääristä huolimatta joen akvaariokalojen pyyntiä pidetään malliesimerkkinä luonnontilaisen metsän kestävästä hyödyntämisestä tropiikissa.

Viikon kummajainen: ankeriasmonni (Channallabes apus)

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

ankeriasmonni-channallabes-apus-clariidae-maija-karala-2Ankeriasmonni (Channallabes apus) on yksi Afrikan omituisimmista kaloista, ja se on jo paljon sanottu mantereesta, jolla on myös muun muassa keuhkollisia kaloja, lentäviä kaloja, sähköimpulsseilla laulavia ja ylösalaisin uivia kaloja.

Ankeriasmonnilla on pitkänomainen, miltei nauhamainen ruumis, hyvin pienet silmät ja vahvat puremalihakset. Osalla yksilöistä on rintaevät, osalla niiden lisäksi vatsaevät ja osalla ei kumpiakaan: Afrikan ankeriasmonneilla on poikkeuksellisen paljon yksilöiden välistä vaihtelua sellaisissa luuston peruspiirteissä, jotka yleensä ovat riittävän yhtenäisiä toimiakseen luotettavina lajituntomerkkeinä.

Gabonin sademetsissä ankeriasmonneja voi kalastaa kaivamalla metsänpohjaan pienen kuopan, paljain käsin kaivettu pikku syvennys riittää. Siimanpätkään kiinnitetään koukku ja kastemato, ja sitten ryhdytään onkimaan maakuopasta. Viimeistään kahdessakymmenessä minuutissa kala on koukussa. Toimenpide onnistuu yhtä hyvin kuivalla kaudella kuin sadekaudellakin.

Koiras vai naaras? Kalojen sukupuolen määräytyminen on mutkikas juttu

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Viljely

kuva 1Miltäköhän tuntuisi päättää itse oma sukupuolensa? Kaloilla sellainenkaan ei ole ennenkuulumatonta. Myös lämpötila, veden happamuus tai jopa isän ulkonäkö voi vaikuttaa kalanpoikasten sukupuoleen. Akvaariokaloja kasvattavalle voi olla olennaista tietää esimerkiksi se, että erikokoisten miekkapyrstökoiraiden jälkikasvussa on erilaiset sukupuolisuhteet, tai että akvaarioveden pH-arvo vaikuttaa keltakääpiöahvenen poikasten sukupuoleen.

Arkisto

elokuu 2017
ma ti ke to pe la su
« heinä    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031