Hemichromis frempongi Loiselle, 1979

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Pääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Täplätimanttiahven

Levinneisyys

Lajia esiintyy ainoastaan Länsi-Afrikan Ghananassa sijaitsevassa Bosumtwi-kraaterijärvessä, joka syntyi 1-2 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmäyksen seurauksena. Järven halkaisija on n. 8km ja maksimisyvyys 81m, hapekasta vettä tosin on vain noin 15 metrin syvyyteen saakka.

Järvessä raportoidaan esiintyvän noin 11 kalalajia joista kirjoahvenia ovat viherpalettihautoja (Chromidotilapia guntheri), tilapialaji Sarotherodon galilaeus multifasciatus sekä endeemiset lajit täplätimanttiahven, täpläselkätilapia (”Tilapia” busamana) sekä tilapialaji Coptodon discolor. Muita järvessä esiintyviä lajeja ovat mm. pienikokoinen monnilaji ghananimuevä (Amphilius atesuensis) sekä killilajit keltavaanija (Epiplatys chaperi) sekä Nimbapanchax petersi.

Uusia kaloja kerhohuoneella – vyökeisarit

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Teksti: Ilkka Tuunainen

Kevään 2011 PetExpo-messuille saatiin Mikael Westerlundin lahjoituksena näytille noin 35 yksilön ryhmä vyökeisareita (Tropheus duboisi). Kalat kotiutuivat messuakvaarioon nopeasti ja touhusivat pian vilkkaaseen tapaansa yleisöstä välittämättä. Värikkäät ja aktiiviset kalat herättivät ansaittua mielenkiintoa. Menestyksekkään esiintymisensä jälkeen kalat muuttivat yhdistyksen kerhotilaan.

Kirjopalettikalalla on infrapunanäkö

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Tiede

Pelvicachromis_taeniatusTiedetään, että monet eläimet pystyvät aistimaan sellaisia värejä, jotka ovat ihmissilmälle näkymättömiä. Muun muassa monet kalat näkevät ultraviolettia, joka on ihmisen näkemää valoa lyhytaaltoisempaa. Toiseen suuntaan näkyvän valon alueen ulkopuolella on pitkäaaltoinen infrapunavalo. Infrapunaa kutsutaan myös lämpösäteilyksi, koska kappaleet säteilevät infrapuna-alueella sitä kirkkaammin, mitä lämpimämpiä ne ovat.

On arveltu, että infrapunanäkö ei olisi eläimillä mahdollinen silmän rakenteen ongelmien vuoksi. Monet käärmeet aistivat sitä silmien sijaan kuonossaan olevilla kuopilla ja löytävät sen avulla lämminveriset saaliseläimensä. Kirjopalettikalalla (Pelvicachromis taeniatus) tehty tutkimus kuitenkin muutti käsitystä infrapunanäön käyttökelpoisuudesta.

Hemichromis guttatus Günther, 1862

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt, Maailman ympäri, Viljely

Hemichromis_bimaculatusPääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Rusotimanttiahven

Levinneisyys

Laaja levinneisyys Keski- ja Länsi-Afrikassa. Rusotimanttiahven elää puroissa sekä järvien ja jokien matalammissa osissa Sierra Leonesta Kameruniin ja Kongoon. Erittäin mukautuva laji mutta elää mieluummin metsän peitossa olevilla alueilla, lajia kuitenkin tavataan myös rannikkoalueen murtovesistä.

Lisäksi akvaarioharrastajat ovat levittäneet lajia trooppisilla vesillä ympäri maailmaa ja kantoja löytyy mm. Hongkongista. Itävallan Villachista tunnetaan myös ~1970 löydetty populaatio, joka on lajia H. guttatus tai H. letourneuxi.

Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

Sinihuuliahvenella on hyvä muisti

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Malawi ja Tanganjika, Tiede

Labidochromis_caeruleus_(male)Sitkeän myytin mukaan kaloilla on viiden sekunnin muisti. Niinpä joka kerta akvaarion päässä ympäri kääntyessään kala olisi aivan uudessa paikassa. Akvaarioharrastajille on jo arkikokemuksen perusteella selvää, että kyse on silkasta myytistä. Biologisesta vinkkelistäkin tuntuisi oudolta, etteivät ne kykenisi painamaan mieleensä esimerkiksi hyviä ruokailupaikkoja tai tunnistamaan tovereitaan. Suoranaiset tieteelliset todisteet aiheesta ovat kuitenkin olleet vähissä.

Lisää varmuutta kalojen älynlahjoista tuo tuore kanadalaistutkimus. Tutkimuskohteena oli malawiahvenia harrastaville tuttu sinihuuliahven (Labidochromis caeruleus), noin kymmensenttiseksi kasvava kauniinvärinen Malawijärven laji. Kirjoahvenet palkittiin ruoalla aina, kun ne uivat tiettyyn osaan tutkimusakvaariota. Vähemmän yllättäen ne oppivatkin nopeasti yhdistämään paikan ruokaan ja viettivät enemmän aikaa siinä kuin muissa akvaarion osissa.

Kolmen koulutuspäivän jälkeen kalat siirrettiin 12 päiväksi lepäämään toiseen akvaarioon. Kun ne palautettiin uudelleen koeakvaarioon, ne muistivat yhä, mistä nurkasta ruokaa saa. Ne siis muistavat kerran oppimansa ainakin 12 päivää. Tutkijoiden mukaan luonnonvalinta epäilemättä suosii kaloja, jotka kykenevät painamaan mieleensä hyvät ruokailupaikat.

Lisäluettavaa:

BBC Nature News: Cichlid fish memory last for days, not seconds.

Society of Experimental Biology: Smarter than you think: Fish can remember where they were fed 12 days later.

Kuva: Julian Matz/Wikipedia.

Hemichromis elongatus, Guichenot, 1861

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Hemichromis_elongatus_10Pääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Hohtotimanttiahven

Levinneisyys

Erittäin vaihteleva ja mukautuva laji jolla on laaja levinneisyysalue Keski- ja Länsi-Afrikassa. Hohtotimanttiahven esiintyy pääasiassa Kongon, Okavangon ja Zambezin vesistöalueilla. Jotkin populaatiot voivat olla oma lajinsa.

Akvaarioharrastajat ovat istuttaneet hohtotimanttiahvenia trooppisiin vesiin ympäri maapalloa; vakaa kanta löytyy Hawaijilta ja Hong Kongista.

Timanttiahvenet suosivat matalia järviä, puroja ja pääuomien sivujokia. Toisin kuin useimmat muut timanttiahvenet, hohtotimanttiahvenet muodostavat luonnossa 6-12 yksilön ryhmiä. Kutuparit eriytyvät ryhmästä kutuaikana ja kutevat rannikon kasvillisuuden suojissa tai tulvametsissä.

Hohtotimanttiahvenia sekä laikkutimanttiahvenia(Hemichromis fasciatus) lisätään usein pieninä määrinä tilapioiden viljelylammikoihin, petomaisten timanttiahventen läsnäolo vähentää tilapioiden kutuintoa ja halua kasvattaa jälkeläisiä, ja siten johtaa tilapioiden parempaan kasvuvauhtiin.

Maailman ympäri: Rio Negro kotiakvaarioon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kasvit, Kirjoahvenet, Maailman ympäri, Monnit, Tetrat

Rio Negron pääuomasta haarautuu lukuisia pieniä sivu-uomia, joissa elää kardinaalitetroja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Yllä oleva video on kuvattu eräässä tällaisessa pikkujoessa Venezuelan puolella.

Näiden pienoisjokien, igarapés, yleisvaikutelmaa on helppo jäljitellä kotiakvaariossakin. Vaikka mustanveden joissa yleensä on hyvin vähän vesikasveja, näissä matalissa pikku-uomissa auringonvaloa pääsee pohjalle saakka tarpeeksi, jotta monet akvaariokasveinakin tutut lajit viihtyvät.

Maailman ympäri: Amazonian musta joki

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Tetrat

Paracheirodon_cardinalisTummavetinen Rio Negro on mahtavan Amazonin suurin sivujoki. Se virtaa yli 2200 kilometrin matkan halki sademetsien laajeten pikkupurosta kilometrien levyiseksi virraksi.

Rio Negrolta ovat kotoisin monet maailman arvostetuimmista akvaariokaloista, kuten kardinaalitetra, kiekkokala ja lippulehtikala. Siltä pyydetään vuosittain kymmeniä miljoonia kaloja vientiin ympäri maailman. Suurista pyyntimääristä huolimatta joen akvaariokalojen pyyntiä pidetään malliesimerkkinä luonnontilaisen metsän kestävästä hyödyntämisestä tropiikissa.

pH määrää palettikalan kastin

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Tiede

palettikalapariJo aiemmin on tiedetty, että veden pH-arvo vaikuttaa poikasten sukupuoliin monilla kaloilla, muun muassa palettikalalla (Pelvicachromis pulcher). Mitä korkeampi pH, sitä vähemmän joukossa on koiraspoikasia.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa kanadalaistutkijat selvittivät tarkemmin, mistä palettikalan tapauksessa on kyse. Palettikalalla on kahta erinäköistä koirasta, jotka erottaa kiduskannen väristä. Niillä on siis tavallaan kolme sukupuolta. Koiraat, joilla on keltainen kiduskansi, ovat yksiavioisia, kun taas punakiduksiset voivat perustaa itselleen myös usean naaraan haaremin, jos tilaisuus siihen osuu kohdalle.

Koiraan kidusten väri ja siihen liittyvä käyttäytyminen ovat melko pysyviä ominaisuuksia, joskaan varmasti ei tiedetä, voivatko koiraat elinaikanaan vaihtaa kastia. Aiemmin on arveltu, että kasti määräytyy kokonaan geneettisesti, mutta näin yksinkertainen asia ei ole. Siihen, kuten sukupuoleenkin, vaikuttaa veden pH-arvo kalojen poikasaikana.

Tutkijat kasvattivat kahdeksan palettikalaparin poikaset sukukypsään ikään. Puolet poikasista kasvatettiin akvaarioissa, joissa pH-arvo oli 5,5 ja toinen puoli pH 6,5:ssä. Matalammassa pH-arvossa poikasista isompi osuus oli koiraita, kuten odotettiinkin. Uutta tietoa oli, että happamassa vedessä kasvaneet naaraspoikaset ovat tavallista aggressiivisempia, ja koiraista isompi osuus oli moniavioista punakiduksista tyyppiä.

Vaikuttaa siltä, että poikasajan veden laatu vaikuttaa olennaisesti palettikaloihin koko loppuiän. Palettikaloja viljelevän kannattaakin pitää akvaarioveden pH-arvoa silmällä.

Palettikalojen kotivesissä pH-arvo vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tutkijat arvelevatkin, että eri vuodenaikoina kuoriutuvat poikaset kohtaavat elämässään erilaisia haasteita, ja siksi eri sukupuolet ja temperamentit selviytyvät paremmin eri aikoina.

Lähde: Reddon & Hurd 2013: Water pH during early development influences sex ratio and male morph in a West African cichlid fish, Pelvicachromis pulcher. Zoology. (ilmainen ladattava pdf täältä)

Arkisto

tammikuu 2017
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031