Kaksi uutta tokkoa Vanderhorstia sukuun

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Merivesi, Tiede, Tokot

Vanderhorstia cyanolineata - Vanderhorstia fulvopelvisVanderhorstia on ryhmä pieniä, akvaarioharrastuksessa vähemmälle huomiolle päätyneitä tokkoja. Sukuun lisättiin äskettäin kaksi uutta lajia, Vanderhorstia cyanolineata ja V. fulvopelvis.

Vanderhorstia cyanolineata on suvun pienimmästä päästä oleva edustaja, joka olemukseltaan ja ulkomuodoltaan muistuttaa nuolikkoja kuten Trysogobius sp. ja Ptereleotris sp. V. cyanolineata esiintyy julkaistun kuvauksen mukaan Japanissa ja Indonesiassa.

Suvun toinen uusi tulokas, V. fulvopelvis, on kooltaan hieman isompi kuin V. cyanolineata. Kalan kylkiä koristaa kuviointi koostuen keltaisista raidoista ja epäsymmetrisistä kuvioista. V. fulvopelvis esiintyy ainoastaan Okinawassa Japanissa.

Uudet Vanderhorstia -lajit on kuvattu Toshiyuki Suzukin ja I-Shiung Chenin toimesta Journal of Marine Science and Technology, nr. 21:ssä.

Lähde ja kuvat: Journal of Marine Science and Technology, Vol. 21, Suppl, pp. 207-212 (2013)

Viikon kummajainen: Kolmijalkakala (Bathypterois grallator)

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Tiede

Bathypterois grallatorKolmijalkakala (Bathypterois grallator) seisoo pohjalla vatsa- ja pyrstöeviensä piikkimäisten ulokkeiden varassa. Nämä ulokkeet voivat jopa olla tuplasti pidemmät kuin varsinainen kala, ja vaikka ne vaikuttavat täysin jäykiltä, ne muuttuvat taipuisiksi rihmoiksi silmänräpäyksessä, kun kolmijalkakala pyrähtää uimaan.

Ilmeisesti kolmijalkakalan evät ovat juuri sopivan mittaiset, jotta pohjan yllä uivat äyriäiset osuvat sen suun korkeudelle. Sen rintaevät ovat rihmamaiset tuntoelimet, jotka aistivat kohti uivan äyriäisen tuottamia veden virtauksia ja kaapaisevat epäonnisen ötökän suuta kohti.

Kolmijalkakala kuuluu levysilmien heimoon. Heimoon kuuluu yhteensä 5 sukua ja 29 lajia. Erikoisen saalistuskäytöksen lisäksi kalat ovat hermafrodiitteja eli kaksineuvoisia.

Kaksineuvoisuus voi olla hyödyllinen ominaisuus ympäristössä, jossa kumppanin löytäminen ei ole ihan helppoa.  Kolmijalkakalat nimittäin ovat syvänmerenkaloja. Ne elävät tyypillisesti 500 – 6000 metrin syvyydessä Atlantissa ja Tyynessä valtameressä.

Lisää tietoa:

Perun rannikolta löytynyt uusi korallilaji: Psammogorgia hookeri

Kirjoittanut Sam Salonen - . Kijoitettu kategoriassa Korallit, Lajiesittelyt, Merivesi, Tiede

Psammogorgia hookeriPsammogorgia hookeri, joka nimettiin Perulaisen biologin Yuri Hookerin (University Cayetano Heredia, Lima) mukaan, löytyi Perun rannikolta Paracas luonnonsuojelualueelta. Korallilöydöksen tekivät tutkijaryhmä Costa Rican yliopistolta ja Smithsonianista.

Uusi korallilaji löytyi 25 metrin syvyydestä, kivikkoiselta kallioseinämältä. Pieniä palasia korallia on myös löytynyt paikalliselta kalamarkkinalta, kiinnittyneenä simpukoiden kuoriin.

Meribiologi Hector M. Guzmanin mukaan koralli on mitä ilmeisemmin endeeminen, eli sitä tavataan vain ja ainoastaan yhdeltä alueelta. Perun koralliriuttoja ja koralliesiintymiä on kuitenkin tutkittu erittäin vähän, joten näkemys voi hyvin muuttua vielä kun tutkimustyötä jatketaan.

Uuden lajin kuvaajat, Odalisca Breedy ja Hector M. Guzmanin, ovat asiantuntijoita pehmytkorallien taksonomiassa ja ekologiassa. Tähän päivään menneessä Breedy ja Guzman ovat löytäneet ja kuvanneet lähes 25 pehmytkorallilajia Tyynenmeren alueelta.

Brady ja Guzman vertasivat uutta löydöstä näytteisiin Perun merentutkimuslaitoksella (IMARPE) ja Yalen Peabody Museum of Natural Historyssa. Suurin osa museon näytteistä olivat yli 90 vuotta vanhoja syystä että alueella ei ole kerätty näytteitä lähiaikoina. Breedyn mukaan tietämys Tyynenmeren pehmytkoralleilajeista on vielä huono, lisätutkimuksille on tarvetta jotta riittävä kuva lajikirjosta saadaan muodostettua. Rahoituksen puute on kuitenkin jatkuvasti rajoittava tekijä tutkimustyössä.

Lähde: Smitsonian Tropical Research Institute, Peru this week

Kuva: Yuri Hooker

Referenssi: Breedy, O. and Guzmán, H.M. 2014. A new species of alcyonacean octocoral from the Peruvian zoogeographic region. Journal of the Marine Biological Association of the United Kingdom, doi:10.1017/S0025315413001835

Ankeriaspiikkisilmä ja muut pitkät kummajaiset

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Kalat, Lajiesittelyt

kuva 12Raidalliset siaminpiikkisilmät ovat suosittuja akvaariokaloja, mutta niiden yksiväriset sukulaiset jäävät vähemmälle huomiolle. Ankeriaspiikkisilmä ja muut epätavallisemmat piikkisilmät yhtä helppoja, mutta astetta kiehtovampia akvaarion asukkeja. Niitä ostaessa ei voi koskaan olla etukäteen varma mitä saa. Saattaapa myyntiakvaariosta tarttua mukaan tieteellisesti kuvaamattomiakin lajeja.

Caridina sp. ”Crystal Red” – Katkarapujen aatelinen

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Selkärangattomat

Teksti ja kuvat: Satu Jäske

”Tulikatkarapu” – Caridina sp. ”Crystal Red”, Caridina sp. ”Bee” -katkaravun värimuoto, Serrata-ryhmä
Koko: 2-2,5 cm
Lämpötila: 22-25°C
pH: 6-7
Kovuus: Pehmeä-keskikova
Hoito: Kuten muut kääpiökatkaravut

Yksi ehdottomasti komeimmista tarjolla olevista katkaravuista on punavalkoinen Crystal Red. Jo vastasyntyneistä poikasista lähtien molemmat sukupuolet hehkuvat upeissa väreissä tuoden mukavaa kontrastia vehreään akvaarioon. Näin joulun aikaan Crystal Red -katkaravut ovat kuin kuusenkoristeita allekirjoittaneen altaassa etsiessään ruokaa joulusammalpusikosta. Runsaskasvisissa akvaarioissa nämä katkaravut todellakin erottuvat upeasti ympäristöstään.

Rubiiniseeprakala (Danio choprea ), pieni punainen kiituri

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Särkikalat

Teksti ja kuvat: Sanna Vihavainen

Rubiiniseeprakala on verrattain uusi tuttavuus akvaarioharrastuksen piirissä, ainakin Suomessa. Kalassa on kuitenkin potentiaalia kehittyä vaikka minkälaiseksi suursuosikiksi. Miksipä ei, jos sattuu olemaan pieni, nätti, sopeutuvainen ja helppohoitoinen.

Losseropallokalojen kutu Tetraodon suvattii

Kirjoittanut Robert Blomerus - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt

Teksti: Markku Simula/Robert Blomerus Kuvat: Robert Blomerus

Losseropallokalojen kutua ei kirjallisuudesta juuri löydy kuvattuna, joten kun sellainen eräänä aamuna harrastelijan altaassa alkoi, olimme ihan toisista lajeista tehtyjen havaintojen varassa. Hämärästi tiesimme, että losserot ovat luolakutijoita ja jonkin verran huolehtivat kudustaan, muu oli avoinna.

Amanorapuja kotikonstein

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Selkärangattomat

Teksti: Sanna Vihavainen Kuvat: Sanna Vihavainen,Yanna von Schantz & Samu Saurama

Amanorapuja (Caridina japonica) myydään akvaariokaupoissa monilla eri nimillä. Kannattaa olla tarkkana, että laji on oikea, sillä muuten nämä viljelyohjeet eivät välttämättä toimi. Toisten lajien suhteen voi toimia ja toisten voi mennä täysin päin mäntyä.

”Chiapasmonni” Lacantunia enigmatica (Rodiles-Hernández, Hendrickson & Lundberg, 2005)

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

Teksti: Mika Kaukonen

Viimeisen 60 vuoden aikana uusia kalaheimoja oli kuvattu ainoastaan kaksi (1938) latimeria, Latimeria chalumnae ja (1983) kitahai, Megachasma pelagios. Oli todellinen sensaatio, kun tänä vuonna kuvattiin uusi monniheimo Meksikosta Río Lancanján Chiapaksen alueelta Meksikon ja Guatemalan väliltä. Kuvia tästä uudesta arvoituksesta oli nähtävillä Internetissä jo pari vuotta sitten, tosin postimerkin kokoisena kuvana. Uusi laji sijoitettiin omaan heimoonsa Lacantuniidae. Siitä tuli 37. monniheimo.

”Kitanahkamonni”, Asterophysus batrachus (Kner, 1858)

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

Teksti: Mika Kaukonen

Vuoden 2005 aikana maailmalta alkoi tihkua tietoa uudesta nahkamonnilajista akvaariomarkkinoilla. Asterophysus batrachus ei ole tieteelle uusi tuttavuus, vaan se on kuvattu jo 1858. Akvaariokaupan piirissä sitä on ollut tarjolla vasta lähiaikoina. Uusimmassa kalanimiluettelossa lajia ei oltu nimetty vielä. Itselleni tuli nimiehdotukseksi mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko ahmattinahkamonni tai kitanahkamonni. Pertti Rassin kanssa käymäni suppean sähköpostikeskustelun perusteella päädyimme epäviralliseen nimeen, kitanahkamonni.

Arkisto

joulukuu 2017
ma ti ke to pe la su
« marras    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031