Hemichromis frempongi Loiselle, 1979

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Pääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Täplätimanttiahven

Levinneisyys

Lajia esiintyy ainoastaan Länsi-Afrikan Ghananassa sijaitsevassa Bosumtwi-kraaterijärvessä, joka syntyi 1-2 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmäyksen seurauksena. Järven halkaisija on n. 8km ja maksimisyvyys 81m, hapekasta vettä tosin on vain noin 15 metrin syvyyteen saakka.

Järvessä raportoidaan esiintyvän noin 11 kalalajia joista kirjoahvenia ovat viherpalettihautoja (Chromidotilapia guntheri), tilapialaji Sarotherodon galilaeus multifasciatus sekä endeemiset lajit täplätimanttiahven, täpläselkätilapia (”Tilapia” busamana) sekä tilapialaji Coptodon discolor. Muita järvessä esiintyviä lajeja ovat mm. pienikokoinen monnilaji ghananimuevä (Amphilius atesuensis) sekä killilajit keltavaanija (Epiplatys chaperi) sekä Nimbapanchax petersi.

Selkäuimari on portti ripsimonnien maailmaan

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

selkäuimari_synodontis nigriventris_1

Afrikkalaiset ripsimonnit ovat suurelle yleisölle varsin tuntemattomia akvaariokaloja, vaikka niillä onkin oma, vakaa ihailijakuntansa. Selkäuimari (Synodontis nigriventris) on poikkeus sääntöön. Se on suosittu, aloittelijallekin sopiva, pienikokoinen ja kiltti laji, joka on kuitenkin tarpeeksi erikoinen ollakseen kiehtova. Selkäuimari on jo vuosikymmenten ajan toiminut aloittelevan harrastajan porttina monnien maailmaan.

Kestosuosikki keltabarbi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Lajiesittelyt, Särkikalat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEloisa, sävyisä ja kaunis keltabarbi (Barbodes semifasciolatus) on syystäkin pysynyt suosituimpien akvaariokalojen joukossa vuosikymmenestä toiseen. Hinnaltaankin se on sen verran edullinen, ettei isokaan parvi tule maksamaan mansikoita.

Keltabarbin alkuperä on mutkikas. Se on Aasiassa elävän messinkibarbin jalostusmuoto, jonka kehitti amerikkalainen Thomas Schubert 1960-luvulla. Kaikki nykyiset keltabarbit ovat muutaman Schubertin akvaarioissa syntyneen keltaisen kalan jälkeläisiä. Luonnosta tuotuja keltabarbeja et siis tule näkemään.

Kertsin uusi asukas: Mustatäplätokko

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tokot

mustataplatokko1Teksti ja kuvat: Juuso Kääpä

Muutaman HAS:n jäsenen kanssa on ollut juttua Itämeriakvaarion perustamisesta jo pitemmän aikaa. Kotimaisista vesistä löytyy sen verran monimuotoinen lajisto eri kalalajeja ja selkärangattomia, että miksipä ei! Erityisesti kotimaiset tokot ja varsinkin mustatäplätokko herätti kiinnostuksen akvaariokalana ainakin allekirjoittaneessa.

Oman vapaa-aikani vietän mielelläni kalastellessa niin järvillä kuin merelläkin, muttä tätä mustatäplätokkoa (Neogobius melanostomus) en ollut aikaisemmin saanut saaliiksi. Muutaman vuoden ajan ollemme pienen kaveriporukan kanssa pitäneet pientä kisaa jossa kaikki vuoden aikana saadut kalalajit kirjataan ylös ja vuoden lopussa se, kenellä on kasassa eniten eri kalalajeja voittaa pullon yhdellä tähdellä leimattua jalojuomaa. Minä ajattelin ottaa itselleni yhden pisteen lisää takataskuun tällä mustatäplätokolla. Tästä lajikalastuksesta on kehittynyt ihan oma kalastusharrastus mikä isommissa piireissä tunnetaan nimellä Fongaus.

Sokkotetra – Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

sokkotetra3Teksti: Ilkka Tuunainen

Aikaisemmassa artikkelissa esitellystä kiiltotetrakompleksin meksikolaisesta edustajasta (Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus) on kehittynyt valkoinen ja silmätön luolamuoto, joka akvaariokalana on maanpäällistä kantamuotoaan huomattavasti tavallisempi. Suosion taustalla on omalaatuisuus ainoana akvaariokalamarkkinoilla yleisesti tarjolla olevana luolakalana. Kaikkiaan erilaisia luolaympäristöihin sopeutueita kalalajeja on yli 80, mutta useimpien levinneisyydet ovat ymmärrettävästi äärimmäisen suppeita ja populaatiot pieniä, mikä tekee näistä lajeista erittäin haavoittuvia. Myös lähisukuisesta Astyanax aeneus –lajista on olemassa luolamuoto. Tetrakalojen joukosta löytyy Astyanax-luolamuotojen lisäksi vielä brasilialainen luolatetra (Stygichthys typhlops). Tällä lajilla on takanaan niin pitkä historia maanalaisissa vesissä, ettei sen maanpäällisiä sukulaisia ole varmuudella voitu tunnistaa ja laji on sijoitettu omaa sukuunsa.

Vesihyasintin maailmanvalloitus

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kasvit, Lajiesittelyt, Luonnonsuojelu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAParin viikon takaisessa artikkelissa esitelty vesihyasintti (Eichhornia crassipes) saattaa olla akvaariokasvina herkkähipiäinen, mutta tropiikin luonnonvesissä se tulee toimeen vähän liiankin hyvin. Alun perin Amazonin vesistä kotoisin olevaa kasvia on aikojen mittaan siirrelty sekä tahallaan että vahingossa kaikille mantereille. Monin paikoin siitä on tullut varsinainen maanvaiva.

Nykypäivänä tämän kasvin voi tavata miltei mistä tahansa, missä ei esiinny pakkasia: Floridasta Sri Lankaan ja Afrikasta Australiaan. Esimerkiksi Victoriajärvessä Itä-Afrikassa ja Inle-järvessä Myanmarissa on meneillään pieni vesihyasinttimaailmanloppu. Komea vesihyasinttikasvusto sinnitteli jopa kuvan törkyisessä jätevesilampareessa Sri Lankassa.

Kun valoa, tilaa ja ravinteita riittää, vesihyasintti on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista. Eipä aikaakaan, kun se tukkii vedenpinnan paksuna mattona. Ennen kuin Floridassa ryhdyttiin laajoihin torjuntatoimiin, vesihyasinttia arvioitiin olevan peräti 50 kiloa neliömetrillä vedenpintaa.

Kiiltotetra – Astyanax fasciatus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

Teksti: Ilkka Tuunainen

Viime kesänä kerhohuoneelle muutti parvi kiiltotetroja. Suku Astyanax, johon kiiltotetrat lukeutuvat, on tetrasuvuista suurimpia ja siihen on kuvattu yli 130 lajia. Väritykseltään suvun edustajat ovat voittopuolisesti harmahtavia, eivätkä ne ole saavuttaneet suurta suosiota akvaarioharrastuksen piirissä. Suvun levinneisyysalue kattaa enimmän osan Etelä- ja Väli-Amerikkoja. Esiintymisalueensa pohjoisimmissa osissa Pohjois-Meksikossa ja Yhdysvaltojen eteläisimmissä osissa nämä ovat ainoita tetrakaloja.

Uusia kaloja kerhohuoneella – vyökeisarit

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Teksti: Ilkka Tuunainen

Kevään 2011 PetExpo-messuille saatiin Mikael Westerlundin lahjoituksena näytille noin 35 yksilön ryhmä vyökeisareita (Tropheus duboisi). Kalat kotiutuivat messuakvaarioon nopeasti ja touhusivat pian vilkkaaseen tapaansa yleisöstä välittämättä. Värikkäät ja aktiiviset kalat herättivät ansaittua mielenkiintoa. Menestyksekkään esiintymisensä jälkeen kalat muuttivat yhdistyksen kerhotilaan.

Korea vesihyasintti

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kasvit, Lajiesittelyt

IMG_4689Vesihyasintti (Eichhornia crassipes) on avoimen akvaarion kaunistus. Se on helppo tunnistaa vedenpinnan yläpuolelle nousevista lehdistä, joiden tyvellä on paksut, mehevät kellukkeet. Akvaarioliikkeen lisäksi sen voi löytää kukkakaupasta tai sisustusliikkeestäkin, sillä se sopii myös maljaan ikkunalle tai kesäksi puutarhalampeen. Monessa tropiikin maassa se on aikamoinen maanvaiva.

Nimestään huolimatta vesihyasintilla ei ole mitään tekemistä varsinaisten hyasinttien kanssa, vaikka sen laventelinvärinen kukkatähkä voikin hyvällä mielikuvituksella tuoda mieleen jouluisen hyasintin. Ne eivät ole keskenään läheistä sukua, eivätkä vesihyasintin kukat juurikaan tuoksu. Vesihyasintti kuuluu mukaansa nimettyyn vesihyasinttikasvien heimoon, jossa on muitakin kauniisti kukkivia vesikasveja, kuten soikot ja karttulehdet.

Hemichromis guttatus Günther, 1862

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt, Maailman ympäri, Viljely

Hemichromis_bimaculatusPääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Rusotimanttiahven

Levinneisyys

Laaja levinneisyys Keski- ja Länsi-Afrikassa. Rusotimanttiahven elää puroissa sekä järvien ja jokien matalammissa osissa Sierra Leonesta Kameruniin ja Kongoon. Erittäin mukautuva laji mutta elää mieluummin metsän peitossa olevilla alueilla, lajia kuitenkin tavataan myös rannikkoalueen murtovesistä.

Lisäksi akvaarioharrastajat ovat levittäneet lajia trooppisilla vesillä ympäri maailmaa ja kantoja löytyy mm. Hongkongista. Itävallan Villachista tunnetaan myös ~1970 löydetty populaatio, joka on lajia H. guttatus tai H. letourneuxi.

Arkisto

tammikuu 2017
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031