Kirjoittajan arkisto

Vastustuskykyä yrteillä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Ruokinta, Sairaudet

kurkuma_inkivääri_valkosipuli_aloe_veraSuperfoodit ja terveysvaikutteiset luonnontuotteet kasvattavat suosiotaan ihmisillä. Myös niiden vaikutuksia kaloihin tutkitaan kiivaasti, sillä ne ovat turvallisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto antibiooteille. Monet kasvikunnan tuotteet ovat immunostimulantteja eli aineita, jotka tehostavat immuunijärjestelmän eri osien toimintaa.

Ihmisillä yrttilääkkeiden vaikutuksia on vaikea tutkia luotettavasti, mutta kaloihin ne ainakin näyttävät purevan yllättävänkin hyvin. Tiedosta voi olla paljon hyötyä myös akvaarioharrastajille.

Persoonallinen pantterikiipijäkala

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Labyrinttikalat, Lajiesittelyt

kuva 2Jälkiruokalautasen kokoinen pantterikiipijäkala (Ctenopoma acutirostre) vaikuttaa pikemminkin eksoottiselta riuttakalalta kuin kotiakvaarion asukkaalta. Siitä huolimatta se on rihmakaloille ja taistelukaloille sukua oleva labyrinttikala.

Pantterikiipijäkala on näyttävä erikoisuus vaikkapa Afrikka-teemaiseen akvaarioon tai isojen kalojen seura-akvaarioon. Petomaista luonteenlaatuaan lukuun ottamatta se on mutkaton hoidokki, jonka poikkeuksellinen älykkyys tekee siitä mielenkiintoisen tarkkailtavan.

Maailman ympäri: osta kala, pelasta puu?

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Tetrat

2661540552_219cc3a0aa_oVaikka akvaariokalabisnes uhkaa monien lajien luonnonkantoja, sillä on valoisakin puolensa. Akvaariokalojen pyynti antaa paikallisille asukkaille mahdollisuuden ansaita elantonsa koskemattomasta luonnosta. Muuten vaihtoehdot ovat vähissä: metsien hävitys puutavaraksi ja viljelymaan tieltä tai muuttaminen työn perässä kaupunkeihin, usein surkeisiin olosuhteisiin (kuva: Claudio Matsuoka/Flickr).

Rio Negrosta ja sen kardinaalitetroista on tullut maailmankuulu malliesimerkkinä siitä, että akvaariokalojen pyynti voi todella olla kestävää ja auttaa suojelemaan luontoa. Negrolta on vuosikymmenestä toiseen pyydetty miljoonia kardinaalitetroja ja muita kaloja akvaarioihin ympäri maailman, mutta kannat eivät silti osoita merkkejä ylipyynnistä. Projekti Piaba edistää alueen kalakantojen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä.

Maailman ympäri: Rio Negro kotiakvaarioon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kasvit, Kirjoahvenet, Maailman ympäri, Monnit, Tetrat

Rio Negron pääuomasta haarautuu lukuisia pieniä sivu-uomia, joissa elää kardinaalitetroja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Yllä oleva video on kuvattu eräässä tällaisessa pikkujoessa Venezuelan puolella.

Näiden pienoisjokien, igarapés, yleisvaikutelmaa on helppo jäljitellä kotiakvaariossakin. Vaikka mustanveden joissa yleensä on hyvin vähän vesikasveja, näissä matalissa pikku-uomissa auringonvaloa pääsee pohjalle saakka tarpeeksi, jotta monet akvaariokasveinakin tutut lajit viihtyvät.

Maailman ympäri: Amazonian musta joki

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Tetrat

Paracheirodon_cardinalisTummavetinen Rio Negro on mahtavan Amazonin suurin sivujoki. Se virtaa yli 2200 kilometrin matkan halki sademetsien laajeten pikkupurosta kilometrien levyiseksi virraksi.

Rio Negrolta ovat kotoisin monet maailman arvostetuimmista akvaariokaloista, kuten kardinaalitetra, kiekkokala ja lippulehtikala. Siltä pyydetään vuosittain kymmeniä miljoonia kaloja vientiin ympäri maailman. Suurista pyyntimääristä huolimatta joen akvaariokalojen pyyntiä pidetään malliesimerkkinä luonnontilaisen metsän kestävästä hyödyntämisestä tropiikissa.

Turussa ongittiin aurinkoahven – kotoisin akvaariosta?

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat

800px-Lepomis_gibbosus_PAQTurussa viime viikonloppuna järjestetyssä Kalamaraton-kisassa tarkoitus oli saada koukkuun mahdollisimman monta eri kalalajia. Yksi joukkue sai onkeensa todellisen yllätyksen: aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus).

Kauniin sinikuvioinen aurinkoahven on kotoisin Pohjois-Amerikasta, eikä sitä ole tiettävästi koskaan istutettu Suomeen. Onkin arvoitus, mistä eväkäs oli Turkuun päätynyt. Yksi Kalamaratonin järjestäjistä, Suomen kalastusmatkailun edistämisseuran Jukka Halonen arvelee Helsingin Sanomissa, että aurinkoahven oli peräisin kotiakvaariosta, josta se oli vapautettu sen kasvettua liian isoksi.

Selitys on mahdollinen, mutta aurinkoahven on akvaariokalana hyvin harvinainen. Se sopii paremmin lammikkokalaksi, mutta sellaisenakin se on Suomessa hyvin satunnainen tuttavuus.

Aurinkoahventa ei ole istutettu Suomeen, mutta kylläkin lukuisiin muihin Euroopan maihin. Niistä Suomea lähimpiä ovat Viro, Latvia, Liettua, Saksa ja Hollanti. Lajin tiedetään sietävän murtovettä, joten voisiko sen tarina olla samanlainen kuin Turun seudulla myös esiintyvien hopearuutanoiden? Hopearuutana on alun perin itäaasialainen kala, jota on istutettu Itämeren etelärannikon maihin, mistä se on omine nokkineen ylittänyt Suomenlahden ja saapunut meille.

Lisäluettavaa:

Helsingin Sanomat 25.5.2014: Aurinkoahven tarttui koukkuun Turun kalakilvassa – peräisin kotiakvaariosta.

Wikipedia: Pumpkinseed, Fishbase: Lepomis gibbosus.

Lista maista, johon aurinkoahventa on istutettu.

Kuva: Aurinkoahven Quebecin yleisöakvaariossa. Cephas/Wikipedia.

Eläinsuojelulaki uudistuu – kuinka käy akvaarioharrastuksen?

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Tampereen Akvaarioseura

pantterikiipijäkalaEläinsuojelulakiin valmistellaan parhaillaan täydellistä uudistusta. Nykyinen laki on peräisin 90-luvulta ja pahasti vanhentunut, kun asenteet ovat muuttuneet ja uutta tietoa eläinten hyvinvoinnista on kertynyt. Suunnitteilla on toivottavasti maailman edistyksellisin eläinsuojelulaki, joka tuo merkittäviä parannuksia niin tuotanto- kuin lemmikkieläintenkin oloihin.

Lain valmistelun sivuraiteelta on kuitenkin hypännyt esiin odottamaton ongelma: lemmikkinä pidettävien eläinlajien määrää halutaan rajoittaa, ja tiettyjen tahojen mielestä rankalla kädellä. Ei ole liioittelua sanoa, että myös akvaarioharrastuksen tulevaisuus Suomessa on uhattuna.

Kummallinen salaattisaniainen

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Kasvit

kuva 1Salaattisaniainen saattaa näyttää merilevältä tai oudolta sammalelta, mutta ei ole kumpikaan, vaan saniaisen lapsuusvaihe eli alkeisvarsikko. Niin kasvitieteellinen outolintu kuin se onkin, salaattisaniainen on helppo ja monikäyttöinen akvaariokasvi.

Salaattisaniainen löydettiin odottamattomasta paikasta. Vuonna 2001 saksalainen kasviasiantuntija Christel Kasselmann löysi akvaariostaan omituisen vihreän kasvuston, jota ei tietääkseen ollut koskaan hankkinut. Se oli todennäköisesti kulkeutunut akvaarioon vahingossa jonkin muun kasvin mukana. Kasselmann ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa, ja yritti löytää uudelle kasvilleen nimeä. Yrityksistä huolimatta kasvi pysyi täydellisenä mysteerinä.

Myöhemmin Kasselmann lähetti sitä muutamille tuttavilleen Yhdysvaltoihin. Heiltä tämä helpoksi hoidoksiksi osoittautunut kasvi levisi muutamassa vuodessa harrastajien keskuuteen ympäri maailman. Suomessakin se on ollut suosittu harrastajien välisen kaupankäynnin kohde jo vuosia.

Kenelläkään ei ollut aavistustakaan, mikä kasvikummajainen oikein on – tai varmuutta edes siitä, onko se varsinainen kasvi vai jonkinlainen levä. Epäilykset tosin kohdistuivat maksasammaliin, joilla on samanlainen epämääräisen muodoton sekovarsi. Kasvia kutsuttiin saksankielisellä lempinimellä süswassertang, joka tarkoittaa makean veden merilevää.

Kalanruokaa luonnosta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Ruokinta, Selkärangattomat

kuva1Elävät ravintoeläimet ovat omiaan piristämään akvaariokalojen arkea, tuomaan ruokavalioon monipuolisuutta ja lisäämään kutuintoa. Elävän ruuan keruuretki on samalla lähiluonnon tutkailua parhaimmillaan. Elävän ruoan keruuretket kuuluvat useimpien akvaarioseurojenkin toukokuun ohjelmaan. Elävän ruoan sesonki ei kuitenkaan lopu toukokuuhun, vaan kalanruoan etsinnästä saa tekosyytä lähiluonnossa retkeilyyn koko kesäksi.

Antoisia metsästysmaita ovat ojat ja purot, pikku joet, lammikot ja jopa sadevesisaavit. Sellaisia vesiä, joissa elää kaloja, kannattaa kuitenkin välttää. Kalojen ravinnoksi joutuvat ötökät nimittäin toimivat joidenkin kalojen loisten väli-isäntinä, joten herkkupalojen mukana voi tulla ikäviä yllätyksiä. Aivan kaupunkialueella sijaitsevat lammet ja maantieojat saattavat puolestaan olla siinä määrin saastuneita, etteivät niiden pikkueläimetkään ole terveellistä syötävää.

Maailman ympäri: Myanmar olohuoneessa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Nuoliaiset, Särkikalat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMuutama viikko sitten kirjoitin kaakkoisaasialaisen Myanmarin vesistä ja niiden kaloista artikkelissa Seeprakalojen maa. Nyt sukelletaan samalle seudulle toisesta vinkkelistä: kuinka Myanmarin vesiä voisi jäljitellä kotiakvaariossa ja mitkä akvaarioliikkeiden tarjonnasta löytyvät lajit ovat peräisin samoista biotoopeista?

Kurkistamme tässä Myanmarin vesiä kolmessa paikassa: kirkasvetistä vuoristojärveä nimeltä Inle, helmiseeprakalan kotivesiä Thaimaan rajan lähellä sekä Pohjois-Myanmarin vuoristovirtoja.

Arkisto

lokakuu 2018
ma ti ke to pe la su
« syys    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031