Maailman ympäri: kestämätöntä akvaariokalojen pyyntiä Intiassa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Särkikalat, Tiede

Akwa18_puntius2* Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Akvaariomaailma-lehdessä syksyllä 2013. Tiedot olivat tuolloin ajantasaisia, mutta muutoksia on saattanut tapahtua. *

Uhanalaisia makeanveden kaloja ryöstöpyydetään akvaariokalabisneksen tarpeisiin, kertoo tuore tutkimus, jossa jäljitettiin Intiasta ulkomaille vietyjä kalalajeja. Tulokset hätkähdyttävät: jopa kolmasosa viimeisten seitsemän vuoden aikana luonnosta pyydetyistä kaloista kuului uhanalaisiin lajeihin.

Vaikka suurin osa harrastajille päätyvistä akvaariokaloista tuleekin viljelylaitoksilta, miljoonia kaloja vuosittain pyydetään luonnonvesistä. Erityisen paljon luonnosta tuodaan uutuuslajeja ja erikoisuuksia, joita ei vielä viljellä, sekä hankalasti vankeudessa lisääntyviä kaloja.

Intiassa, kuten tropiikissa yleensäkin, kalojen suojeluun liittyvä lainsäädäntö on epämääräistä. Akvaariokalojen keruuta on pidetty eräänlaisena jokamiehenoikeutena, jota ei ole säännöstelty, kertovat tutkijat.

Asenteet ovat hitaasti muuttumassa. Viime vuosina joitain rajoituksia on tullut voimaan, mutta niitä ei juuri valvota. Erityisen iso ongelma tutkijoiden mukaan on se, että suurta osaa kaloista ei maastavientipapereissa mainita lajinimiltä, vaan ne kirjataan esimerkiksi ”barbeiksi” tai yksinkertaisesti ”akvaariokaloiksi”. Näin uhanalaisia kaloja päätyy markkinoille ilman, että niitä voidaan lainkaan valvoa.

Kalojen puolella

Western_Ghats_GobiIntialainen Rajeev Raghavan on yksi uuden tutkimuksen kirjoittajista. Hän jos joku on akvaariokalabisneksen asiantuntija.

”Tutkimusryhmämme on työskennellyt Länsi-Ghatien makean veden kalojen suojelun ja kestävän käytön parissa vuodesta 2006 asti”, Raghavan kertoo sähköpostihaastattelussa.

Intian länsirannikkoa reunustava Länsi-Ghatien vuoristo on tunnettu epätavallisen monimuotoisesta luonnostaan. Useimmat Intian akvaariokalatkin ovat kotoisin juuri vuorilta virtaavista lukuisista joista.

Kolme tärkeintä ryöstöpyynnin kohdetta Intiassa ovat kääpiöpallokala (Carinotetraodon travancoricus), tulijuovabarbi (Sahyadria denisonii) ja raitanuoliainen (Botia striata). Ne kaikki ovat suosittuja Suomessakin. Muista tutuista akvaariokaloista mukana ovat myös touhunuoliainen (Botia rostrata) ja loistoparatiisikala (Pseudosphromenus dayi).

Yksin kääpiöpallokaloja vietiin Raghavanin ryhmän arvion mukaan Intiasta vuosien 2005-2012 aikana lähes miljoona yksilöä. Kääpiöpallokala elää 13 joen alueella Länsi-Ghatien vuoristossa. Pienen elinalueensa vuoksi se on luokiteltu vaarantuneeksi. Sitä uhkaavat akvaariopyynnin lisäksi metsien hakkuut ja jokien patohankkeet, ja niinpä sen kanta onkin nopeassa laskussa.

Myös raitanuoliaisen ja tulijuovabarbin elinalue on pieni, mutta niitä vietiin silti maasta satoja tuhansia kumpaistakin. Ne ovat kääpiöpallokalaa pahemmassa ahdingossa: molemmat kuuluvat kansainvälisessä uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalaisten joukkoon.

Maasta vietyjen kalojen joukossa oli myös esimerkiksi kanaranbarbi (Hypselobarbus thomassi), jonka elinalue on alle kymmenen neliökilometrin kokoinen ja jota pidetään äärimmäisen uhanalaisena.

Mesonemacheilus remadevii -nuoliaista puolestaan esiintyy ainoastaan kansallispuistojen alueella, joten sen pyynnin ei pitäisi olla ensinkään mahdollista. Silti sitäkin on jotenkin päätynyt akvaariokalaksi.

Tulijuovabarbi ahdingossa

Intialaisista akvaariokaloista ylivoimaisesti tunnetuin on upea tulijuovabarbi. Se on noussut myös ryöstöpyynnin seurausten symboliksi.

Tulijuovabarbi löydettiin 90-luvulla Länsi-Ghateilta. Se nousi nopeasti maailmanlaajuiseen suosioon upean värityksensä ansiosta. Koska sen pyyntiä ei lainkaan valvottu, kalojen määrä luonnossa alkoi laskea rajusti.

Kun akvaaripyynti alkoi uhata koko lajin säilymistä, Intian hallitus määräsi rajoituksia tulijuovabarbin pyyntiin. Rajoituksia ei ole kuitenkaan valvottu juuri lainkaan, joten tulijuovabarbeja on edelleen viety maasta suuria määriä.

”Säätely ei todellakaan ole toiminut!” painottaa Rajeev Raghavan.

Kauniin barbin ahdinkoa lisää entisestään havainto siitä, ettei se itse asiassa olekaan yksi laji, vaan joukko samannäköisiä lajeja, jotka ovat kuitenkin vain etäistä sukua toisilleen, Raghavan huomauttaa. Lajeja tunnetaan nykyään kaksi: alkuperäisen tulijuovabarbin lisäksi tunnetaan samannäköinen, mutta hieman haaleamman värinen laji nimeltä Sahyadria chalakkudiensis. Molemmat lajit luokitellaan nyt erittäin uhanalaisiksi.

”Tulijuovabarbeja saattaa itse asiassa olla kolme lajia tai enemmänkin.”

”Sillä on iso vaikutus tulijuovabarbien suojeluun. Suojelutoimet, kuten kalojen siirto uusiin vesistöihin, saattavat auttamisen sijaan aiheuttaa vahinkoa, jos eri populaatioita ja niiden välisiä eroja ei tunneta”, Raghavan varoittaa.

Tulijuovabarbeja haalitaan luonnosta paljon enemmän kuin akvaariokaupan tiskille lopulta päätyy, sillä niiden kuolleisuus kuljetuksen aikana on korkea.

”Keräämämme tiedon mukaan 40-80 % tulijuovabarbeista kuolee ennen akvaarioharrastajalle ehtimistä”, Raghavan kertoo. ”Määrä vaihtelee riippuen pyyntitavoista, kuljetus- ja säilytysoloista ja niin edelleen.”

Liikaa vai sopivasti pyyntiä?

1024px-Botia_striataEi akvaariokalojen pyynti kuitenkaan pelkkää vahinkoa tuota. Monin paikoin se on tärkeimpiä keinoja, joilla tropiikin asukkaat saavat tuloja metsiä ja vesiä hävittämättä, joten se välillisesti myös suojelee luontoa.

Euroopassa aika ajoin ehdotetut akvaariokalojen positiivilistat onkin hylätty osin juuri luonnonsuojelusyistä. Positiivilista sallisi vain tiettyjen helposti vankeudessa lisääntyvien akvaariokalojen pidon ja kieltäisi kaikki muut.

Säätelemätön akvaariokalojen pyynti ei kuitenkaan kaikkialla ole kestävää, vaan kaloja pyydetään nopeammin kuin niiden kannat ehtivät palautua. Rajeev Raghavanin mukaan akvaariokalabisneksen kestävyys riippuu paikasta ja kalalajista.

”Joidenkin kalojen, kuten Amazonin kardinaalitetrojen, kanta vaihtuu kokonaan vuosittain. Kaloja riittää siksi aina kerättäväksi saakka. Mutta on kaloja, jotka eivät edes lisäänny joka vuosi, ja niiden tapauksessa pyynti akvaariokaloiksi voi vaikuttaa kantoihin.”

Raghavanin mukaan pitäisi tietää paljon enemmän kunkin kalalajin biologiasta ja kantojen koosta, ennen kuin voidaan edes arvailla, onko keräily kestävää vai ei.

Artikkelissaan tutkijat suosittelevat Intian akvaariokalojen viennin tarkempaa valvontaa ja kaupan kohteena olevien lajien valintaa sen mukaan, kuinka hyvin ne kestävät pyyntiä.

Viljelykään ei ongelmatonta

Suurin osa akvaariokaloista on viljeltyjä ja tulevat yleensä Aasian suurilta viljelylaitoksilta. Viljellyt kalat eivät tietenkään rasita luonnonpopulaatioita, mutta tutkijat varoittavat, etteivät nekään ole aivan ongelmattomia.

Etenkin, kun uutta kalalajia aletaan viljellä, se voi pikemminkin lisätä painetta villien kalojen pyyntiin. Viljelijät tarvitsevat emokaloja, usein hyvinkin moneen epäonnistuneeseen yritykseen, ennen kuin toimiva viljelytapa vihdoin löydetään. Sisäsiitoksen välttämiseksi uusia kaloja tarvitaan luonnosta vielä myöhemminkin.

Seuraava kompastuskivi on, kun ensimmäiset viljellyt kalat sitten saapuvat akvaarioliikkeisiin. Niiden saatavuus voi nostaa kalalajin suosiota siinä määrin, ettei viljeltyjä kaloja enää riitäkään kysyntään vastaamaan – ja jälleen kaloja pyydetään entistä enemmän luonnosta.

Lopulta me akvaarioharrastajat kuitenkin päätämme, mitä akvaarioliikkeissä myydään ja kuinka paljon. Vastuullisen harrastajan pitäisikin selvittää ennen kalojen ostamista, millainen lajin tilanne luonnossa on, ja ovatko akvaariokaupan yksilöt viljeltyjä vai luonnosta pyydettyjä.

Kuvat:

Tulijuovabarbi: Michal Zalewski / Wikipedia.

Länsi-Ghatien vuoristoa: Magentic Manifestations / Wikipedia.

Raitanuoliainen: Lerdsuwa / Wikipedia.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Raghavan ym. 2013: Uncovering an obscure trade: threatened freshwater fishes and the aquarium pet markets. Biological Conservation.

IUCN Red List, uhanalaisuusarviot: tulijuovabarbit Puntius (=Sahyadria) denisonii, P. chalakkudiensis. Touhunuoliainen Botia rostrata ja raitanuoliainen B. striata, kääpiöpallokala Carinotetraodon travancoricus.

Tagit: , , , , ,

Arkisto

tammikuu 2015
ma ti ke to pe la su
« joulu   helmi »
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031