Kertsin uusi asukas: Mustatäplätokko

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tokot

mustataplatokko1Teksti ja kuvat: Juuso Kääpä

Muutaman HAS:n jäsenen kanssa on ollut juttua Itämeriakvaarion perustamisesta jo pitemmän aikaa. Kotimaisista vesistä löytyy sen verran monimuotoinen lajisto eri kalalajeja ja selkärangattomia, että miksipä ei! Erityisesti kotimaiset tokot ja varsinkin mustatäplätokko herätti kiinnostuksen akvaariokalana ainakin allekirjoittaneessa.

Oman vapaa-aikani vietän mielelläni kalastellessa niin järvillä kuin merelläkin, muttä tätä mustatäplätokkoa (Neogobius melanostomus) en ollut aikaisemmin saanut saaliiksi. Muutaman vuoden ajan ollemme pienen kaveriporukan kanssa pitäneet pientä kisaa jossa kaikki vuoden aikana saadut kalalajit kirjataan ylös ja vuoden lopussa se, kenellä on kasassa eniten eri kalalajeja voittaa pullon yhdellä tähdellä leimattua jalojuomaa. Minä ajattelin ottaa itselleni yhden pisteen lisää takataskuun tällä mustatäplätokolla. Tästä lajikalastuksesta on kehittynyt ihan oma kalastusharrastus mikä isommissa piireissä tunnetaan nimellä Fongaus.

mustataplatokko2Mustatäplätokko on Suomessa tulokaslaji, eli se ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon. Mustatäplätokkoa tavattiin ensimmäisen kerran Suomessa Saaristomereltä vuonna 2005 ja ensimmäisen kerran Helsingistä vuonna 2009. Vuonna 2011 havaintoja saatiin myös Maarianhaminasta ja Raahesta. Itämeressä ensimmäinen havainto oli Gdanskin lahdelta Puolasta vuodelta 1990 ja samana vuonna mustatäplätokon havaittiin ilmestyneen myös Pohjois-Amerikkaan, missä se pian levittäytyi Suurille järville. Laji on levinnyt viime vuosikymmenen aikana useisiin Itämeren rannikkovaltioiden satamiin, muun muassa Viroon ja Ruotsiin. Alun perin mustatäplätokko on kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta ja niihin laskevien jokien suistoista josta se on levinnyt uusille alueille todenäköisesti laivojen painolastivesien mukana.

Netin kalastusfoorumeiden lukemisen ja Ilkka Tuunaisen kanssa jutusteltua oli aikalailla selvää että Helsingin satama-altaat ja erityisesti Ruoholahden kanava ovat ne paikat josta tätä tokkoa on aikaisemmin tavattu. Eräs sunnuntai olin Lauttasaaressa virvelöimässä eikä saalista tullut ja muistin nämä tokot. Virveli peräkonttiin ja auton nokka kohti Ruoholahtea!

Tihkusateisessa ja tuulisessa kelissä valitsin onkipaikaksi yhden kanavan sillan alusen, jossa sain hieman suojaa vesitihkulta. Ensimmäinen vartti ilman tärppiä ja sitten koho painui vihdoin pinnan alle. Saaliina oli ahven, joita sitten tulikin nostettua kivimuurille useampi. Sade hellitti ja vaihdoin paikkaa lähemmäs Hietalahtea. Taas vartti ilman tärppiä ja sitten kohoa vietiin ja kunnolla. Tälläkertaa saaliina oli ruokalautasen kokoinen lahna! Lahnan jälkeen koukkuun iski ahven, kiiski ja muutama salakka mutta ei tokkoja. Pieni epäilys iski näiden otusten olemassaoloon ja päätin painella kotiin hieromaan uutta sotasuunnitelmaa näiden kalojen kiinnisaamiseksi.

Onnekseni maantai oli vielä vapaa töistä ja aurinkokin paistoi, joten päätin kokeilla onneani uudestaan. Tälläkertaa kaverini Santerin kanssa. Tokkojahti alkoi tällä kertaa samanlailla kuin edellisenäkin päivänä. Muurille nousi ainoastaan ahvenia, kunnes tunnin odottelun jälkeen onkeeni nappasi jokin vihertävä kala joka kauempaa katsottuna näytti olevan pelkkää evää ja päätä. Muutaman innokkaan kirosanan saattelemana todettiin kalan olevan mustatäplätokko. Juuso on nyt yhtä pistettä lähempänä jallupulloa! Päivän aikana muurille nousi muutama tokko lisää ja ajatus kertsin murtovesialtaasta heräsi.

mustataplatokko3

Yksi tokko pakattiin cittarin muovikassiin ja äkkiä kertsille. Kertsillä tyhjennettiin levän valtaama vanha kasviallas uudeksi ”Ruoholahtibiotoopiksi”. Tokon kuljetuspussista mitattiin veden suolapitoisuus jonka jälkeen saavissa sotkettiin vettä ja suolaa kunnes suolapitoisuus ja lämpötila oli sama kuin kuljetuspussissa. Akvaario täyteen murtovettä, kasa kiviä, suodatin ja tietokoneen tuuletin pitämään tokon vesi sopivan viileänä. Muutaman tunnin kuluttua tokko muutti uuteen asuntoonsa. Mittaa tokolla oli lähemmäs 15 cm ja painoakin pannukokoisen ahvenen verran, eli ihan pienestä kalasta ei ollut kyse. Tokko kotiutui altaaseen ilmeisen hyvin koska jo seuraavana päivänä se oli kaivanut itselleen kolon hiekkaan kiven alle ja ruuaksi tarjottu katkarapukin maistui pienen tuijottelun jälkeen. Toivotaan uudelle asukkaalle onnea uuteen kotiin!

mustataplatokko4

Artikkeli on julkaistu alunperin HAS – Helsingin Akvaarioseura ry:n julkaisemassa Kalalehdessä. Helsingin Akvaarioseura ry on maamme aktiivisimpia ja vanhimpia alan seuroja, jolla on noin 300 jäsentä. Seura järjestää luentoja ja tapahtumia, jotka kiinnostavat sekä aloittelijoita että pidemmälle ehtineitä harrastajia. Tutustu toimintaan ja liity jäseneksi! www.has.fi

Tagit: ,

Arkisto

lokakuu 2014
ma ti ke to pe la su
« syys   marras »
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031