Sokkotetra – Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

sokkotetra3Teksti: Ilkka Tuunainen

Aikaisemmassa artikkelissa esitellystä kiiltotetrakompleksin meksikolaisesta edustajasta (Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus) on kehittynyt valkoinen ja silmätön luolamuoto, joka akvaariokalana on maanpäällistä kantamuotoaan huomattavasti tavallisempi. Suosion taustalla on omalaatuisuus ainoana akvaariokalamarkkinoilla yleisesti tarjolla olevana luolakalana. Kaikkiaan erilaisia luolaympäristöihin sopeutueita kalalajeja on yli 80, mutta useimpien levinneisyydet ovat ymmärrettävästi äärimmäisen suppeita ja populaatiot pieniä, mikä tekee näistä lajeista erittäin haavoittuvia. Myös lähisukuisesta Astyanax aeneus –lajista on olemassa luolamuoto. Tetrakalojen joukosta löytyy Astyanax-luolamuotojen lisäksi vielä brasilialainen luolatetra (Stygichthys typhlops). Tällä lajilla on takanaan niin pitkä historia maanalaisissa vesissä, ettei sen maanpäällisiä sukulaisia ole varmuudella voitu tunnistaa ja laji on sijoitettu omaa sukuunsa.

Ainaisesti pimeässä elinympäristössä tarpeettomat ja mahdollisesti haitalliset ominaisuudet, kuten silmät ja pigmentaatio, on luonnonvalinta vähitellen karsinut kiiltotetran luolaympäristöjä asuttamaan päätyneiltä populaatioilta. Sokkotetrapopulaatioita tunnetaan kolmisenkymmentä ja kehityskulku tavanomaisesta kiiltotetrasta sokkotetraksi on tapahtunut useampia kertoja. Eri populaatioiden välillä esiintyy vaihtelua silmien surkastuneisuuden ja pigmentaation häviämisen asteessa. Tunnetaan myös yksittäinen populaatio, jonka tapauksessa näkevän ja pigmentoidun muodon epäillään kehittyneen uudelleen sokeasta ja valkoisesta luolamuodosta karsti-ikkunan valaisemassa luolanosassa. Eri populaatioissa silmien surkastumisen geneettiset mekanismit ovat erilaiset ja tästä syystä on mahdollista risteyttämällä eri luolapopulaatioita keskenään tuottaa kaloja, joilla on toimivat silmät. Sokkotetrat kykenevät risteytymään esteettömästi maanpäällisten kiiltotetrojen kanssa tuottaen lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, jotka ovat ominaisuuksiltaan sokkoja kiiltotetran välimuotoja.

sokkotetra2Muutoinkin käyttökelvottoman näköaistin puutteessa sokkotetrat tukeutuvat ympäristönsä havainnoinnissa voimakkaasti kylkiviiva-aistiin, joka on erittäin hyvin kehittynyt. Kylkiviiva-aistin aistinelimet, neuromastit, ovat sokkotetralla paremmin kehittyneitä kuin kiiltotetroilla ja sokkotetralla on myös runsaammin yksittäisiä neuromasteja ympäri kalan ihoa. Kylkiviiva-aisti mahdollistaa ympäristön havainnoinnin vain lyhyiltä etäisyyksiltä ja sokkotetrat uivat mieluiten pohjan tai seinämien läheisyydessä. Vieraaseen ympäristöön joutuessaan sokkotetrat nopeuttavat uimistaan tavanomaisesta. Tämä kaiketi lisää kylkiviivan ja neuromastien havainnoinnin tarkkuutta ja kantamaa.

Maanpäällisistä sukulaisistaan poiketen sokkotetrat eivät keräänny parviin, vaan uivat yksittäin. Sokkotetrat ovat aktiivisia ympäri vuorokauden ja nukkuvat huomattavasti vähemmän kuin maanpäälliset sukulaisensa. Kiiltotetrojen ravinto koostuu suurelta osin vesikasveista, mutta sokkotetrat syövät pieniä vesieläimiä ja lepakoitten ulosteita. Sokkotetrat hakeutuvat kohti veden värähtelylähteitä etsiessään saalista. Sokkotetrat kasvavat yli 10 cm pituisiksi.

Hieman kiiltotetrojen jälkeen myös sokkotetroja hankittiin kerhohuoneelle. Aluksi killto- ja sokkotetrat jakoivat altaan, kunnes sokkotetroille vapautui oma allas. Molemmat tetrat ovat olleet vaivattomia hoidokkeja ja niiden käyttäytymisen erot ovat tulleet hyvin esille kerhohuoneella.

 

Artikkeli on julkaistu alunperin HAS – Helsingin Akvaarioseura ry:n julkaisemassa Kalalehdessä. Helsingin Akvaarioseura ry on maamme aktiivisimpia ja vanhimpia alan seuroja, jolla on noin 300 jäsentä. Seura järjestää luentoja ja tapahtumia, jotka kiinnostavat sekä aloittelijoita että pidemmälle ehtineitä harrastajia. Tutustu toimintaan ja liity jäseneksi! www.has.fi

Tagit: , ,

Arkisto

lokakuu 2014
ma ti ke to pe la su
« syys   marras »
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031