Vesihyasintin maailmanvalloitus

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kasvit, Lajiesittelyt, Luonnonsuojelu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAParin viikon takaisessa artikkelissa esitelty vesihyasintti (Eichhornia crassipes) saattaa olla akvaariokasvina herkkähipiäinen, mutta tropiikin luonnonvesissä se tulee toimeen vähän liiankin hyvin. Alun perin Amazonin vesistä kotoisin olevaa kasvia on aikojen mittaan siirrelty sekä tahallaan että vahingossa kaikille mantereille. Monin paikoin siitä on tullut varsinainen maanvaiva.

Nykypäivänä tämän kasvin voi tavata miltei mistä tahansa, missä ei esiinny pakkasia: Floridasta Sri Lankaan ja Afrikasta Australiaan. Esimerkiksi Victoriajärvessä Itä-Afrikassa ja Inle-järvessä Myanmarissa on meneillään pieni vesihyasinttimaailmanloppu. Komea vesihyasinttikasvusto sinnitteli jopa kuvan törkyisessä jätevesilampareessa Sri Lankassa.

Kun valoa, tilaa ja ravinteita riittää, vesihyasintti on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista. Eipä aikaakaan, kun se tukkii vedenpinnan paksuna mattona. Ennen kuin Floridassa ryhdyttiin laajoihin torjuntatoimiin, vesihyasinttia arvioitiin olevan peräti 50 kiloa neliömetrillä vedenpintaa.

Tällaisesta vesihyasintin paljoudesta on monenlaista haittaa. Sen alle pimeään jääneet alkuperäiset vesikasvit kuolevat. Kun happea ei pääse liukenemaan kasvimassan peittämään veteen, ja alaosistaan mätänevä kasvimassa kuluttaa sitä entisestään, on tuloksena usein happikato. Se voi tappaa joukoittain kaloja, kilpikonnia ja muita vedeneläviä. Pienillä veneillä vesillä liikkuminenkin käy jokseenkin mahdottomaksi.

Maailmanlaajuisen vieraslajitietopankin (Global Invasive Species Database) laatiman listan mukaan vesihyasintti on maailman pahimpien vieraslajien listalla sijalla 32. Sen kerrotaan esiintyvän nykyään yli 50 maassa viidellä eri mantereella. Vain Eurooppa on viileän ilmastonsa ansiosta säästynyt massaesiintymisiltä, vaikka vesihyasintti paikoin sinnittelee luonnossa täälläkin.

Vesihyasintti on levinnyt maailman ympäri puutarhakasvina, jota on varta vasten istutettu puutarhalampiin ja muihin vesiin, joiden on katsottu kaipaavan kaunistusta. Kiinassa sitä on istutettu karjan rehuksi. Eivät akvaarioharrastajatkaan aivan syyttömiä tuhoisan vieraslajin leviämiseen ole. Osa villiintyneistä vesihyasinteista on peräisin ajattelemattomilta harrastajilta, jotka ovat kumonneet ylimääräiset kasvinsa läheiseen ojaan tai muuhun vesistöön.

Hyasinttia ruokapöytään

13920377972_99dd26aef3_kVesihyasintin hävittämiseen on kokeiltu monenlaisia keinoja. Myrkyttäminen on tehokasta, mutta ainoastaan vesihyasinttiin tehoavaa myrkkyä ei ole keksitty. Niinpä se vahingoittaa samalla vesien muutakin elämää ja usein myös rannoilla asuvia ihmisiä, jotka ottavat juoma- ja kasteluvetensä järvistä ja joista.

Hyasinttia on yritetty silputa koneellisesti ja kerätä rannoille kuivumaan. Paikoin suuria lauttoja on kiinnitetty veneisiin ja uitettu alavirtaan merelle, missä suolavesi tappaa ne. Monenlaisia vesihyasinttia syöviä hyönteisiä on kokeiltu sen biologiseen torjuntaan. Keinot ovat toimivia, mutta auttavat vain lyhyen aikaa, sillä pieninkin jäljelle jäänyt kasvinkappale aloittaa valloituksen alusta. Etenkin köyhissä maissa vesihyasintin kurissapito on kallista puuhaa: yksin Kiinassa käytettiin 2000-luvun alkuvuosina noin 12 miljoonaa dollaria vuodessa vesihyasintin hävitykseen käsipelillä.

Toisaalta hyasintista on hyötyä, kunhan se pidetään hallinnassa. Se puhdistaa tehokkaasti saastuneita ja rehevöityneitä vesiä ja on nopean kasvun ansiosta hyvä vaihtoehto bioenergian tuotantoon ja karjan rehuksi. On vesihyasintti myös ihmiselle syömäkelpoinen: ainakin Taiwanissa ja Jaavalla sitä syödään terveellisenä vihanneksena. Ravintokasvina siinä on kuitenkin sama ongelma kuin Azollassa, josta kirjoitin aiemmin: märkä vesikasvi säilyy huonosti ja sen kuivaaminen on työlästä.

Tuttuja vieraslajilistalla

Vesihyasintti ei suinkaan ole ainoa akvaarioharrastajalle tuttu nimi maailman sadan pahimman vieraslajin luettelossa. Listalla sen edelle ovat päässeet esimerkiksi karppi (Cyprinus carpio) sijalla 30, konnamonni (Clarias batrachus) sijalla 26 ja merivesiharrastajille tuttu makrolevä Caulerpa taxifolia sijalla 19. Caulerpa-levä karkasi monacolaisesta merivesiakvaariosta Välimereen ja valtaa siellä laajoja alueita puskien kotoperäiset levät ja muut eliöt pois tieltään.

Lisäluettavaa:

100 of the World’s Worst Invasive Species.

Global Invasive Species Database: Eichhornia crassipes.

Wikipedia

Kuvat:

Vesihyasintti Sri Lankassa: Maija Karala

Vesihyasintin valtaama joki Australiassa: Harry Rose/Flickr.

Tagit: , ,

Arkisto

lokakuu 2014
ma ti ke to pe la su
« syys   marras »
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031