Uusia kaloja kerhohuoneella – vyökeisarit

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt

Teksti: Ilkka Tuunainen

Kevään 2011 PetExpo-messuille saatiin Mikael Westerlundin lahjoituksena näytille noin 35 yksilön ryhmä vyökeisareita (Tropheus duboisi). Kalat kotiutuivat messuakvaarioon nopeasti ja touhusivat pian vilkkaaseen tapaansa yleisöstä välittämättä. Värikkäät ja aktiiviset kalat herättivät ansaittua mielenkiintoa. Menestyksekkään esiintymisensä jälkeen kalat muuttivat yhdistyksen kerhotilaan.

vyokeisari2  vyokeisari1

Vyökeisari on Tropheus-sukuun kuuluva kirjoahvenlaji. Suvussa on kymmenkunta lajia ja joista noin puolet on tieteellisesti kuvattu. Suvun esiintyminen rajoittuu Itä-Afrikan Tanganjikajärveen. Vyökeisarin esiintymisalueet sijaitsevat järven pohjoisosissa. Suvun edustajien tyypillistä elinympäristöä ovat kivikkorannat, joilta niitä tavataan suurin joukoin. Kalat raapivat ravinnokseen kivien leväpeitettä ja hakevat suojaa kivien raoista. Syvyys, jossa vyökeisarit elävät on tavallisimmin 5-15 metriä, ja samoilla paikoilla matalammassa vedessä esiintyy usein järvessä laajalti levinnyttä sukulaislajia keisarikirjoahventa (T. moorii)

Osa Tropheus-lajeista jakautuu lukuisiin hyvinkin erilaisiin paikallisiin värimuotoihin, mutta vyökeisarin eri populaatiot muistuttavat väritykseltään läheisesti toisiaan. Vyökeisari on väritykseltään musta lukuunottamatta sinistä päätä ja hieman pään takana kulkevaa valkeaa tai kellertävää vyötä. Vyössä on huomattavia eroja populaatioiden ja yksilöiden välillä leveyden vaihdellessa voimakkaasti vyön kutistuessa joillakin yksilöillä pieneki täpläksi tai puuttuessa kokonaan. Sukupuolten värityksissä ei ole eroa, mutta poikaset ja sukukypsyyttä vielä saavuttamattomiat nuoret yksilöt ovat kauttaaltaan mustia ja valkopilkullisia.

Pituutta lajillle kertyy luonnossa n. 14 cm ja akvaariossa mahdollisesti hieman enemmän. Koiraat kasvavat hieman naraita kookkaammiksi ja suhteellisesti korkearuumiisemmiksi. Naaraiden kuono on myös pyöreämpi ja koiraiden vatsaevät pidemmät.

Levänsyöjinä kalat ovat lähes jatkuvasti liikkeellä ravinnonhaussa. Koiraat käyttävät lisäksi paljon aikaa pienten reviiriensä puolustamiseen ja naaraiden kosiskeluun. Naaras laskee kerrallaan vain 6-20 päärynänmuotoista jopa 7 mm pituista munaa, jotka se poimii suuhunsa haudottaviksi. Koiras ei kudun jälkeen osallistu jälkikasvusta huolehtimiseen. Haudonta aika on noin neljä viikkoa ja vielä poikasten kuoriuduttua naaras päästä ne turvaan suuhunsa muutaman viikon ajan. Vyökeisari naaras pystyy syömään suuhaudonnan aikana.

Akvaariossa huomioon on otettava vyökeisarien voimakas lajinsisäinen aggressiivisuus. Kaloja on hankittava vähintään n. 25 yksilön ryhmä, eikä siihen ole turvallista lisätä uusia yksilöitä. Pienessä ryhmässä heikoimmat yksilöt yleensä kiusataan hengiltä, kun taas riittävän suuressa joukossa aggressiot jakaantuvat tasaisemmin. Koiraiden huomattavan kosioinnon vuoksi on naaraita hyvä olla ryhmässä huomattavasti koiraita enemmän. Akvaariolla pitäisi olla vetoisuutta mieluiten ainakin 350 litran verran. Sisustukseksi sopivat hyvin luontaista elinympäristöä jäljittelevät ja suojaa ja kiintopisteitä reviireille tarjoavat kiviröykkiöt. Vedenlaatu on syytä pitää hyvänä, minkä lisäksi vesiarvojen säätäminen Tanganjikajärven olosuhteita (pH-arvo 8,6-9,2, sähkönjohtavuus n. 600 μS/cm) vastaaviksi sopivia suoloja lisäämällä ja pH-arvoa säätämällä on tarpeen.

Vyökeisarit ovat lähes yksinomaisesti kasvinsyöjiä, minkä huomioiminen on keskeistä kalojen ruokinnassa. Liian proteiinipitoinen ravinto ei sovellu kalojen ruoansulatukselle ja ne sairastuvat herkästi vääränlaisen ruokinnan seurauksena. Spirulinapitoiset vähän proteiinia sisältävät hiutaleet sopivat hyvin perusruoaksi, minkä lisäksi kaloille voi antaa kasviksia tai valmistaa itse viherruokaa räkmixin tapaan.

vyokeisari3

Vesiarvo- ja ravintovaatimukset ovat keskeisimmät seikat, jotka rajoittavat vyökeisarien yhdistämistä toisiin lajeihin. Lähinnä toiset Tanganjikajärven kasvinsyöjättulevat kyseeseen. Vaikka vyökeisarit ovatkin huomattavan aggressiivisia toisiaan kohtaan, eivät ne juuri välitä muiden lajien edustajista.

Kerhonuoneella vyökeisarit ovat kotiutuneet hyvin Juwel Rio 300 –akvaarioon. Sijoituksen oletettavasta tilapäisluontoisuudesta johtuen kaloilta puuttuvat altaasta kivirakennelmat. Aikuisia kaloja tämä ei juuri häiritse, mutta poikasilla ei tyhjässä altaassa ole mahdollisuutta selviytyä. Kaksi suurinta koirasta pyrkivät pontevasti puolustamaan pieniä reviirejä altaan pohjalla vastakkaisissa päädyissä kivien puutteesta huolimatta. Kosio- ja kutukäyttäytymistä pääsee usein seuraamaan ja useampia hautovia naaraita on havaittu. Kalojen ruokailutavoista kertovat altaan lasien leväpeitettä kauttaaltaan kuvioivat hampaanjäljet. Kerhuoneella kalojen pääravintona toimivat spirulinahiutaleet, mutta myös karvalehteä ja limaskaa on naapuriakvaarioista kaloille tarjottu. Kerhohuoneelle saapumiseen ja altaan lähestymiseen kalat reagoivat ampaisemalla kuhisevaksi massaksi vedenpinnan tuntumaan ruoan toivossa. Huoltotoimenpiteiden yhteydessä kalat käyvät usein nyppimässä ihoa.

Artikkeli on julkaistu alunperin HAS – Helsingin Akvaarioseura ry:n julkaisemassa Kalalehdessä. Helsingin Akvaarioseura ry on maamme aktiivisimpia ja vanhimpia alan seuroja, jolla on noin 300 jäsentä. Seura järjestää luentoja ja tapahtumia, jotka kiinnostavat sekä aloittelijoita että pidemmälle ehtineitä harrastajia. Tutustu toimintaan ja liity jäseneksi! www.has.fi

Arkisto

lokakuu 2014
ma ti ke to pe la su
« syys   marras »
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031