Sähköankerias toimii kuin etälamautin

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

141204140610-largeVeitsikaloihin kuuluva sähköankerias (Electrophorus electricus) on yksi harvoista sähköiskuilla saalistavista kaloista. Useimmat sähkökalat käyttävät tuottamaansa sähkökenttää apuna suunnistuksessa ja saaliin paikantamisessa, mutta eivät tuota voimakkaita, aseeksi kelpaavia sähköiskuja. Sähköankerias on toista maata: sen antama isku riittää kaatamaan hevosen.

Vaikka aikuisen sähköankeriaan on tiedetty saavan aikaan jopa 600 voltin sähköiskuja, kukaan ei ole aiemmin selvittänyt, kuinka se tarkalleen ottaen saalistaa niiden avulla. Juuri Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sen tekniikka on vähintään yhtä hätkähdyttävä kuin itse sähköisku. Tutkimuksen tehneen Kenneth Catanian mukaan sähköankeriaan saalistustekniikka on ihmeellisintä, mitä hän on koskaan nähnyt, ja Catania on sentään aiemmin tutkinut esimerkiksi käärmettä, joka huijaa kalat uimaan suoraan suuhunsa.

Sameissa vesissä saalistava yöaktiivinen kala ei löydä saalista näkönsä avulla, mutta sillä on ovela niksi. Ruokaa etsiessään se tuottaa kaksiosaisia sähköimpulsseja. Ne pakottavat kohdalle osuvan pikkukalan kaikki lihakset supistumaan voimakkaasti, jolloin kala nytkähtää kouristuksenomaisesti ja paljastaa sijaintinsa. Sähköankeriaan ihon herkät kylkiviiva-aistimet paikantavat liikkeen lähteen tarkasti.

Seuraavassa vaiheessa sähköankerias suuntaa kalaan 600 voimakasta sähköimpulssia sekunnissa. Iskut lamauttavat saaliin samalla periaatteella kuin poliisin käyttämä etälamautin, ja ankerias syöksyy nappaamaan sen suuhunsa. Koko tapahtumaketju on ohi niin nopeasti, ettei siitä paljaalla silmällä saa mitään selkoa. Catania selvittikin sähkökalan saloja suurnopeuskameroiden avulla.

Todennäköisesti myös muilla voimakkaita sähköiskuja tuottavilla kaloilla – sähkörauskuilla ja sähkömonneilla – on samankaltainen saalistustapa, mutta niitä kukaan ei ole vielä tutkinut.

Kuva: Kenneth Catania/Vanderbilt University.

Lisäluettavaa:

Youtube-video: Electric eel uses high-voltage shocks to locate and stun prey–Vanderbilt research.

Not Exactly Rocket Science: Electric eels can remotely control their prey’s muscles.

Vanderbilt University: Electric eels deliver Taser-like shocks. Vanderbiltin yliopiston lehdistötiedote.

Catania 2014: The shocking predatory strike of the electric eel. Science. Alkuperäisartikkeli.

Sampi jyrisee ja viheltelee

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Kalat, Luonnonsuojelu, Tiede

800px-Lakesturgeon_public_U.S.Fish&WildlifeUunituore tutkimus osoittaa, että sammet kommunikoivat keskenään monimutkaisella ääntelyllä. Yhdysvaltalaistutkijat äänittivät järvisampien (Acipenser fulvescens) kutupuuhia Wisconsinissa.

”Sampiukkonen” on ollut biologeillekin tuttu ilmiö jo pitkään. Sampien kutuaikaan joenrannalla oleilevat kuulevat matalaa, rummutuksen kaltaista ääntä ja tuntevat outoa värinää. On kuitenkin ollut epäselvää, tuottavatko kalat ääntä tarkoituksella. Se voisi syntyä myös sivutuotteena, kun massiiviset, panssaroidut kalat törmäilevät jokiuomassa. Nyt biologit läksivät selvittämään, mistä yliluonnolliselta kuulostavassa ilmiössä oikein on kyse.

Äänitysten perusteella sammilla on laaja sanavarasto, ja ne pitävät ennen kutemista ja sen aikana melkoista meteliä. Osa niiden ääntelystä on ihmisen kuuloalueen alapuolelle jäävää infraääntä. Vaikka sitä ei voi kuulla, värinä kyllä tuntuu. Sammen kutua seuranneiden erikoisille tuntemuksille löytyi siis selitys.

Rummuttavan jyrinän lisäksi sampien raportoitiin raksuttavan, napsahtelevan ja viheltelevän. Selvästi ne ääntelevät, eivätkä vain törmäile. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millaisilla äänielimillä ne ääniä tuottavat, tai edes missä päin kalaa ne sijaitsevat. Kalat eivät ääntele kuten maaeläimet, vaan esimerkiksi hankaamalla eväpiikkejä tai narskuttamalla nieluhampaita.

Jopa parimetriseksi ja 90-kiloiseksi kasvava järvisampi luokitellaan vaarantuneeksi. Sitä ylipyydettiin lihan ja kaviaarin vuoksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Aiemminkaan kala ei saanut olla rauhassa, vaan sitä pidettiin syömäkelvottomana roskakalana ja tapettiin, koska se rikkoi kalastusvälineitä. Lisäksi sammen tilannetta ovat heikentäneet kutujokien patoaminen ja vesien saastuminen.

Vaikka järvisammen teollinen pyynti loppui jo satakunta vuotta sitten, sen kannat eivät koskaan palautuneet ennalleen. Kaikki tieto sammen lisääntymisestä onkin nyt arvokasta: millä harvinaisiksi käyneet jättikalat saataisiin palaamaan entiseen loistoonsa?

Lisäluettavaa:

Järvisammen murinaa voi kuunnella tästä.

Postcrescent: Sturgeon ’thunder’ a key to big fish survival. Uutisartikkeli tutkimuksesta.

Bocast ym. 2014: Sound production of spawning lake sturgeon (Acipenser fulvescens Rafinesque, 1817) in the Lake Winnebago watershed, Wisconsin, USA. Journal of Applied Ichthyology.

Kuva: U.S. Fish and Wildlife Service.

TAS: Akvaariokuvakilpailu 2014 voittajat on valittu

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

Tampereen akvaarioseuran järjestämän kuvakilpailun voitti tänä vuonna Johannes Karjalainen kuvallaan ”Osku”. Johannes saa palkinnoksi 75 euron arvoisen lahjakortin Aapelin akvaarioon (akvaarioon.fi):

Johannes_Karjalainen_Osku

Toiseksi kilpailussa tuli Tiina Halonen kuvallaan ”Kutu”. Tiina saa palkinnoksi 50 euron arvoisen lahjakortin Tampereen akvaariokalaan:

tiina_halonen_kutu.jpg

Kolmanneksi kilpailussa tuli Robert Blomerus kuvallaan ”Mastigias papua – meduusa”. Robert saa palkinnoksi 50 euron arvoisen lahjakortin Lemmikkijuttuun.

Robert_Blomerus_Mastigias_papua_meduusa

Äänien kokonaismäärä kilpailussa oli 120. Kiitokset äänestäjille sekä kaikille osallistuneille ja onnittelut voittajille!

Sisustettu akvaario kasvattaa älykkäitä kaloja

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Sisustus, Tiede

download (3)Tutkimustieto osoittaa, että vaihtelevassa ympäristössä kasvaneet kalat ovat oppivaisempia kuin tyhjissä tankeissa kasvatetut toverinsa.

Kaloja on perinteisesti pidetty aika yksinkertaisina otuksina, jotka eivät tarvitse virikkeitä tai tekemistä, mutta viime aikoina mielipiteet ovat alkaneet muuttua.

Etenkin luontoon vapautettavia kaloja kasvattavia viljelylaitoksia kiinnostaa, kuinka kalanpoikasia voitaisiin valmistaa pärjäämään paremmin omillaan. Vanhastaan kalanpoikasia on jouduttu kasvattamaan valtava määrä, koska ne ovat luontoon vapautettuina aivan avuttomia. Niitä kuolee joukoittain, sillä ne eivät osaa sen paremmin varoa petoja kuin etsiä ravintoakaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kalat ovat monimutkaisempia otuksia kuin luulisi. Kun kaloja kasvatetaan sisustetuissa akvaarioissa tyhjien tankkien sijaan, niistä tulee käyttäytymiseltään joustavampia ja niiden aivot kasvavat suuremmiksi.

Norjalaisen Bergenin yliopiston tutkimus selvitti, ovatko virikkeitä saaneet kalat myös fiksumpia.

Okamonnit – punkeroita ja vipeltäjiä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

8676458058_9e7e775d86_zOkamonnien heimoon (Doradidae) kuuluu vahvasti panssaroituja, trooppisia monneja. Ne ovat läheistä sukua nahkamonneille (Auchenopteridae), joita ne yleiseltä olemukseltaan muistuttavatkin. Okamonneilla on kuitenkin suojanaan vahva luupanssarointi, jonka erikoispiirre on kylkiä pitkin kulkeva hurjannäköinen väkäsrivi.

Okamonnilajeja tunnetaan vajaat sata, joten monimuotoisuudessa ne eivät vedä vertoja akvaarioharrastuksen piirissä paremmin tunnetuille monniheimoille, mutta uusia lajeja löydetään yhä vuosittain. Uusin tulokas lienee maaliskuussa nimen saanut Nemadoras cristinae Amazonin pääuomasta. Vaikka suomalaisen akvaarioharrastuksen piirissä tuttuja lajeja on vain muutama, on heimossa mielenkiintoinen valikoima suuria ja pieniä, yö- ja päiväaktiivisia eväkkäitä (kuva: Jacques Burkhardtin okamonnipiirroksia vuodelta 1865/Ernst Mayr Library).

Juovaokamonnista on iloa vuosikymmeniksi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Monnit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juovaokamonni (Platydoras armatulus) on hieno asukki tilavaan seura-akvaarioon. Se on näyttävän värinen ja sopii monenlaisten kalojen seuraan, mutta vilkkaaksi esiintyjäksi sitä ei voi kehua. Vähäisen aktiivisuuden se korvaa erinomaisella ruokahalulla.

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

pjoulu
HAS – Helsingin Akvaarioseura ry järjestää pikkujoulut Saksa-teemalla
lauantaina 13.12.2014 klo 18:00 alkaen
.

Paikka: Ravintola Mediterrane, Melkonkatu 18, (Lauttasaari), 00210 Helsinki

Ohjelmassa glühwein’in juontia, ylensyöntiä, Villen visa, Harrastajapalkinnon jako, pukin pussin pöyhintää… yms.

Menu:
Ylikypsää possun niskaa oluessa + röstipottuja ja valkosipulihapankermaa
Makkaralajitelma ja hapankaalia
Saksalainen perunasalaatti
Vihersalaattia
Bretzeleitä ja muuta naposteltavaa
Suklaa- ja Stollenkakkua
Kahvi/tee

Herzlich willkommen!

Ilmoittautumiset: ohjelma@has.fi su 30.11. mennessä. Ilmoita myös samalla mahdollinen erityisruokavalio.
Osallistujilta peritään 25 euron maksu laskulla ennen pikkujouluja, joten ilmoittautuminen on sitova.

Tapahtuman FB-sivu: https://www.facebook.com/events/472335826238925/?ref=22

HAS: Liity jäseneksi nyt, voit voittaa pääsyliput Lemmikkimessuille!

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura

Jos et ole vielä HAS:n jäsen, niin liity tänään torstaina tai huomenna perjantaina: http://www.has.fi/jaseneksi.php Arvomme uusien jäsenten kesken vapaalippuja viikonlopun Lemmikkimessuille! HAS – Helsingin Akvaarioseura ry on mukana akvaario-osastolla Lemmikkimessuilla Helsingin Messukeskuksessa la-su 8.-9.11.2014. Messut ovat avoinna la 8.11. klo 10-18 ja su 9.11. klo 10-17. Osastolla on arvonta, jossa palkintoina on vapaalippuja tammikuun akvaarionäyttelyyn. Lisäksi myymme VIP-lippuja tulevan akvaarionäyttelyn avajaisiin! Lisäksi Lemmikkilavalla luennoidaan: Biotooppiakvaariot – luontaisten elinympäristöjen jäljittely kotioloissa la 8.11. klo 14.45 ja su 9.11. klo 14.15.

Tervetuloa kuuntelemaan ja moikkaamaan!
Lisätietoja messuista: http://www.messukeskus.com/Sites3/Meidanviikonloppu14/Sivut/default.aspx


Helsingin Akvaarioseura ry., Eteläinen Hesperiankatu 34 (sisäänkäynti Museokadun puolelta sisäpihalle), 00100 HELSINKI, www.has.fi

Monni saalistaa kuin miekkavalas

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

kuva 3Tarnjoella Ranskassa elävät monnit (Silurus glanis) ovat oppineet syöksymään kuivalle maalle saalistamaan. Ne vaanivat rantavedessä ja syöksyvät nappaamaan pahaa-aavistamattomia puluja, jotka juovat ja peseytyvät joessa. Monnien käyttäytyminen muistuttaa kovasti tapaa, jolla miekkavalaiden tiedetään saalistavan hylkeitä rantahietikolta. Suomesta sukupuuttoon kuollut monni on makean veden kalojen raskassarjalainen.

TAS: Kuvakilpailun finalistit on valittu ja äänestys avattu.

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

Tampereen akvaarioseuran järjestämän kuvakilpailun finalistit on valittu ja äänestys on käynnissä! Käy valitsemassa suosikkikuvasi ja antamassa äänesi. Kuvat ovat suurikokoisia, joten niiden lataamiseen voi hitaalla yhteydellä mennä hetki. Finaalikuvat ja äänestyslinkin löydät täältä.

Arkisto

joulukuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
« Mar    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031