Punaisen Pallon akvaariopäivä Vuosaaren Columbuksessa 30.8.

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

punainen_palloPunainen Pallo viettää Columbuksen liikkeessään akvaario- ja kissapäivää lauantaina 30.8. Paikalla on Suomen Akvaariotukun edustaja upeine kissoineen klo 11-15.

Tarjouksia 54- ja 96L akvaarioista sekä kissanruuista!

Tervetuloa!

Tuoreimman kalalista:
http://www.punainenpallo.net/kalalista

Aliarvostettu haarniskamonni

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Monnit

IMG_0557Haarniskamonni (Megalechis thoracata) ei ehkä ole värikäs tai sulavaliikkeinen, mutta siinä on aivan omaa, rumankaunista viehätystään. 1970-luvulla haarniskamonni oli plekojen kaltainen kallis ja haluttu hittikala. Silloin kaikenlaiset monnit olivat akvaarioliikkeissä vielä kiven alla, ja haarniskamonni oli yksi harvoista uusista, eksoottisista lajeista. Kävi ilmi, että se on akvaariokaloista se on kaikkein helpompia ja sopeutuvimpia. Sen vertaansa vailla oleva persoonallisuus ei ehkä siksi ole enää viime vuosina saanut ansaitsemaansa arvostusta.

Akvaarioharrastuksen piiriin tullessaan haarniskamonni sai liikanimen torakkamonni, joka on väännös lajin tieteellisestä lajinimestä thoracata. Oikeastaan sana ei tarkoita torakkaa, vaan panssaroitua, mutta kieltämättä nimi on osuva. Etenkin nuoressa haarniskamonnissa on tiettyä hyönteismäisyyttä, jota kuonosta eteenpäin osoittavat pitkät viikset entisestään korostavat. Voisihan myös sen kykyä tulla toimeen kaikenlaisissa oloissa verrata sitkeähenkiseen hyönteiseen.

Pelotonta monnia etsivälle haarniskamonni on oikea valinta. Se on liikkeellä päivisinkin, ei säiky liikettä ja kesyyntyy helposti. Se oppii helposti syömään kädestä,  jopa leikkimään lasin takaa ihmettelevän kissan kanssa. Siitä voi tulla suorastaan lemmikkikala.

Piraijoilla on ennätyspurenta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Tetrat, Tiede

Piranha_mediumPiraijojen hurja maine ei ole tuulesta temmattu. Silloin tällöin akvaarioharrastuksen piirissäkin nähty mustapiraija (Serrasalmus rhombeus) osoittautui kokoonsa nähden maailman vahvaleukaisimmaksi kalaksi. Esihistoriallisella Megapiranhalla, jolla sattumoisin on sama nimi kuin b-luokan hirviöelokuvalla, lienee ollut kokoonsa suhteutettuna koko elämän historian pelottavin leukapari.

Piraijat ovat tunnettuja kyvystään käydä paljon itseään suurempien saaliseläinten kimppuun. Niillä tiedetäänkin olevan vahvat kallot ja massiiviset purentalihakset. Niiden purentavoimasta on kuitenkin perin vähän varsinaisia mittauksia. Syykin on ymmärrettävä: tutkijat keskittyvät mieluummin sellaisiin tutkimuslajeihin, joiden kanssa ei ole vaaraa menettää sormiaan. Mustapiraijan on raportoitu kirjaimellisesti purreen ihmisten sormia irti ja syöneen ne, joten huoli ei suinkaan ole aiheeton.

Jätevesistä syntyy risteymäkaloja

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Luonnonsuojelu, Tiede

hybridsSynnyttävät hammaskarpit ovat kuuluisia paitsi helppohoitoisina ja värikkäinä akvaariokaloina, myös taipumuksestaan risteytyä holtittomasti keskenään. Akvaario-oloissa esimerkiksi platy ja miekkapyrstö risteytyvät iloisesti, ja naarasplatyt itse asiassa pitävät miekallisia koiraita viehättävinä. Tämä muuten selvitettiin tutkimuksessa, jossa koirasplatyjen pyrstöön kiinnitettiin keinotekoisia miekkoja. Akvaarioliikkeiden mustamollitkin ovat niin monen mollilajin sekametelisoppia, että on parasta kutsua niitä vain ”molleiksi”.

Akvaario-olojen lisäksi hammaskarpit risteytyvät kyllä luonnossakin. Vielä vähän aikaa sitten useimmat biologit katsoivat, että lajien ei kuulu risteytyä: jos ne risteytyivät, kyse täytyi olla satunnaisesta erehdyksestä, tai lajien eriytyminen oli vielä kesken. Sittemmin on alkanut näyttää siltä, että risteytyminen on kohtuullisen yleistä. Siitä jopa syntyy uusia lajeja: kirjomolli (Poecilia formosa), pelkistä naaraista koostuva kummajaislaji, on saanut alkunsa meksikonmollin (P. mexicana) ja leveäevämollin (P. latipinna) tai purjemollin (P. velifera) risteymästä.

Calnalijoessa Meksikossa on kuitenkin meneillään jotain tavallistakin omituisempaa. Siellä elää kaksi miekkapyrstölajia: purjemiekkapyrstö (Xiphophorus birchmanni) ja raitamiekkapyrstö (X. malinche). Lajit eivät risteydy keskenään lainkaan, sikäli kuin tutkijat pystyivät asian varmistamaan.

Mutta joessa on jotain muutakin: joukko näiden kahden miekkapyrstölajin risteymiä, joiden kanssa molempien lajien naaraat pariutuvat oikein mielellään. Niiden kautta geenit pääsevät siirtymään lajista toiseen, vaikka suoria risteytymisiä ei tapahdu (kuvassa molemmat kantalajit ja joukko erinäköisiä hybridejä, Gil Rosenthal/Texas A&M University).

Kysymys kuuluukin, mistä kummasta hybridit ovat sitten alun perin tulleet? Varmuutta asiasta ei ole, mutta se tiedetään, että nämä miekkapyrstöt tunnistavat oikeanlajisen kumppanin suurelta osin hajun perusteella. Kun veteen sekoitetaan humushappoja, niiden nenä ei enää osaa tehdä eroa lajitoverin ja lähilajin välille.

Tällä hetkellä Calnalijoen vesi on puhdasta, mutta tutkijat epäilevät, että jokeen on aiemmin päässyt kenties yläjuoksulla sijaitsevan kylän humushappoja sisältäviä jätevesiä. Tämän lyhyen hämmentyneen vaiheen aikana purje- ja raitamiekkapyrstöt olisivat pariutuneet ristiin pystymättä tunnistamaan toisiaan. Siitä saakka hybridit ovat olleet osa joen kalastoa.

Vastaavaa saastumisen aiheuttamaa lajirajojen sumentumista tunnetaan muiltakin kaloilta, muun muassa Afrikan suurten järvien kirjoahvenilta. Niillä veden samentuminen estää naaraita erottamasta koiraiden värikuvioita ja saa ne valitsemaan puolisokseen erilajisia yksilöitä. Saastumisen pelätään olevan tämänkin vuoksi merkittävä uhka makean veden kalojen monimuotoisuudelle.

Lisäluettavaa:

Science: Where did these hybrid fish come from?

Culumber ym. 2014: Assortative Mating and the Maintenance of Population Structure in a Natural Hybrid Zone. The American Naturalist.

Basolo 1990: Female preference predates the evolution of the sword in swordtail fish. Science.

Practical Fishkeeping: What’s so special about the Amazon molly? Artikkeli kirjomollista.

LED Finland 108W, Ohjelmoitava LED -valaisin meriveteen

Kirjoittanut Robert Blomerus - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Tekniikka, Testit, Tuoteuutuudet, Valaisimet

pa¦êa¦êkuvaOhjelmoitava, tyylikäs, hiljainen, edullinen ja tehokas; Näin voisi tiivistetysti kuvaille Led Finlandin myymää uutta 108W valaisinta. Vajaan parin kuukauden testirupeaman perusteella valo tuntuu sanalla sanoen hyvältä.

Rakenne, ulkonäkö, viilennys ja ääni

Aikaisemmin monet pitivät Led Finlandin myymiä valaisimia rumina. Totta kai mielipiteitä on makuasioissa yhtä monta kuin on makutuomariakin. Omasta mielestäni Led Finlandin valot ovat aina olleet funktionaalisen siistejä. Uusi 108W valaisin ottaa kuitenkin tyylillisesti ison harppauksen eteenpäin: Valo on yhtä aikaa näppärän kokoinen, helposti sijoiteltava ja hyvän näköinen.

TAS: Syyskauden tapahtumakalenteri

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

Tampereen akvaarioseuran syystoimikauden tapahtumakalenteri on julkaistu:

su 14.9 klo 12.00-16.00. Avoimien ovien tapahtuma ja uudistuneen kerhotilan avajaiset.
Tule tutustumaan TAS:n toimintaan, uudistettuun kerhotilaan ja juttelemaan muiden akvaarioharrastajien kanssa. Seura tarjoaa pullakahvit. Tervetuloa! Huom! Tapahtuman yhteydessä voi liittyä TAS:n jäseneksi ilman liittymismaksua!!

la 27.9 klo 15.00-17.00. Vierailu Pets’ Friend akvaarioliikkeeseen (Juvankatu 9, Tampere).
Tiedossa on hyviä tarjouksia TAS:n jäsenille ja akvaarioaiheinen tietovisa, jonka voittaja palkitaan liikkeen lahjoittamilla akvaariotuotteilla.

la 11.10. SYYSHUUTOKAUPPA
Huutokauppapaikkana toimii viime vuoden tapaan Pitkäjärven koulu (Vatialantie 4 A, 36240 Kangasala). Huutokauppapäivänä tarvitaan jälleen runsaasti talkooapua, muista ilmoittautua puheenjohtajalle, tai varapuheenjohtajalle, jos pääset ja haluat mukaan tapahtumaa järjestämään.

la 25.10. Retki PK-seudun liikkeisiin, Maretariumiin ja Aapelin akvaarioon.
Vierailemme aamupäivällä Helsingissä muutamassa akvaarioliikkeessä. Iltapäiväksi siirrymme tutustumaan Kotkan Maretariumiin jossa meille on varattu opastettu kierros, myös huoltotiloihin. Päivän päätteeksi käväisemme vielä Lahden Aapelin Akvaariossa (akvaarioon.fi). Ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot julkaistaan lähitulevaisuudessa seuran nettisivuilla.

su 16.11 klo 12.00. Syysvuosikokous ja VIllen mikroskooppikurssi.
Valitaan toimihenkilöt sekä vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Ville Kivisalmi kertoo mikroskoopin käytöstä. Kahvia ja pullaa.

su 30.11 klo14.00. Levente Bacson esitelmä akvaariokalojen viljelystä.
Turkulainen kokenut akvaarioharrastaja ja kalojen viljelyn veteraani Levente Bacso tulee kerhotilalle kertomaan akvaariokalojen viljelyn haasteista. Luvassa on tuhti tietopaketti kalojen lisääntymisen eri vaiheista ja ”viljelyn kikkakolmosista”.

ke 03.12 klo 18.00 Vierailu Särkänniemen Akvaarioon.
Vierailemme Särkänniemen Akvaariossa ja pidämme arpajaiset seuran hyväksi. Arpajaisissa arvotaan akvaariotarvikkeita. Huom! Kaikkien tapahtumaan osallistuvien tulee olla seuran jäseniä.

la 13.12. Pikkujoulut.
Paikka ja kellonaika, sekä ohjelma ilmoitetaan myöhemmin

Kongontetra, Afrikan jalokivi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

kongontetratVaikka useimmat tetrat tulevat Amazonin trooppisista vesistä, kongontetra on kotoisin toiselta puolelta Atlanttia. Sen kotiseutua on nimen mukaisesti Kongojoen allas Länsi-Afrikassa, vaikka akvaarioliikkeisiin kalat tulevatkin Aasian viljelylaitoksilta. Afrikassa elää satoja muitakin tetralajeja, mutta kongontetra on niistä likipitäen ainoa, jota näkee kaupan useammin kuin satunnaisesti.

Värittömät poikaset jäävät akvaarioliikkeessä helposti huomaamatta. Vasta aikuisen kongontetrakoiraan nähnyt tietää, kuinka laji on löytänyt tiensä harrastajien sydämiin. Suomut ovat suuret ja välkkyvät kullanvihreän, kuparin ja sinisen sävyissä, ja evät ovat valkeat ja liehuvat. Olisi tuskin liioittelua sanoa, että kongontetra on kaikista tetroista näyttävimpiä.

Suojelualue ei kilpikonnia pitele

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Koralliriutat, Luonnonsuojelu, Tiede

800px-Green_Sea_Turtle_grazing_seagrassAustralialaistutkijat kiinnittivät lähettimiä liemikilpikonniin (Chelonia mydas) Intian valtamerellä sijaitsevalla Chagossaarten mertensuojelualueella. Tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin kilpikonnat pysyvät suojelualueen sisällä. Lajin tiedetään muuttavan pesimäalueiden ja ruokailualueiden välillä, mutta tarkalleen ei tiedetty, kuinka pitkiä matkoja ja mihin suuntaan Chagossaarten kilpikonnat matkaavat (kuva: P. Lindgren/Wikipedia).

Chagossaaret ovat koralliatollien sarja, joka sijaitsee noin 500 kilometriä etelään Malediiveilta. Britannian omistamia atolleja ympäröi peräti 640 000 neliökilometrin laajuinen suojelualue. Hulppean kokoinen alue perustettiin vuonna 2010. Sen tarkoitus on suojella alueen monimuotoista luontoa, johon kuuluu merikilpikonnien ja haiden ohella muun muassa kukoistavia merilintuyhdyskuntia ja runsaslukuisia kookosrapuja.

Mutta onko suojelualue sittenkään riittävän iso? Asian selvittääkseen tutkijat seurasivat kahdeksan liemikilpikonnan liikkeitä, kun ne lähtivät Chagossaarilla sijaitsevilta lisääntymisalueiltaan kohti ruokailuvesiä. Kävi ilmi, että vain yksi niistä pysytteli koko seuranta-ajan suojelualueella. Muut vaelsivat pitkiä matkoja, Malediiveille ja Seychelleille saakka. Joukon ahkerin uimari päätyi tutkijoiden ällistykseksi 68 päivässä lähes 4000 kilometrin päähän Somalian rannikolle!

Tutkijat ehdottavat, että suuria mertensuojelualueita pitäisi tukea pienemmillä, jotka kohdistettaisiin eläinten tärkeimmille muutto- ja lisääntymispaikoille. Ylipäätään suojelualueiden suunnittelun tueksi tarvittaisiin nykyistä enemmän tutkimustietoa. Tutkijaryhmän mukaan nykyisellään ne ovat lähinnä umpimähkään eri valtioiden omistamien valtamerisaarten ympärille perustettuja.

Lisäluettavaa:

Science: Record-breaking turtle migration exposes limits of marine reserves.

Science: U.K. Establishes Record-Breaking Marine Reserve.

Hays ym. 2014: Use of Long-Distance Migration Patterns of an Endangered Species to Inform Conservation Planning for the World’s Largest Marine Protected Area. Conservation Biology.

Maailman ympäri: akvaristi Sri Lankassa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Maailman ympäri

O
Vuonna 2011 vietin kaksi viikkoa Sri Lankassa, Intian edustalla sijaitsevassa trooppisessa saarivaltiossa. Tutustuin matkan varrella parhaani mukaan trooppisiin kaloihin ja paikalliseen akvaarioharrastukseen. Retki akvaariokalojen kotiseudulle on harrastajalle valaiseva elämys, ja Aasian aivan erilainen akvaarioharrastus melkoinen kulttuurishokki.

Matka suuntautui Negombon kaupunkiin, Sri Lankan kosteisiin lounaisosiin, joissa luontainen kasvillisuus on sademetsää ja tuhannet pienet purot ja joet virtaavat vuorilta rannikkoa kohti. Rannikko on kilometri toisensa perään masentavaa yhteensulautunutta kaupunkialuetta, mutta sisämaahan päin mentäessä loputtomia talorivejä alkavat rikkoa riisipellot ja lopulta jopa metsän rippeet.

HAS: Heinäkuisen viikon 30 tapahtumat

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura

HAS – Helsingin Akvaarioseura ry järjestää:

Tiistaina 22.7.2014 klo 18 alkaen HAS:n kerhohuoneella on akvaarionäyttelyn suunnittelun tiimoilta ohjelmassa altaiden fiksailua sekä allasrekisterin päivitystä. Jos aikaa riittää, niin mahdollisesti alamme jo pohtia Kaapelitehtaan näyttelyhallin pohjaratkaisua. Siispä poikkea kertsille tiistaina, kivaa tekemistä kesäiltaan on tarjolla!

Lauantaina 26.7.2014 klo 12 alkaen Molskahdus!-kesäretken. Vietetään yhdessä mukavan rento kesäpäivä Lauttasaaren kahluusaaressa (Sisä-Hattu). Sisä-Hattu kuuluu Lauttasaaren/Särkiniemen ulkoilupuistoon. Purjeentekijänkujalta sekä Itälahdenkujalta pääsee nopeasti kävellen (kahlaten) paikalle. Kannattaa varustua kahluuosuuteen kengillä jotka saavat kastua (esim. urheilusandaalit/varvastossut) kivien ja mahdollisten lasinsirpaleiden tms. uhkatekijöiden eliminoimiseksi. Ota omat eväät mukaan. Osallistujat vastaavat itse omista kustannuksistaan.

Jos haluat tulla myöhemmin mukaan, voit soitella Villelle puh. 050 350 7282 ja kysellä missä ryhmä on menossa.

PS. Jatkoillekin voimme vielä sitten mahdollisesti suunnistaa: Suuret Oluet – Pienet Panimot 2014 -tapahtuma on avoinna Rautatientorilla lauantaina 26.7.2014 klo 12-01.

Tervetuloa!

Tervetuloa HAS:n toimintaan mukaan!
Liity joukkoon mukaan myös Facebookissa!

Seuraa myös Twitterissä!

Helsingin Akvaarioseura ry., Eteläinen Hesperiankatu 34 (sisäänkäynti Museokadun puolelta sisäpihalle), 00100 HELSINKI, www.has.fi

Arkisto

elokuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
« Hei    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031