Kävelevä niilinhauki ja maaeläinten alkuperä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Niilinhaukikalat, Tiede

Kala ei ole välttämättä laisinkaan poissa elementistään, vaikka se olisi poissa vedestä. Monet kalat kykenevät ryömimään maalla siirtyäkseen vesistöstä toiseen, ja eräät jopa saalistavat kuivilla. Akvaarioharrastajalle tutuimpia lienevät konnamonnit, liejuryömijät, käärmekalat ja niilinhauet. Ensimmäiset sammakkoeläimet, joista me ihmisetkin polveudumme, kehittyivät samankaltaisista maalla vierailevista kaloista vajaat 400 miljoonaa vuotta sitten.

Maalle siirtymisen yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä arvoitus. Asiaa selvittääkseen kanadalaistutkijat tekivät yllättävän kokeen, joka kuulostaa aivan hullun tiedemiehen keksinnöltä: he kasvattivat kaloja kuivalla maalla.

Hai oppii ystäviltään

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Tiede

Wikilemon_Nbrevirostris1_TerryGossMallin ottamista lajitovereilta pidetään kehittyneenä oppimisen muotona. Yksilö pääsee vähemmällä, kun sen ei tarvitse oppia kaikkea yrityksen ja erehdyksen kautta. Vielä jokunen vuosikymmen sitten arveltiin yleisesti, että tällainen sosiaalinen oppiminen olisi ainutlaatuista ihmisille ja lähimmille eläinsukulaisillemme. Sitten eliittiryhmää jouduttiin laajentamaan aina uusien tutkimustulosten valossa: ensin muihin nisäkkäisiin ja lintuihin, sitten matelijoihin ja luukaloihin. Nyt joukkoon pääsivät myös hait.

Biminisaarilla Bahamalla tehty tutkimus on paljastanut, että sitruunahailla (Negaprion brevirostris) on monimutkainen sosiaalinen elämä. Kolmimetriseksi kasvava sitruunahai on pelättyjen tiikeri- ja valkohaiden läheinen sukulainen, mutta ihmiselle harmiton. Se on tunnettu sosiaalisuudestaan, vaikka monet muutkin hait liikkuvat mielellään parvissa. Sitruunahaiden tiedetään aktiivisesti hakeutuvat lajitovereidensa seuraan, eivätkä ne vain sattumalta osu samoille paikoille esimerkiksi ravinnon perässä.

TAS:n akvaariokuvakilpailu

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

ostracion_cubicus_Tampereen akvaarioseura järjestää valokuvakilpailun, jonka voittajan kuva valitaan ensi vuoden Botia-lehden kansikuvaksi. Lisäksi kolmen parhaan kuvan ottajat palkitaan Aapelin akvaarion, Tampereen akvaariokalan, Lemmikkijutun ja Tampereen akvaarioseuran lahjoittamilla palkinnoilla.

Kilpailun säännöt:
– Avoin kaikille, paitsi TAS:n hallituksen jäsenille ja palkintoja lahjoittaneiden yritysten henkilökunnalle.
– Kilpailuun saa osallistua vain itse ottamillaan kuvilla ja kuvan käyttöoikeus pitää olla osallistujalla. Kuvien tulee lisäksi olla ennen julkaisemattomia.
– Kilpailuun voi osallistua korkeintaan 5 kuvalla.
– TAS saa oikeuden käyttää kuvia vapaasti korvauksetta mainonta- ja tiedoitustarkoituksissa sekä omissa julkaisuissaan. Muuten tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla.
– Kuviin ei saa liittää mitään merkintöjä, jotta kuvaajan henkilöllisyys ei paljastu ja sallittuja kuvankäsittelyjä ovat kuvan terävyyden säätö, värien ja kontrastin tarkennus vastaamaan todellisuutta sekä kuvan rajaaminen. Kuvien metatietoja ei saa muuttaa.
– Kuvien aiheena on akvaarioiden asukkaat eli kalat, kasvit, ravut, kotilot, korallit, jne. Kuvan taustalla saa luonnollisesti näkyä akvaarion maisemaa, mutta kilpailuun ei voi osallistua varsinaisilla akvaarioiden maisemakuvilla tai kuvilla akvaarioista.
– Vinkkejä kuvien ottamiseen löytyy TAS:n nettisivuilta osoitteesta http://tas.aqua-web.org/gs/index.php?id=kuvakilpailu

HAS: ti 16.9.2014 Luento: Kirjoahvenet eivät ole ahvenia, ja muita yllätyksiä kalojen sukupuusta

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

HAS – Helsingin Akvaarioseura ry järjestää kerhohuoneella (Eteläinen Hesperiankatu 34, Töölö, Hki)
huomenna tiistaina 16.9.2014 klo 18 alkaen luennon: Kirjoahvenet eivät ole ahvenia, ja muita yllätyksiä kalojen sukupuusta. Aiheesta tulee kertomaan Maija Karala, biologi ja tiedetoimittaja (ja akvaarioharrastaja).

Moccamaster pannu kuumana! Tervetuloa!

Kerhoilloissa tapaat muita akvaarioharrastajia ja voit lainata seuran kirjaston akvaarioaiheisia kirjoja sekä lukea DATZ-lehtiä. Myös seuran mikroskooppi on käytettävissä ja tarvittaessa saat opastusta sen käyttöön!

Tervetuloa HAS:n toimintaan mukaan!
Liity joukkoon mukaan myös Facebookissa!

Seuraa myös Twitterissä!

Helsingin Akvaarioseura ry., Eteläinen Hesperiankatu 34 (sisäänkäynti Museokadun puolelta sisäpihalle), 00100 HELSINKI, www.has.fi

Hemichromis guttatus Günther, 1862

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kirjoahvenet, Lajiesittelyt, Maailman ympäri, Viljely

Hemichromis_bimaculatusPääjakso: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Lahko: Perciformes

Heimo: Cichlidae

Alaheimo: Pseudocrenilabrinae

Suku: Hemichromis

Suomenkielinen nimi: Rusotimanttiahven

Levinneisyys

Laaja levinneisyys Keski- ja Länsi-Afrikassa. Rusotimanttiahven elää puroissa sekä järvien ja jokien matalammissa osissa Sierra Leonesta Kameruniin ja Kongoon. Erittäin mukautuva laji mutta elää mieluummin metsän peitossa olevilla alueilla, lajia kuitenkin tavataan myös rannikkoalueen murtovesistä.

Lisäksi akvaarioharrastajat ovat levittäneet lajia trooppisilla vesillä ympäri maailmaa ja kantoja löytyy mm. Hongkongista. Itävallan Villachista tunnetaan myös ~1970 löydetty populaatio, joka on lajia H. guttatus tai H. letourneuxi.

Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

TAS: Avoimet ovet ja uusitun kerhotilan avajaiset sunnuntaina 14.9 klo 12

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

Tervetuloa kaikki akvaarioharrastuksesta kiinnostuneet tutustumaan seuran toimintaan ja tapaamaan muita harrastajia sekä tutustumaan seuran remontoituihin kerhotiloihin sunnuntaina 14.9 klo 12:00 – 16:00. Jäseneksi liittyminen onnistuu luonnollisesti paikan päällä ja maksaessasi jäsenmaksun, ovat jäsenetusi välittömästi käytössäsi.
Tämän tapahtuman yhteydessä jäseneksi liittyvältä ei peritä liittymismaksua, joten nyt jos koskaan kannattaa liittyä joukkoon! Perinteiseen tapaan tapahtumassa on tarjolla pientä syötävää ja juotavaa. Osoite on Ilmarinkatu 39B (kellarikerros), 33500 Tampere.

HUOM! Jos et pääse paikan päälle, mutta haluat liittyä TAS:n jäseneksi edullisesti, voit täyttää liittymislomakkeen myös nettisivuillamme. Ensi sunnuntain (14.9) aikana lomakkeen täyttäneiden ei tarvitse maksaa liittymismaksua (5 euroa), vaan syystoimikauden jäsenmaksu (9 euroa) riittää!

Akvaariokasvi, joka muutti maailman

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kasvit, Lajiesittelyt, Tiede

Azolla_caroliniana1Limaskasaniainen eli Azolla ei ehkä näytä ihmeelliseltä, mutta se on aikamoinen superkasvi. Se on muuttanut Maapallon historian suunnan kerran ja jos sen innokkaimpia puolestapuhujia on uskominen, voisi tehdä sen uudelleenkin. Se on läheistä sukua kellussaniaisille (Salvinia), mutta sukulaisiinsa verrattuna sillä on ässä jos toinenkin hihassaan.

On se myös kohtuullisen yleinen akvaariokasvi. Akvaario-oloissa se on hieman kellussaniaisia ronkelimpi, sillä se ei laisinkaan pidä virtauksesta, eikä kansilaseista päällään. Parhaiten azolla toimii avoimessa akvaariossa, jossa on tyyni vedenpinta, esimerkiksi rihmakalojen tai taistelukalojen ilona. Kesäksi sen voi viedä ulos puutarhalampeen, ja kestääpä se vielä pikkupakkasetkin. Kirkkaassa valossa siitä tulee kauniin punertava.

Akvaariossa pidettyä azollaa kutsutaan yleensä pikkulimaskasaniaiseksi (A. cristata tai A. caroliniana), mutta kaikki azollat muistuttavat kovasti toisiaan eikä ole selvyyttä siitäkään, montako lajia niitä ylipäänsä on.

Arkisto

syyskuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
« Elo    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
2930