Okamonnit – punkeroita ja vipeltäjiä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

8676458058_9e7e775d86_zOkamonnien heimoon (Doradidae) kuuluu vahvasti panssaroituja, trooppisia monneja. Ne ovat läheistä sukua nahkamonneille (Auchenopteridae), joita ne yleiseltä olemukseltaan muistuttavatkin. Okamonneilla on kuitenkin suojanaan vahva luupanssarointi, jonka erikoispiirre on kylkiä pitkin kulkeva hurjannäköinen väkäsrivi.

Okamonnilajeja tunnetaan vajaat sata, joten monimuotoisuudessa ne eivät vedä vertoja akvaarioharrastuksen piirissä paremmin tunnetuille monniheimoille, mutta uusia lajeja löydetään yhä vuosittain. Uusin tulokas lienee maaliskuussa nimen saanut Nemadoras cristinae Amazonin pääuomasta. Vaikka suomalaisen akvaarioharrastuksen piirissä tuttuja lajeja on vain muutama, on heimossa mielenkiintoinen valikoima suuria ja pieniä, yö- ja päiväaktiivisia eväkkäitä (kuva: Jacques Burkhardtin okamonnipiirroksia vuodelta 1865/Ernst Mayr Library).

Juovaokamonnista on iloa vuosikymmeniksi

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Monnit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juovaokamonni (Platydoras armatulus) on hieno asukki tilavaan seura-akvaarioon. Se on näyttävän värinen ja sopii monenlaisten kalojen seuraan, mutta vilkkaaksi esiintyjäksi sitä ei voi kehua. Vähäisen aktiivisuuden se korvaa erinomaisella ruokahalulla.

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

pjoulu
HAS – Helsingin Akvaarioseura ry järjestää pikkujoulut Saksa-teemalla
lauantaina 13.12.2014 klo 18:00 alkaen
.

Paikka: Ravintola Mediterrane, Melkonkatu 18, (Lauttasaari), 00210 Helsinki

Ohjelmassa glühwein’in juontia, ylensyöntiä, Villen visa, Harrastajapalkinnon jako, pukin pussin pöyhintää… yms.

Menu:
Ylikypsää possun niskaa oluessa + röstipottuja ja valkosipulihapankermaa
Makkaralajitelma ja hapankaalia
Saksalainen perunasalaatti
Vihersalaattia
Bretzeleitä ja muuta naposteltavaa
Suklaa- ja Stollenkakkua
Kahvi/tee

Herzlich willkommen!

Ilmoittautumiset: ohjelma@has.fi su 30.11. mennessä. Ilmoita myös samalla mahdollinen erityisruokavalio.
Osallistujilta peritään 25 euron maksu laskulla ennen pikkujouluja, joten ilmoittautuminen on sitova.

Tapahtuman FB-sivu: https://www.facebook.com/events/472335826238925/?ref=22

HAS: Liity jäseneksi nyt, voit voittaa pääsyliput Lemmikkimessuille!

Kirjoittanut plankton - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Etusivun Uutiset, Helsingin Akvaarioseura

Jos et ole vielä HAS:n jäsen, niin liity tänään torstaina tai huomenna perjantaina: http://www.has.fi/jaseneksi.php Arvomme uusien jäsenten kesken vapaalippuja viikonlopun Lemmikkimessuille! HAS – Helsingin Akvaarioseura ry on mukana akvaario-osastolla Lemmikkimessuilla Helsingin Messukeskuksessa la-su 8.-9.11.2014. Messut ovat avoinna la 8.11. klo 10-18 ja su 9.11. klo 10-17. Osastolla on arvonta, jossa palkintoina on vapaalippuja tammikuun akvaarionäyttelyyn. Lisäksi myymme VIP-lippuja tulevan akvaarionäyttelyn avajaisiin! Lisäksi Lemmikkilavalla luennoidaan: Biotooppiakvaariot – luontaisten elinympäristöjen jäljittely kotioloissa la 8.11. klo 14.45 ja su 9.11. klo 14.15.

Tervetuloa kuuntelemaan ja moikkaamaan!
Lisätietoja messuista: http://www.messukeskus.com/Sites3/Meidanviikonloppu14/Sivut/default.aspx


Helsingin Akvaarioseura ry., Eteläinen Hesperiankatu 34 (sisäänkäynti Museokadun puolelta sisäpihalle), 00100 HELSINKI, www.has.fi

Monni saalistaa kuin miekkavalas

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Monnit, Tiede

kuva 3Tarnjoella Ranskassa elävät monnit (Silurus glanis) ovat oppineet syöksymään kuivalle maalle saalistamaan. Ne vaanivat rantavedessä ja syöksyvät nappaamaan pahaa-aavistamattomia puluja, jotka juovat ja peseytyvät joessa. Monnien käyttäytyminen muistuttaa kovasti tapaa, jolla miekkavalaiden tiedetään saalistavan hylkeitä rantahietikolta. Suomesta sukupuuttoon kuollut monni on makean veden kalojen raskassarjalainen.

TAS: Kuvakilpailun finalistit on valittu ja äänestys avattu.

Kirjoittanut Aku Kutila - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset

Tampereen akvaarioseuran järjestämän kuvakilpailun finalistit on valittu ja äänestys on käynnissä! Käy valitsemassa suosikkikuvasi ja antamassa äänesi. Kuvat ovat suurikokoisia, joten niiden lataamiseen voi hitaalla yhteydellä mennä hetki. Finaalikuvat ja äänestyslinkin löydät täältä.

Merilinnuista merikrotin apetta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Merivesi, Tiede

7369840828_6403a9fb10_zYhdysvaltalaisen NOAA:n eli sään- ja merentutkimuslaitoksen tutkijat saivat raapia päitään, kun Cape Codin seudun kalastajat lahjoittivat heille neljätoista merikrottia (Lophius americanus), joiden vatsoista löytyi neljätoista pikkuruokkia (Alle alle), rastaankokoista lunninsukuista merilintua. Kalat pyydettiin Luoteis-Atlantilta, yli sadan kilometrin päästä rannikolta. Ainahan tällainen totutun luonnonjärjestyksen kääntyminen päälaelleen tuntuu oudolta, mutta tässä tapauksessa oli muutakin odottamatonta.

Yli metrin mittaiseksi kasvavalla L. americanus -merikrotilla on kyllä tunnetusti hyvä ruokahalu ja taipumus syödä mitä tahansa, minkä se saa valtavaan kitaansa ahdettua. Krotit kuitenkin pyydettiin merenpohjalta noin sadan metrin syvyydestä, missä niiden tiedetään elävän osittain pohjaliejuun kaivautuneina ja houkuttelevan saalista päänsä päällä olevan ongen avulla. Pikkuruokki ei sukella ruoanhakumatkoillaan lähellekään näitä syvyyksiä, vaan korkeintaan pariin-kolmeenkymmeneen metriin. Miten kummassa linnut oikein päätyivät krotin vatsaan?

Kertsin uusi asukas: Mustatäplätokko

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tokot

mustataplatokko1Teksti ja kuvat: Juuso Kääpä

Muutaman HAS:n jäsenen kanssa on ollut juttua Itämeriakvaarion perustamisesta jo pitemmän aikaa. Kotimaisista vesistä löytyy sen verran monimuotoinen lajisto eri kalalajeja ja selkärangattomia, että miksipä ei! Erityisesti kotimaiset tokot ja varsinkin mustatäplätokko herätti kiinnostuksen akvaariokalana ainakin allekirjoittaneessa.

Oman vapaa-aikani vietän mielelläni kalastellessa niin järvillä kuin merelläkin, muttä tätä mustatäplätokkoa (Neogobius melanostomus) en ollut aikaisemmin saanut saaliiksi. Muutaman vuoden ajan ollemme pienen kaveriporukan kanssa pitäneet pientä kisaa jossa kaikki vuoden aikana saadut kalalajit kirjataan ylös ja vuoden lopussa se, kenellä on kasassa eniten eri kalalajeja voittaa pullon yhdellä tähdellä leimattua jalojuomaa. Minä ajattelin ottaa itselleni yhden pisteen lisää takataskuun tällä mustatäplätokolla. Tästä lajikalastuksesta on kehittynyt ihan oma kalastusharrastus mikä isommissa piireissä tunnetaan nimellä Fongaus.

Sokkotetra – Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Akvaarioseurat, Helsingin Akvaarioseura, Kalat, Lajiesittelyt, Tetrat

sokkotetra3Teksti: Ilkka Tuunainen

Aikaisemmassa artikkelissa esitellystä kiiltotetrakompleksin meksikolaisesta edustajasta (Astyanax fasciatus mexicanus tai Astyanax mexicanus) on kehittynyt valkoinen ja silmätön luolamuoto, joka akvaariokalana on maanpäällistä kantamuotoaan huomattavasti tavallisempi. Suosion taustalla on omalaatuisuus ainoana akvaariokalamarkkinoilla yleisesti tarjolla olevana luolakalana. Kaikkiaan erilaisia luolaympäristöihin sopeutueita kalalajeja on yli 80, mutta useimpien levinneisyydet ovat ymmärrettävästi äärimmäisen suppeita ja populaatiot pieniä, mikä tekee näistä lajeista erittäin haavoittuvia. Myös lähisukuisesta Astyanax aeneus –lajista on olemassa luolamuoto. Tetrakalojen joukosta löytyy Astyanax-luolamuotojen lisäksi vielä brasilialainen luolatetra (Stygichthys typhlops). Tällä lajilla on takanaan niin pitkä historia maanalaisissa vesissä, ettei sen maanpäällisiä sukulaisia ole varmuudella voitu tunnistaa ja laji on sijoitettu omaa sukuunsa.

Vesihyasintin maailmanvalloitus

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kasvit, Lajiesittelyt, Luonnonsuojelu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAParin viikon takaisessa artikkelissa esitelty vesihyasintti (Eichhornia crassipes) saattaa olla akvaariokasvina herkkähipiäinen, mutta tropiikin luonnonvesissä se tulee toimeen vähän liiankin hyvin. Alun perin Amazonin vesistä kotoisin olevaa kasvia on aikojen mittaan siirrelty sekä tahallaan että vahingossa kaikille mantereille. Monin paikoin siitä on tullut varsinainen maanvaiva.

Nykypäivänä tämän kasvin voi tavata miltei mistä tahansa, missä ei esiinny pakkasia: Floridasta Sri Lankaan ja Afrikasta Australiaan. Esimerkiksi Victoriajärvessä Itä-Afrikassa ja Inle-järvessä Myanmarissa on meneillään pieni vesihyasinttimaailmanloppu. Komea vesihyasinttikasvusto sinnitteli jopa kuvan törkyisessä jätevesilampareessa Sri Lankassa.

Kun valoa, tilaa ja ravinteita riittää, vesihyasintti on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista. Eipä aikaakaan, kun se tukkii vedenpinnan paksuna mattona. Ennen kuin Floridassa ryhdyttiin laajoihin torjuntatoimiin, vesihyasinttia arvioitiin olevan peräti 50 kiloa neliömetrillä vedenpintaa.

Arkisto

marraskuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
« Lok    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930